Juuri tästä aiheesta löytyy parikin hyvää verkkosivustoa, joista kannattaa aloittaa. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on artikkeli "Kivi ja sanomisen tapa", jossa käsitellään nimenomaan Aleksis Kiven kieltä:https://www.kotus.fi/nyt/teemakoosteet/kivi_ja_sanomisen_tapa
Toinen hyvä lähde löytyy Nurmijärven kunnan sivuilla olevasta Aleksis Kivi -kokonaisuudesta. Siellä on osio "Kieli ja teokset", jossa Kiven teosten kieltä lähestytään eri näkökulmista. Sivulle on koottu mm. veljesten sanoja ja sanontoja:
https://www.nurmijarvi.fi/aleksis-kivi/kieli-ja-teokset/
Kannattaa tarkistaa molemmista sivustoista artikkeleiden lähdeluettelot. Niistä saattaa löytyä mielenkiintoisia tutkimuksia tai teoksia, joissa käsitellään Kiven kieltä. Helmet-…
Hei!
Löysin sattumalta Kielikello-lehden artikkelista esimerkin sukunimestä Ots:
Esimerkiksi Ots, jonka virolainen genetiivi on Otsa, ja Ernesaks, viron genetiivi Ernesaksa.
Lähde: https://www.kielikello.fi/-/miten-virolaisia-sukunimia-taivutetaan-suom…-
Kirjastoissa on myös paljon viron kielen oppikirjoja, joita voi tulla lainaamaan.
Esim: Renate Pajusalu: Meie keelesild (Otava, 2017)
Juurakoista ei löytynyt tietoa, mutta turpeetonta kasvualustaa tehdään mm. seuraavista kasveista: järviruoko, ruokohelpi ja kookospalmu. Lisäksi mainitaan metsäteollisuuden puukuitu. Em. kasveista ainakin järviruoko kasvaa nopeasti.
Linkkejä myynnissä oleviin turpeettomiin kasvualustoihin:
https://www.humuspehtoori.fi/muut-tuotteet/luomumulta
https://www.biltema.fi/vapaa-aika/puutarha/istuttaminen/viljely/kukkamu…
https://auringontahti.fi/tuote/turpeeton-multa-ruokokasvualusta/
https://www.matojamulta.com/tuoteryhma/1298065
Kyseessä on ilmeisesti yksinkertainen bugi. Seuraavasta osoitteesta löytyy yksi ehdotus, miten ongelmaa voi välttää (ks. viestiketjun viesti 4.5.): https://answers.microsoft.com/en-us/windows/forum/all/teams-is-adding-q…
Lisää tietoa löytyy Googlesta hakulauseella "backslash names teams". Vaikuttaa siltä, että ongelma on ollut olemassa noin maaliskuusta asti ja pysyy, kunnes Microsoft korjaa sen.
Aihetta käsitteleviä julkaisuja on paljonkin, mutta tässä muutama viime vuosina julkaistu:
Katse korkealle: Näkökulmia lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöhön
Helsingin kaupungin lukioiden korkeakouluyhteistyön malli
Sakari Ahola, Helena Aittola, Timo Salminen ja Jenny Spoof: Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö
Innovaatiohöttö hemmettiin (2015)
Cruellassa Emma Thompsonin esittämään paronitar Von Hellmaniin viitataan vain paronittarena. Hänen etunimeään ei tiedetä.
https://disney.fandom.com/wiki/Baroness_Von_Hellman
Hei!
Vuosina 1930-1944 on Tampereella ilmestynyt Rintamamies-niminen lehti, jota julkaisi Vapaussodan rintamamiesten Liitto. Mahtaisiko tämä olla kysymäsi lehti? Vaasan kaupunginkirjastosta ei tuota lehteä anakaan kortiston / varastolehtitietokannan mukaan löydy, mutta sen sijaan kyllä esim. Oulun yliopistin kirjaston kokoelmista. Ota yhteyttä Maat ja kulttuurit -osastoomme p. 3253537 ja keskustele heidän kanssaan voisiko ko. lehdestä tehdä kaukolainapyynnön. Useimmiten kyllä kirjastot toimittavat lehdistä vain kopioita, jotka saattavat olla melko hintaviakin.
yt
Leena Salminen
Kiinan kirjainmerkeistä löytyy tietoa kiinan kielen oppikirjoista esim. Hai Guo: Matka kiinan kieleen ja kulttuuriin. Myös Cecilia Lindqvistin kirja ”Merkkien valtakunta” kertoo kiinalaisista kirjainmerkeistä ja niiden historiasta. Merkit eivät vastaa länsimaisia kirjaimia vaan ne ovat kokonaisia tavuja tai sanoja.
Rivien välistä päättelin, että "Putous" olisi ensimmäinen Joyce Carol Oatesin teos, johon olet tutustunut? Oatesin tuotanto on hyvin laaja ja hän on kokeillut monenlaisia lajityyppejä, Suomessa on käännetty lähinnä romaaneja. Jos siis innostuit tästä upeasta kirjailijasta, sinulla on halutessasi mahdollisuus tutustua hänen muuhunkin tuotantoonsa myös suomen kielellä.
