Internet Movie Database -elokuvatietokannasta ei löytynyt elokuvaa nimellä Rakas lapsemme. Tein hakuja myös ranskaksi ja tietokannasta löytyi mm. ranskalainen elokuva Nos enfants chéris vuodelta 2003 (vapaasti suomennettuna Rakkaat lapsemme): Nos enfants chéris (2003) - IMDb. Voisiko kyse olla tästä elokuvasta? Lisää samantyylisiä hakuja voi tehdä IMDb:n etusivulla kirjoittamalla hakukenttään sanan enfant.
Se, mitä nimitetään "raudan mauksi", on tarkalleen ottaen veden ja hapen vaikutuksesta hapettuneen raudan eli ruosteen makua. "Kaikille tuttuna" käsite lienee luultavimmin peräisin niiltä ajoilta, joina elintarvikkeet olivat kuljetuksen ja säilytyksen aikana nykyistä alttiimpia vieraille mauille käytettyjen astioiden ja niissä esiintyneiden puutteiden ja vikojen vuoksi."Kun maitoa joudutaan kulettamaan usein pitkiäkin matkoja, on tärkeää että sitä warten on tarkotuksenmukaiset kuletusastiat. Nykyään käytetään miltei yksinomaan tinatusta teräspellistä walmistettuja kuletusastioita. -- Tärkeää on, ettei astian tinauksessa ole epätasaisuutta, joihin tarttuu likaa ja maidonjätteitä, ja ettei tinaus ole kulunut tahi astia ruosteinen, koska…
Hei,Kyseessä taitaa olla Rakkaimmat nallesadut (Kustannus-Mäkelä, 1999 ; esipuhe: Susanna Gretz; suom. Sinikka Sajama alkup. The Hutchinson treasury of teddy bear tales).Yksi saduista on Reima, joka kertoo kuvaamanlaisesta sekundakappalenallesta.
Tuomaan päivään liitetyistä symboleista on tähän päivään säilynyt ainoastaan Tuomaanristi, eli lastukoristeinen risti. Valitettavasti en löytänyt mistään etsimistäni lähteistä tietoa vanhoista Tuomaan päivään liitetyistä aurinkosymboleista. Etsin tietoa verkosta hauilla "Tuomaan päivä aurinkosymbolit", "Tuomaan päivä aurinko symbolit" ja "Tuomas aurinko symbolit". Lisäksi kokeilin hakua "talvipäivänseisaus aurinko symbolit" Hain tuloksetta tietoa myös kirjoista Symbolit & merkit : [alkuperä ja merkitys] sekä Hans Biederman ja Pentti Lempiäinen: Suuri symbolikirja
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan Maija Konttisen (1873-1949) runo "Kirkassilmä lapsi" alkaa: "Kirkassilmä lapsi, kuva Jumalan, vaeltaja pieni, tiellä taivahan". Runo sisältyy kirjaan Konttinen, Maija: "Koulutieltä : runoja ja suorasanaista" (Valistus, 1938).Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fiLastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Presidentti Kekkosen syntymäpäivä ei ollut virallinen liputuspäivä hänen presidenttikaudellaan. Liputuskäytäntöjä sääntelivät Laki Suomen lipusta 40/1918 https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/40-1918.pdfasetus Suomen lipun virallisesta käyttämisestä sekä julkisesta liputuksesta muunlaisilla lipuilla 178/1934 https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/178-1934.pdfsekä Asetus liputuksesta Suomen lipulla 383/1978 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1978/19780383ja Laki Suomen lipusta 380/1978 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1978/19780380 Sen sijaan jotkut kansalaiset ovat voineet liputtaa kunnioituksesta presidentti Kekkosta kohtaan jo hänen presidenttikaudellaan, se on ollut sallittua.Liputus on tapahtunut mm. silloin…
Kuvat on ilmeisesti otettu Skotlannissa Aberdeenin Aberdeen Beach -rannalla. Aitojen tarkoitus on pitää hiekka paikallaan.Ks. https://www.visitacity.com/en/aberdeen/attractions/aberdeen-beachAidoista: https://en.wikipedia.org/wiki/Groyne
Kyseessä lienee Jan Terlouwin Katorian kuningas (WSOY, 1983). Tullakseen Katorian kuninkaaksi nuoren Stachin on suoriuduttava seitsemästä vaarallisesta tehtävästä. Yksi niistä on Vaakavuoren velhon kukistaminen. Joka ilta Vaakavuoren kaupungissa vierailee vanha mies ja pyytää almua. Hänelle on annettava jotain, mitä todella tulee kaipaamaan – jotakin, minkä olisi mielellään halunnut pitää. Lahjoilla velho pitää yllä tulta, jota ei saa päästää sammumaan. Jos niin käy, vajoaa kaupunki ja kaikki jotka siellä elävät maan sisään. Tulta voivat pitää yllä ainoastaan uhrit, jotka luovutetaan vastahakoisesti.
Kysymyksen säkeet eivät ole itsenäinen runo, vaan ainoastaan ote pitemmästä tekstistä. Kokonaisuudessaan yli neljän sivun mittainen Jouluruno 1995 sisältyy Pentti Holapan kokoelmaan Älä pelkää! (WSOY, 1997).
