Voisiko laulu olla espanjalainen kansanlaulu La Virgen lava pañales? Yleisradion Fono-tietokannassa laulun nimi on suomennettu näin: Neitsyt Maria pesee Pojan vaippoja.
Naislaulajista sen on levyttänyt ainakin Kiri Te Kanawa, mutta hän laulaa sen englanniksi. Englanniksi laulun nimi on The Virgin washes the swaddling. Tässä on linkki Kiri Te Kanawan esitykseen: http://www.youtube.com/watch?v=ADxuhHNZVCc.
Osapiirustuksia ja ohjeita löytyy kirjasta Jouni Laiti: Tenolainen perinnevene (2003). Kirja löytyy Inarin kunnankirjaston kokoelmista http://lappi.verkkokirjasto.fi
Tromssan museon aikakauslehti Ottarin numero 3/85(nr.154) Elvebåten sisältää kuvia ja nimenomaan Tornionjoen jokiveneen piirustuksia.
City-Center oli Viljo Revellin (1910–1964) ja Heikki Castrénin (1929–1980) 1960-luvun alkupuolella Helsinkiin suunnittelema korttelikokonaisuus, joka oli tarkoitus rakentaa Kaivokadun, Keskuskadun ja Aleksanterinkadun rajaamalle alueelle. Suunnitelmasta toteutettiin lopulta ainoastaan Makkaratalona tunnettu rakennus, sillä sen täydellinen toteuttaminen olisi vaatinut monien vanhojen rakennusten purkamista. Revellin ja Castrénin suunnittelema Makkaratalo (virallisesti City-Center) valmistui vuonna 1967, vaikka sen tieltä jouduttiinkin purkamaan uusrenessanssia edustanut Skohan talo. Makkaratalo itse edustaa modernistista betonibrutalismia, joka heijastee valmistumisaikansa ihanteita nopeasti modernisoituvasta ja autoistuvasta…
Olisikohan tarkoittamanne Osmo A. Wiion elektroniikkakirja nimeltään "Elektroniikkaa sinulle"? Tarkistin kansallisbibliografiasta, että muita elektroniikka-aiheisia kirjoja hän ei ole kirjoittanut/suomentanut.
Muita elektroniikka- ja sähkötekniikka-aiheisia lapsille ja/tai nuorille suunnattuja kirjoja löytyi mm. Manda-tietokantaan (yleisten kirjastojen yhteistietokanta) tekemälläni haulla: perushaussa käytin hakulauseketta (sähkö? or elektron?) and (last? or laps? or nuor?), ja rajasin haun suomenkielisiin kirjoihin. Tästä hausta löytyivät mm. seuraavat viitteet:
- Koivisto, Tarmo: Hei kaikki toimii! (Hki, 1995)
- Lasten sähkökirja (Hki, 1988)
- Haverinen, Aki: Lastuja ja kipinöitä - teknistä työtä ala-asteelle (Hki, 1998)
- Poroila, Olli…
Inarinjärvi tosiaan löytyy Suuren toivelaulukirjan osasta 5, jota näyttää olevan saatavana useita kappaleita sekä Tampereen pääkirjastossa että sivukirjastoissa. Kyseinen laulu sisältyy myös esimerkiksi teoksiin Uusi kultainen laulukirja, Suomalaisten lempilauluja sekä Inarijärvi uusin sanoin ja muita tuttuja sekä uusia sävelmiä tanssittavaksi ja laulettavaksi (tekijä Seppo Nissilä).
Aiheesta voi hakea kirjallisuutta esim. hakusanoilla "alkoholi, alkoholijuomat, ruokaohjeet, ruoanvalmistus, viinit, alkoholikulttuuri". Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta www.kuopio.fi/kirjasto (Verkkokirjasto Salli). Hakusana kirjoitetaan tarkennetun haun asiasanakenttään, termejä voi yhdistää ja-sanalla (esim. "alkoholi ja ruoanvalmistus").
Alkoholin käytöstä ruoanvalmistuksessa löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista: Berens, Christer: Ruokaa ja viiniä; Bon appétit: alkoholijuomat ruoanvalmistuksessa; Karjalainen, Yrjö: Portviini; Kemppainen, Jouni K.: Puolikuiva siiderikirja; Sinivirta, Jukka: Elämäniloa ja samppanjaa; Töringe, Sanna: Liköörikirja: makuja luonnosta ja puutarhasta.
Alkoholikulttuurista…
Manga sarjakuvat löytyvät Helmet-aineistohaun sanahaulla http://www.helmet.fi/search*fin/X mangat sarjakuvat. Voit rajata haun haluamaasi kieleen vaikka japaniin. Haluamallasi nimillä kaikilla löytyy, tee tällöin nimikehaku. Ranma ja Akira -sarjakuvia on myös suomennettu.
