Heikki Asunnaltahan tuo kuulostaa - tarkemmin sanottuna Mastolyhty-kokoelman runolta Timperi puhuu. Se sisältyy myös Asunnan Valittuihin runoihin ja Suomalainen parnasso -sarjassa julkaistuun Asunta-valikoimaan. Niin ikään antologiasta Runojen kirja : neljä vuosisataa suomalaista runoutta sen voi käsiinsä saada.
Kirja on Kansalliskirjastossa ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastossa, joissa sitä voi käyttää vain lukusalissa. Kirjaa ei voi lainata kotiin. Kirjan tiedot Kansalliskirjaston Finna-palvelussa: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.9918276943506253
Yhdistysrekisteristä ei löydy volapük-yhdistyksiä. Tarkistin asian Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistyshausta, jota voi käyttää vapaasti verkossa osoitteessa https://yhdistysrekisteri.prh.fi/advancedSearch .
Piispa Eero Huovisen kirja on lähiaikoina tulossa kaupunginkirjastoon. Tilaus kirjakauppaan on lähetetty 21.2.2005. Kirjasta ei valitettavasti vielä voi tehdä varausta.
Teos löytyy Linda-tietokannasta, osoitteesta http://finna.fi Lindaa voi selailla vain Helsingin kaupunginkirjastossa ja Helsingin yliopistossa.
Löydät teoksen parhaiten, kun valitset hakutyypiksi teoksen nimen ja katkaiset teoksen nimen kysymysmerkillä, siis: Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto?. Saatuasi hakutuloksen, saat klikkaamalla teoksen tiedot esille. Ko. teos on elektronisessa muodossa ja siis tulostettavissa paperille.
Helsingissä on kirjaston kotipalvelu, joka tuo kotiin kirjoja ja muuta aineistoa henkilöille, jotka eivät itse pysty käymään kirjastossa.
Käymme asiakkaiden luona viiden viikon välein. Tuomme aineistoa sen verran. että se riittää viideksi viikoksi,
tarvittaessa voimme käydä toki tässä välissäkin.
Otamme asiakkaisiin yhteyttä ennenkuin ns. reittipäivä on tulossa ja kyselemme kirjatoiveita. Kaikkea muutakin voi lainata kauttamme ja kaikella aineistolla on viiden viikon laina-aika.
Palvelu on maksutonta, ainoastaan kaukolainat maksavat.
Kotipalvelulla on autonkuljettaja, joka asioi asiakkaiden luona.
Yhteystietomme ovat kotipalvelu@hel.fi
tai puh. 310 85214 ja parhaiten meidät tavoittaa puhelimitse
päivystysaikana klo 13-15. Muinakin aikoina…
Windows Vistassa osoiterivin toiminnot ovat muuttuneet paljon aikaisemmista Windows-versioista.Pekka Malmirakeen teoksessa Windows Vista -pikaopas on selitetty tätä muutosta jonkin verran. Osoiterivillä näkyy esim. kansiotasoja (tarkoituksena on päästä siitä nopeasti halutulle tasolle).
Olisikohan mitään hyötyä sivulla http://windowshelp.microsoft.com/Windows/fi-FI/help/ddd07224-70eb-4078-… olevista ohjeista?
Alfred Döblin lienee julkaissut esseensä “Der historische Roman und wir” vuonna 1936 Pariser Tageblatt-nimisessä lehdessä. (Lähde: Kittstein, Ulrich: Mit Geschichte will man etwas, s. 278, löytyy osoitteesta http://books.google.de/books?id=_x8RWyuRYLUC&pg=PA278&lpg=PA278&dq=d%C3… )
Sittemmin kirja on julkaistu teoksessa Aufsätze zur Literatur (Walter-Verlag, 1963), joka kuuluu sarjaan Döblin, Alfred: Ausgewählte Werkr in Einzelbänden.
Kirja on myöhemmin ilmestynyt nimellä ”Schriften zu Ästhetik, Poetik und Literatur" (julk. Erich Kleinschmidt, Walter bei Patmos Verlag GmbH, 1989).
Ensin mainittu teos Döblin, Alfred: Aufsätze zur Literatur/ Ausgewählte Werke in Einzelbänden on saatavissa mm. Helsingin yliopiston kirjastosta.…
Helmet-kirjastoissa Vauhdin maailmaa valitettavasti säilytetään vasta vuodesta 1980 alkaen. Sen sijaan se löytyy Kuopion varastokirjastosta vuodesta 1965 alkaen, ja myös vuosikerta 1975 näyttää sieltä löytyvän. Voit tilata sen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta, esimerkiksi käyttäen lomaketta, joka löytyy täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Myös Kansalliskirjaston kokoelmista lehti löytynee, mutta sieltä sitä ei saa kotilainaan.