En tiedä onko kukaan tehnyt tutkimusta juuri tuosta näkökulmasta. Kysymystä voisi kyllä yrittää tutkia, sillä elämäkerrat kyllä luetteloidaan ja asiasanoitetaan. Finna.fi haulla elämäkerrat ja kirjallisuudentutkimus & rajaus opinnäytteisiin, löytyy kyllä runsaasti elämäkertatutkimuksia. Linkki hakutulokseen.Tai hieman rajatummin lisäämällä vielä edellisiin aiheisiin hakusana teemat. Linkki hakutulokseen.Helsingin yliopiston Helda-tietokannasta löytää 7 opinnäytettä asiasanalla elämäkerta. Linkki Helda-hakuun.Aihetta voisi alkaa tutkailla rajaamalla esim. Tietokirjallisuuden lajit ja rajat (2023) avulla.Elämäkertojen muutoksesta kertovat myös Murros verkkolehti Linkki ja Pietari Kylmälän Ylen artikkeli Linkki.
Tätä on kysytty myös aiemmin palvelussamme. Tässä linkki vastaukseen: Milloin yrjö sana on alkanut tarkoittaa myös oksennusta? Vanha miehen nimi sekä Yrjölä nimisiä tiloja. | Kysy kirjastonhoitajalta
Hei,Ei niitä kovin monta ole. Hakiessa löytyy joitain vieraskielisiä:Old Bones / Aaron ElkinsHeartland (Codex of souls #2)/ Mark TeppoThe Cairo Diary / Maxime ChattamLa promesse de l'ange / Frédéric Lenoir & Violette CabezosLa Légende du Mont-Saint-Michel (novelli) / Guy Maupassant
Valitettavasti emme onnistuneet tunnistamaan etsimääsi elokuvaa. Monessa elokuvassa on aineksia kuvailemastasi juonesta kuten esimerkiksi elokuvassa "Hiroshima, rakastettuni", mutta aivan täsmälleen tuollaista juonikuviota emme löytäneet.Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen elokuvan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ruotsin vallan aikana nykyisen poliisin tehtäviä hoiti nimismies. Nimismiehen eli vallesmannin tehtävät olivat moninaiset ja perustuivat 1350-luvulla käyttöönotettuu maanlakiin. Nimismies toimi niin syyttäjän kuin poliisinkin tehtävissä, mutta kestitsi lisäksi Kruunun jalkaväkijoukkoja, milloin nämä sattuivat marssimaan ohi. Kyläläiset valitsivat nimismiehen 1400-luvulta alkaen 1600-luvulle, jolloin nimitysoikeus siirtyi maaherralle. Nimismiehen tehtävänkuvasta on suppea esitys Wikipediassa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Nimismies#cite_note-5Artikkelin kirjallisuusviitteessä on keskeinen lähde, joka on saatavana kirjastoista, ja johon kannattaa tutustua, mikäli haluaa tarkempaa tietoa asiasta:Ylikangas, Heikki: Wallesmanni : kuusi…
Muistamasi kohta on Immi Hellénin runosta "Valokuvaajassa", sen toisesta säkeistöstä. Dagmar Kemilän kirjassa "Luen ja kerron" runo on nimellä "Mirri, Marri ja Murri valokuvaajassa". Runo alkaa: "Ei saa silmiä räpyttää".Runo sisältyy moneen julkaisuun ja yleensä niissä säkeistöjä on kaksi, mutta J. K. Santalan "Alakansakoulun aapisessa" säkeistöjä on kolme, samoin Siviä Heinämaan "Aapisessa".Eri julkaisuissa runon toisen säkeistön verbit vaihtelevat: joko "kokottaa" ja "mokottaa" tai "kököttää" ja "mököttää". Esimerkiksi Hellénin "Lasten runokirjassa" verbit ovat "kokottaa" ja "mokottaa", mutta esimerkiksi kirjassa Hellén, Immi: "Lapsuuden lauluja" verbit ovat "kököttää" ja "mököttää". Lähteitä:Heinämaa, Siviä: Aapinen :…
Pyysin kirjavinkkejä myös kollegoilta ja syntyi alla oleva listaus kirjoja, joissa on toivomiasi elementtejä eli taidokasta kieltä, oivaltavuutta, luontokuvausta ja elämänviisautta. Listalla on myös ehdotuksia dekkarisarjasta, fantasiakirjallisuudesta, bestsellereistä, keltaisesta kirjastosta ja taiteilijaelämäkerroista. Toivottavasti niistä löytyy joitain myös sinuun vaikutuksen tekeviä kirjoja. Kristin Hannah: Alaskan taivaan allaTara Westover: Opintiellä Charlotte McConaghy: Viimeinen muuttolintu, Täällä oli susia tai Kesyttämätön pimeäLisa Ridzén: Kurjet lentävät eteläänDurian Sukegawa: Tokuen reseptiYoko Ogawa: Professori ja taloudenhoitajaSanaka Hiiragi: Unohdettujen muistojen valokuvaamoMinna Rytisalo: LempiPäivi Alasalmen…
Kotiin lainattavia mikrofoneja Helmet-kirjastoissa ei ole. Espoon Sellon kirjastosta on mikrofoneja, mutta ne on tarkoitettu vain kirjastokäyttöön soittohuoneisiin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smikrofonit__Ff%3Afacetmedi…
Ainakin Bram Stokerin kerrotaan luonnehtineen Draculaansa liiallisen rapuillallisen jälkeisen painajaisunen inspiroimaksi. Stoker tosin sanoi tämän mitä suurimmassa määrin leikillään.
Jim Steinmeyer, Who was Dracula? : Bram Stoker's trail of blood
Nimenmuutoksen voit tehdä ainoastaan käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Voisiko kyseessä olla kuitenkin taksonomia? Esimerkiksi Helsingin Sanomat tai Yle eivät ole käyttäneet termiä taksinomia. Termi taksonomia tarkoittaa yleensä luokittelua tai systematiikkaa. Viime aikoina keskustelua on käyty esimerkiksi EU-taksonomiasta, eli EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmästä.