En ole vielä itse ehtinyt lukea tätä "Putous"-romaania, joten joudun hieman arvailemaan, minkälaiset piirteet hänen kerronnassaan viehättävät sinua. Yksi lähestymistapa olisi miettiä, mitkä kirjailijat Oatesille itselleen ovat olleet tärkeitä. Hän om kirjoittanut esseitä mm. Sylvia Plathista ja muistaakseni maininnut hänen "Lasikellon alla"-romaaninsa lähes täydellisenä…
Kaikki Kyyti-kirjastojen kokoelmissa olevat englanninkieliset Kiera Cassin romaanit on hankittu Iitin kirjastoon. He saattavat hankkia niitä lisää, mutta varman vastauksen saat vain kysymällä asiaa suoraan Iitistä. He eivät ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, mutta voit laittaa heille suoraan sähköpostia osoitteeseen kirjasto@iitti.fi.
Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta löytyvät kaikki suomeksi käännetyt teokset. Ihmemaa Oz -hakutulos https://finna.fi
Kansallinen audiovisuaalinen arkisto https://kavi.fi/fi/elokuva/122806-ihmemaa-oz
Kirjasampo http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/ihmemaa%20oz
Suomalaisen Suomen vuosikerrassa on jatkuva sivunumerointi. Lounela, Pekka (1953) Aleksis Kiven ”Margareta”. – Suomalainen Suomi, 339–348 on vuoden 1953 numerossa 6.
Hei,
Hyvä kysymys. Käytäntö vaihtelee varmasti jonkin verran eri kirjastoissa. Pienissä kirjastoissa valinnan tekee useimmiten kirjastonjohtaja, mutta monesti valintaa on jaettu eri osaamisalueiden mukaan. Suuremmissa kirjastoissa on siirrytty enemmän keskitettyyyn hankintaan, jossa valinnat tehdään - kuten termi kertoo - keskitetysti isommassa yksikössä. Näissä tapauksissa aineisto yleensä kelluu, eli siirtyy kirjastosta toiseen pitkälti tarpeen mukaan. Osa hankintatoiveista tulee asiakkailta. Näitä toteutetaan sen mukaan miten aineistoa on saatavilla, soveltuuko se kirjastoon ja onko sillä riittävästi kysyntää.
Suurten kustantajien mainonta tottakai vaikuttaa, koska paljon mainostettuja kirjoja myös kysytään eniten kirjastosta.…
Kirjallisuuden tutkijat lukevat ajan mittaan ainakin pääosan suomenkielellä julkaistavasta kaunokirjallisuudesta, ainakin sen osan, jota ei pidetä puhtaasti viihdekirjallisuutena. Tunnetuksi kirjailijaksi tai runoilijaksi tuleminen on yleensä vuosikymmeniä kestävä prosessi, jonka aikana kirjailija osoittaa kykynsä ja lukeva yleisö kiinnostuksensa. Tutkijoiden roolina on yleensä arvioida jälkikäteen kirjailijoiden elämäntyötä, ei niinkään etsiä tai löytää elävien kirjailijoiden joukosta "tähtiä". Jonkin verran tietenkin kirjailijan saamaan huomioon ja menestykseen vaikuttaa se, miten keskeisten tiedotusvälineitten kuten suurimpien sanoma- ja aikakauslehtien toimittajat kirjailijasta ja hänen tuotannostaan kirjoittavat. Joskus sattuu niinkin…
Viestissä ei ole varsinaista kysymystä, mutta jos oletan tarkoituksena olevan kysyä, onko Soraya Esfandiary-Bakhtiaryn muistelmateosta Le palais des solitude suomennettu, vastaus on valitettavasti kielteinen. Englanniksi se on käännetty, mutta senkin saatavuus on ostamalla aika huono. Iranin shaahin Reza Pahlavin myöhemmän puolison Farah Diba Pahlavin muistemateos on sen sijaan julkaistu myös suomeksi (WSOY 2004).
Heikki Poroila
Kyseessä on varmaankin Perussanoman vuonna 1999 julkaisema teos Ystävälle (Alles Gute), jonka on suomeksi toimittanut Aimo Mäkelä. Valitettavasti näyttää siltä, että teosta on vain Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa, joista sitä ei saa kotilainaan.
Kirjan liitteenä on CD, joka sisältää instrumentaalimusiikkia, mutta levyn sisältöä ei ole avattu luettelointitietoihin. Levyn sisältämiä kappaleita ei valitettavasti löydy ulkomaisistakaan lähteistä. Mikäli kappaleet on mainittu kirjassa, tiedon voisi saada niiden kirjastojen kautta, joilla kyseinen kirja on kokoelmissaan.
https://finna.fi
https://finna.fi/Record/jykdok.843713
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Hei!
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Väinö Linnan Tuntematon sotilas -teoksesta on 31 käännöstä 24 eri kielellä. Japani ei kuitenkaan kuulu näiden kielten joukkoon.
Muita käännöksiä voitte tutkia Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannassa osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Pohjois-Karjala : Pohjois-Karjalan maakuntalehti on luettavissa mikrofilmattuna Kansalliskirjastossa.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/