Helmet-kirjastoissa näyttää tosiaan olevan kovin vähän berbereitä koskevaa aineistoa. Sen sijaan Helsingin yliopiston kirjastosta, mm. Kaisa-talosta, löytyy jo huomattavasti enemmän. Lisäksi on mahdollista tilata aineistoa kaukolainoiksi esimerkiksi muista Suomen tieteellisistä kirjastoista, mikäli jotakin nimekettä ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Ymmärrettävästi aika suuri osa aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta on ranskankielistä, mutta kyllä myös mainitsemillasi kielillä löytyy useita nimekkeitä.
Sinun kannattaa selata läpi ne aineistot, jotka saat esiin hakusanalla "berberit" Melinda-tietokannasta:
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/TX518PYUR6BILPEVTER7KQGLFTMCD1YYGT28PRP8XC3JI7UHR6-04776?func=short-jump&…
Aika monet kustantamot ovat julkaisseet. Ainakin nämä ovat julkaisseet yhden tai useampia kirjoja: Tekstitalli, Programmes KK & Co, Helsinki-kirjat, Otava, WSOY, Siltala …
Et kertonut kysymyksessäsi, etsitkö sovitusta esimerkiksi kuorolle tai jollekin tietylle soittimelle. Helmet-kirjastojen vanhin Finlandia-nuotti on pianosovitus vuodelta 1905 ja se sisältyy kokoelmaan Suomen nuorisolle : kokoelma pidettyjä koti- ja ulkomaisia, pianolla helposti soitettavia kappaleita. Nuottia säilytetään Tikkurilan kirjastossa. Saat Helmet-hausta esille kaikki Finlandia-nuotit (kokonaisteokset), kun valitset nimekkeeksi Finlandia, op26.Hymni ja rajoitat hakutuloksen nuottiaineistoon. Helmet-kirjastojen lisäksi nuotteja on tarjolla ja lainattavissa esimerkiksi Sibelius Akatemian kirjastossa Musiikkitalossa https://lib.uniarts.fi/. Musiikkitalon kirjasto on kaikille avoin, siellä voi hankkia Arsca-kirjastokortin,…
Suomussalmen kirjastolla oli aikanaan kirjanmerkki, johon oli painettu pätkä Hannele Huovin runosta "Kohta osaan."
Kirjanmerkki on nähtävissä Kirjastomuseon sivulla, kuvaa klikkaamalla saa näkyviin kokonaan:
http://www.kirjastomuseo.fi/fi/index.php/items/show/6068
Runo kokonaisuudessaan löytyy esimerkiksi teoksesta Hiiri mittaa maailmaa / Hannele Huovi & Elina Varta, Tammi 2019.
Monet kasvit ovat päätyneet hankkimaan tarvitsemiaan ravinteita (ei siis energiaa) vangitsemalla eläimiä (lähinnä hyönteisiä) ja sulattamalla näiden kudoksia ja kovia osia. Suomessa tunnettu ja yleinen tällainen lihansyöjäkasvi on kihokki, joita meillä on kolme eri lajia.
Lihansyöjäkasveilla on sekä aktiivisia että passiivisia pyydystystapoja. Aktiivisia ovat loukut, kupla-ansat ja "rapumerta-ansat", passivisia erilaiset kannut ja tahmeat kärpäspaperimaiset liimat. Suomen kihokit ovat loukulla pyydystäviä, hyönteinen jää nopeasti kääntyvien lehden reunojen vangiksi.
Heikki Poroila
Joitain Gutenbergin nimiin pantuja sitaatteja on mahdollista löytää, mutta kokonaan eri asia on, kuinka autenttisina ja luotettavina näitä voi pitää. Lähdeviittauksia näissä "lainauksissa" ei yleensä ole, joten niiden yhteyttä Gutenbergiin on vaikea todentaa. Kokonaan vastaanottajan tulkinnan varaan jää, ovatko nämä kenties Gutenbergin itsensä kirjoittamaa tekstiä, jonkun muun ylös merkitsemiä Gutenbergin sanoja, referaatti jostakin Gutenbergin kirjoittamasta tai sanomasta vai puhdasta fiktiota. Levinnein näistä "Gutenbergin" sanomisista lienee lausahdus painokoneesta ehtymättömänä lähteenä, josta virtaavien purojen välityksellä Jumala levittää sanaansa ja joka uuden tähden lailla karkottaa…
Hei!
Voisiko kyseessä olla Mikael Bergstrandin romaani Omenalaakson guru (alkuteos Gurun i Pomonadalen)? Kirja on Bergstrandin Intia-sarjan itsenäinen päätösosa. Romaanissa päähenkilö Göran suuntaa ystävänsä Yogin kanssa viettämään kesää Pomonalaaksoon. Kirjan tiedot Helmet.fi:ssä https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2276127 ja Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4191947
