Mihail Bulgakovin novelli Koiran sydän (Собачье сердце) sisältyy teokseen Kohtalokkaat munat : satiireja ja muistelmia (suom. Esa Adrian, 1975).Kohtalokkaat munat : satiireja ja muistelmia | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Lissabon, portugaliksi Lisboa, on varsin vanha kaupunki. Täällä on sijainnut karthagolainen satamakaupunki. Yleisesti esitetään, että kaupungin nimikin, Alis Ubbo, on perua tältä ajalta, karthagolaista alkuperää ja että se merkitsisi 'turvallinen satama'. On myös esitetty, että nimi olisi alueella puhuttua, kadonnutta tartessoksen kieltä. Rooman valtakunnan aikana nimi on muuntunut muotoon Olis(s)ipo tai Olisipo Felicitas Iulia (Plin. Nat 4,117) ja sitten vuosien saatossa portugalin Lisboa-muotoon. Der kleine Pauly : Lexikon der Antike, osa 4https://maijastinakahlos.net/lusitanialaiset-paivakirjat-osa-5/https://ulisses.ulisboa.pt/info/lisboahttps://www.wisdomlib.org/names/lisboahttps://www.quora.com/What-is-the-origin-of-the-name-…
Ottaisitko yhteyttä Karhusuon kirjastoon tai johonkin muuhun Helmet kirjastoon. Voimme puhelimessa selvitellä omatoimikirjaston lainausongelmat nopeimmin. Helmet kirjastot
Kotiin lainattavia mikrofoneja Helmet-kirjastoissa ei ole. Espoon Sellon kirjastosta on mikrofoneja, mutta ne on tarkoitettu vain kirjastokäyttöön soittohuoneisiin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smikrofonit__Ff%3Afacetmedi…
Tervolan kirjasto jäljitti Louen koulun vuoden 1960 aapisen soittamalla noihin aikoin toimineelle äidinkielen opettajalle. Hän oli keskustellut muiden entisten kollegoiden kanssa ja he yhdessä olivat muistelleet, että aapinen olisi ollut Louella 1960 tämä Kultainen aapinen.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926999?page=1
Jos kyseessä ei kuitenkaan ole tämä aapinen, niin lastenkirjainstituutin sivulta löytyvät aapiset joista voi etsiä omaansa. Kansalliskirjasto on digitoinut ennen vuotta 1972 julkaistut aapiset :
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kirjakokoelma/lasten-ja-nuortenkirjallisuus/aapiset-ja-lukukirjat
Kirjastot saattavat ottaa joitain kysytyimpiä uutuuksia omiin kokoelmiinsa, mutta ainakin monissa kirjastoissa on kierrätyshylly tai -kärry, johon voi jättää kirjojaan muiden iloksi. Kannattaa huomioida, että kyse on yleensä pienimuotoisesta toiminnasta, ja esimerkiksi Oulunkylän kirjaston kierrätyskärryyn voi tuoda kerralla korkeintaan viisi kirjaa.
Kysymykseen on osittain vastattu aikaisemminkin Kysy kirjastohoitajalta –palstassa:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-nils-ferlinin-runo-vart?from=term/195244&language_content_entity=fi
Runoilija ei näköjään olekaan Nils Ferlin, vaikka hänet usein mainitaan runon yhteydessä. Runo on siteerattu kuolinilmoituksissa Ruotsissa 1970-luvusta alkaen. Sitä ei tiedettävästi ole käännetty suomeksi.
Koska tekijä on tuntematon, tekijänoikeus ei estä sitä, että runo käytetään kuolinilmoituksessa. Sen voi siis vapaasti siteerata vaikka lehti-ilmoituksessa.
Koska käytettävissämme olevista lähteistä ei löytynyt mitään tietoa autogrammikuvista, niin kysyimme asiaa Museoviraston Kuvakokoelma-osastolta. Alustavassa puhelinkeskustelussa selvisi se, minkä itsekin päättelimme netistä löytyvien autogrammikuvien perusteella eli että kyseessä on usein taitelijoita esittävä kuva, jossa on myös kuvan kohteen nimikirjoitus. Saksan kielen sana autogramm tarkoittaa nimikirjoitusta. Jos saamme Museovirastosta vielä lisätietoa asiasta, niin informoimme teitä.
Valitettavasti en onnistu löytämään tällaisia tietoja meidän kokoelmistamme. Myös meidän aineistomme koskee pääosin Sannaisten kartanoa. Sen lisäksi on Sannäs ungdomsförening -yhdistyksen historiikki ja maalaiskunnan historiasta kertovassa kaksiosaisessa teoksessa on lukuisia lyhyitä mainintoja kylästä, mutta ei karttoja tai vastaavaa.
Sannäs ungdomsförening r.f. 1912-2012 : en inblick åren 1928-46 genom "Ungdomsbladet" / [sammanfattning och ombrytning: Baaba Juslin-Heikkilä]. Sannäs ungdomsförening, 2012.
Borgå socken genom tiderna. 1 / Göran Selén. Borgå landskommun, 1996.
Borgå socken genom tiderna. 2 / Göran Selén. Borgå landskommun, 1997.
Kotimaisiin tv-tuotantoihin tekijätietoineen pääsee parhaiten käsiksi KAVIn Radio- ja TV-arkiston ylläpitämän Ritva-tietokannan kautta, jonka metatietoja voi etsiä ja selata vapaasti verkossa. Ohjelmien katselu onnistuu RTVA:n asiakaspisteillä.