Suomi-Japani sanakirjat löytyvät Helmet sanahaulla suomen kieli japanin kieli sanakirjat. Tällä haulla löytyvät mm. seuraavat teokset
Suomi-japani-suomi : 5000 sanaa ja sanontaa / Jun Igarashi, Jari Kauppila, toim. Jyväskylä : Atena, 2005 (Jyväskylä ; Gummerus). (Taskupainos)
Salomaa, Tero
Japani-suomi-sanakirja. [Helsinki] : Suomen yrityslehdet, 2000 Painos 2. korj. p.
Tuomi, Tapio J., Japanilais-suomalainen kanji-sanakirja. Helsinki : Japanilaisen kulttuurin ystävät,…
Näyttää siltä, että Ylen tallennepalvelussa ei ole saatavilla tallennetta sarjasta Kaikkien rakkaitteni puolesta. Ylen tallennemyynti löytyy osoitteesta http://www.yle.fi/tallennemyynti/
Elokuva Kaikkien rakkaitteni puolesta on myös Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa, tosin videokasettina. Kirjaston aineistotietokantaan pääset osoitteesta www.helmet.fi. DVD:nä elokuva näyttää olevan saatavilla Amazon-kirjakaupassa Ranskassa. Osoite on http://www.amazon.fr/
Kirjoita hakuruutuun elokuvan ranskankielinen nimi au nom de tous les miens. Suomenkielistä tekstitystä elokuvasta tuskin löytyy
Tilastokeskuksen Asuntoyhteisöjen taloustilasto 2006 -julkaisun mukaan asunto-osakeyhtiöiden perusjoukkoon kuuluu noin 73 000 yhtiötä (v. 2005). Lähelle arvioi Taloyhtiö.net (http://www.taloyhtio.net/lakitieto/lainsaadanto/asuminen/default.html ) : noin 70 000 yhtiötä. Sivujen mukaan niissä asuu yhteensä noin 1,8 miljoonaa ihmistä hieman yli 600000 asunnossa. - Suomen virallisen tilaston julkaisussa Rakennukset, asunnot ja asuinolot 2006 on taulukko Rakennukset omistajalajien mukaan vuosina 1980 - 2006. Muun muassa vuonna 2006 asunto-osakeyhtiön tai -osuuskunnan omistamia rakennuksia oli 133 148. Tilastojulkaisuja voi lukea kirjastoissa.
Kata-alkuisia suomen kielen sanoja ovat katafalkki, kataja, katakombi, katala, katalaani, katalysaattori, katamaraani, katapultti, katarri, katarsis ja katastrofi (Kielitoimiston sanakirja 1. osa, A – K , 2006). Lisäksi tietysti näistä sanoista johdetut sanat ja yhdyssanat, esim. katajikko ja katalyyttiauto.
Suomen murteista löytyy myös muita kata-alkuisia sanoja, esim. sanalla kata on useita merkityksiä (Suomen murteiden sanakirja, kuudes osa kala-keynätä, 1999).
Kata-loppuisia verbejä on runsaasti: vaikkapa loikata, laukata, paikata. Niitä lienee mahdotonta kaikkia luetella.
Kata voi esiintyä myös yhdyssanoissa niin, että sanan alkuosa päättyy ka-tavuun ja loppuosa alkaa ta-tavulla, esim. aikatalo.
On mahdollista, että löytyy myös…
Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Kaisa Häkkinen, 2004) mukaan raukka-sana, liittyy yhteen surkeaa ääntelyä merkitsevän , alkujaan onomatopoeettisen raukua-vebin kanssa. Sanalla on vastineita lähisukukielissämme. Parka on alkujaan tarkoittanut vaateriepua tai kapaloa. Raasu on samoin tarkoittanut kulunutta vaatetta, riepua tai räsyä. Se on laina ruotsin kielestä. Polo taas on polkea-verbin johdos. Suomen sanojen alkuperä -etymologinen sanakirjan (osa 3: R-Ö) reppana liittyy repale-sanaan.
Osalla sanoista on siis yhteys kuluneisiin vaatteisiin, mutta ei kaikilla Sanat eivät muuten näytä liittyvän toisiinsa.
Pakastimen keskimääräinen kulutus on 0,5–1,5 kWh/vrk. Kulutus vaihtelee laitteen iän, tilavuuden ja energialuokan mukaan.
Sähkölaitteen kulutuksen voi laskea, kun tietää laitteen teho (watti, W) ja laitteen käyttöaika (h).
Käytän esimerkkinä kasvikuivuria, jonka teho on 700 W. Jos sitä käyttää neljä tuntia, niin energiankulutus on 2,8 kWh/vrk. Kun verrataan vuorokauden aikana kulunutta energiaa pakastimeen, niin tämä kasvikuivuri kuluttaa enemmän. Toisena esimerkkinä on kasvikuivuri jonka teho on 250 W. Neljän tunnin käytön jälkeen sen energiankulutus on 1 kWh/vrk.