Sähköavusteisten pyörien avustosnopeuden rajoitus perustuu EU-direktiiviin 2002/24/EC ja koskee siis kaikkia EU-maita. Kansallisella lainsäädännöllä voidaan rajoitus säätää tiukemmaksikin, mutta tuo 25 km/h on yläraja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa rajoitus on 20 mailia tunnissa eli noin 32,2 km/h.
EU-direktiivin teksti Kaksi- ja kolmipyöräiset moottoriajoneuvot: tyyppihyväksyntämenettely:
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/LSU/?uri=CELEX:32002L0024
Kootusti tietoa sähköpyöriä koskevasta säätelystä eri Euroopan maissa:
https://www.welovecycling.com/wide/2022/01/20/what-you-need-to-know-before-riding-an-e-bike-in-europe/
Olet varmaan jo ratkaissut ongelman, koska lainasi ovat nyt uudella eräpäivällä.
Helmet kirjastossa kirjojen uusimisen voi tehdä itse viisi kertaa. Kirjaudu sisään Helmet sivulle omiin tietoihin tai Taskukirjasto sovellukseen.
Kirjautumiseen tarvitset kirjastokorttisi ja siihen liitetyn nelinumeroisen tunnusluvun, pin-koodin.
Lainat voi uusia myös kirjastossa. Soittamalla (kysymme kirjastokorttisi numeron) tai tulemalla paikan päälle (mukana on silloin kirjastokortti tai kuvallinen henkilöllisyystodistus.)
Lainoja ei voi uusia, jos:
laina on uusittu jo viisi kertaa. (Silloin täytyy tulla kirjaston tiskille laina mukanaan palauttamaan ja uusimaan se.)
laina on myöhässä neljä viikkoa.
lainassa olevaan aineistoon on varauksia.…
Espoon kaupunginkirjastolla ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan sukututkimuskortteja. Todennäköisesti mikrokortit ovat kopioita arkistolähteistä ja jos tiedot ovat jo digitoitu, ei korttien säilyttämiseen ole tarvetta. Kortit saattavat kyllä kiinnostaa sukua.
Jos kortit kuitenkin tuntuvat arvokkailta, voi niitä tarjota Espoon kaupunginmuseolle. kaupunginmuseo@espoo.fi
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei arvioida kolikkoja. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen sivuilla kerrotaan, että kolikon keräilyarvo muodostuu kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Keräilyarvoon vaikuttavat seuraavat tekijät: kohteen lyönti- ja painosmäärä (paljousaste), säilynyt ja markkinoilla liikkuva määrä (esiintymisaste), kuntoluokka (kuluneisuusaste) ja kysyntä (kiinnostusaste). Kolikon ikä ei vaikuta keräilyarvoon.
Voit kysyä kolikon arvoa esimerkiksi Suomen Numismaattisesta yhdistyksestä tai antiikkiliikkeestä, joka on erikoistunut numismaattisiin esineisiin.
Voisikohan kyseessä olla Vesa Mäkelän lukemana äänikirjana julkaistu Ritva Toivolan saturomaani Kun Pikkukorva sai siivet?
"Tomi on viettämässä lomaa maalla, kun hän yllättäen tempautuu seikkailulle hiisien valtakuntaan. Tomista tulee hiisi Pikkukorva, ja hän pestautuu palvelijaksi Rumahiiden palatsiin. Vain harvat ovat nähneet peilin takana asuvan pelottavan Rumahiiden, ja se joka keksii Rumahiiden oikean nimen, saa syöstyksi tämän vallasta. Yhdessä ystäviensä Sukkelan Harmaan ja hiisityttö Hiisun kanssa Tomi ryhtyy selvittämään nimeä kirjain kirjaimelta, – ja se onkin tosi visaista puuhaa."
Kun Pikkukorva sai siivet | Kansalliskirjasto | Finna.fi
Suolakiteet voivat kasvaa ja järjestyä eri tavoin riippuen mm. käytetystä suolasta, veden ja huoneen lämpötilasta ja käytetyn astian materiaalista. Tässä tapauksessa säiemäiset muodostelmat voivat johtua juuri käyttämästäsi kristallisuolasta mikäli muuten olet tehnyt lyhdyt täysin samalla tavoin kuin aiemminkin.
Lähteet:
https://www.thoughtco.com/growing-table-salt-crystals-607663
https://www.chemistryworld.com/news/salt-crystal-grows-legs-to-avoid-slippery-surface/4012469.article
Etsimänne teos on varmaankin Martti Merenmaan Aamu keisarin kaupungissa (1963). Teos pohjautuu kirjailijan nuoruudenkokemuksiin Pietarissa.
Merenmaa opiskeli maalaustaidetta Pietarin taideakatemiassa.
Alla on linkki Kirjasammon esittelyyn teoksesta. Siinä on kuvaus teoksen sisällöstä ja kuva kannesta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_23997
https://finna.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Merenmaa
Hei,
Kyseessä on Jukka Pekka Palviaisen nuortenkirja Joku vieraileva tähti (WSOY, 2011).
Tässä linkki kirjan tietoihin Kirjasammossa : https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au620e0594-50ff-4f76-afee-8…
Helmet-haku tuottaa tulokseksi lähinnä vain teoksen:
Kolmasti kuningas : historiallinen romaani / Ursula Pohjolan-Pirhonen
Itse muistan, että Mika Waltarin romaanissa Mikael Karvajalka todistetaan teloitusta Raaseporin linnassa, aika lailla kirjan keskivaiheilla.
On myös lastenkirja: Kauppaleikki muuttuu todeksi : jännittäviä seikkailuja Suomen linnoissa / Saana Saarinen.