Pakastin kuluttaa vuodessa 273–474 kWh. Kasvikuivuri kuluttaa 365–1000 kWh vuodessa, jos sitä käyttää päivittäin. Tästä näkökulmasta pakastin kuluttaa…
Kävin läpi kaikki Liisa Laukkarisen runokokoelmat, mutta kysymääsi runoa ei osunut niistä silmiin. On mahdollista, että runo olisi ilmestynyt jossakin runoantologiassa, lehdessä tai muussa julkaisussa tai että runo ei olisikaan Laukkarisen vaan jonkun toisen.
Laitan kysymyksesi kirjastojen tietopalvelun postituslistalle, jos joku siellä oleva tunnistaisi runon. Ilmoittelen sinulle, jos saan selvyyttä asiaan.
Lisäys: Runo löytyy kokoelmasta "Lapsen matka maailmaan" (1979) sivultya 82 sekä antologiasta "Parantava runo" (1985). Runo oli jotenkin jäänyt minulta huomaamatta kokoelmaa selaillessani.
Tonttujen jouluyön tuntemattomaksi jääneen suomenkielisen tekstin laatijan sanavalintojen perusteita voi vain arvailla, mutta kun kyseessä on sentään joululaulu, rohkenisin ehdottaa, että ehdotetuista tulkinnoista viattomampi on parempi ja liemi pikemminkin paistin lientä kuin ilolientä. Lisäksi, vaikka laulun tontut tulevat hieman epäilyttävistä oloista sillan alta, jouluruokaa laulussa tarjoilee "kunnon väki", joten mistään juomingeista tuskin on kyse.
Osana eräitä vakiintuneita lajinimityksiä ja yhdyssanoja eskimo-sana on meillä edelleen käytössä ja ainakin siinä mielessä "hyväksytty": eskimohanhen (Anser rossii) ohella suomen sanavarantoon kuuluvat esimerkiksi eskimosirri (Calibris bairdii), eskimokoira, eskimokajakki, eskimokieli, eskimokäännös.On totta, että ihmisistä puhuttaessa eskimo-sanaa pidetään loukkaavana. Mielenkiintoista kyllä, Merriam-Websterin englannin kielen sanakirja selittää, että ajatus sanan loukkaavuudesta perustuu osittain virheelliseen uskomukseen sen alkuperäisestä merkityksestä ("raa'an lihan syöjät"). Tosiasiassa 'eskimo' pohjautuu merkitykseltään varsin neutraaliin innu-aimun-kieliseen sanaan ayas̆kimew ("lumikenkien punoja"). Suurin syy siihen, että…
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa sinulla voi olla kerralla korkeintaan 40 teosta, joista kaikki voivat olla kirjoja. Muun aineiston määrä on kuitenkin rajattu. Tarkempia tietoja löydät kirjastojen käyttösäännöistä: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=5075 .
Kirjaston niksikirjoja selaamalla löytyi muutamia ohjeita:
"Sekoita saman verran vehnäjauhoja, suolaa ja väkiviinaetikkaa tasaiseksi tahnaksi. Levitä tahnaa metalliesineille, jätä kuivumaan ja pyyhi pois puhtaalla kuivalla liinalla."
"Hankaa ammoniakki- ja suolaliuoksella. Suojaa kädet aina ammoniakilta."
"Sekoita vettä, suolaa ja 10-prosenttista ammoniakkivettä huolellisesti, kostutta liina seoksessa ja hankaa patina pois. Kiillota esine liitujauheella"
Ja vielä netin keskustelupalstalta:
"Kuparille ja muille metalleille kiilloitukseen ja hpettumien poistoon sopii tahna, jonka saa tehtyä vedestä ja tuhkasta. Tuhkasta ja vedestä tehdään tahnamainen massa, tuota massaa sitten riepuun ja ei kun hankaamaan. Kannattaa käyttää tuhkaaa, jossa…
Mielikuva Esa Saarion esittämästä Pöllö huu huu huu -laulusta on aivan oikea. Hän on levyttänyt kappaleen vuonna 1962.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=p%c3%b6ll%c3%b6+huu&ID=…
Sana haava on merkinnyt vanhastaan nimenomaan fyysistä viiltoa tai vammaa, kuten esimerkiksi vanha Nykysuomen sanakirja kertoo. Se on germaaninen laina ja tarkoittanut alkujaan ’iskua’ tai ’lyöntiä’, kuten Suomen sanojen alkuperä (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) toteaa. Nykyruotsin sanalla hugg on yhä tuo merkitys.
Toisaalta sanonnan takana voi olla myös se tosiasia, että sanallisten haukkujen tekemät vauriot ovat kiinni siitä, miten niiden kohde suhtautuu niihin. Joissakin ammateissa haukkuja voi saada aika paljonkin, mutta kokeneita ammattilaisia ne tuskin enää hirveästi hetkauttavat eivätkä he ota niitä henkilökohtaisesti. Fyysisen iskun tekemä haava taas ei ole samalla tavalla…
