Kirjastojärjestelmämme toimii niin, että kun varauksen tekee kirjaan, jota on hyllyssä, se tarkistaa ensin valitsemasi noutopaikan ja tekee sen mukaan päätöksen minkä kirjaston varausten hakulistalle pyyntösi tulee.
Jos varauksen noutopaikka on Espoossa, kirjastojärjestelmä katsoo ensin Espoon kirjastojen tilanteen, aloittaen noutokirjastosta. Jos noutokirjastossa ei ole vapaita kappaleita, katsotaan ensin isompien kirjastojen tilanne ennen pienempiin siirtymistä. Jos Espoossa ei ole vapaita kappaleita, siirrytään muiden kaupunkien kappaleisiin. Helsingissä aloitetaan ensisijaisesti Helsingin kappaleista ja sitten muut Helmet-alueen kaupungit.
Suljetuiksi merkittyjen kirjastojen hyllyssä-tilaista aineistoa ei…
Helsingin Sanomista käytössämme on Aikakone-palvelu, josta löysin helmikuulta pari pienehköä juttua. Kuvakaappaukset näistä liitteenä.
Lisää lehtiä löytyy selattaviksi Kansalliskirjastosta, jossa on mikrofilmattuina Suomen sanomalehdet 90-luvulta.
Eduskunnan kirjastosta, Espoon kaupungin arkistosta tai Lehtikuvasta ei löytynyt aineistoa tähän konferenssiin liittyen.
Finna-hakupalvelun mukaan, josta löytyvät mm. Kansalliskirjaston kotimaiset äänitejulkaisut vuodesta 1901 alkaen, Ritva Kylmälältä on tosiaan julkaistu vain tuo yksi kappale. Se on julkaistu äänilevyllä Uusia tyttöjä - tuttuja iskelmiä: 6 vuonna 1958. Tarkemmat tiedot levystä löytyvät Finnasta:
https://www.finna.fi/Record/fikka.4580234
Hei, kehotamme sinua kysymään shakkikysymyksiä suoraan asiantuntijalta.
Sait yhteystiedot jo aikaisemmin mutta laitan ne varmuudeksi tähän uudelleen. Shakkifoorumi: https://foorumi.shakkiliitto.fi/. Saat asiantuntijalta varmasti oikean vastauksen ja foorumilla pääsee keskustelemaan aiheesta.
Jyväskylässä toimiva shakkiyhdistys on aktiivinen, paikallinen toimija: https://jyvas-shakki.weebly.com/
Kirjaston kokoelmasta voit hakea aineistoa hakusanalla shakki. Verkkokirjasto löytyy osoitteesta: keski.finna.fi
Uuden Helmet-kirjastokortin saat tosiaan käymällä henkilökohtaisesti jossakin Helmet-kirjastossa. Ota mukaan kirjaston hyväksymä, voimassaoleva henkilötodistus. Kirjastokortin saa, jos on Suomessa oleva osoite. Helmetin palvelujen käyttäjän ei tarvitse asua pääkaupunkiseudulla. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…;
Helmet-musiikkivarasto on jo olemassa olevien kirjaston kokoelmien varasto, joten sinne ei valitettavasti hankita teoksia ulkopuolelta. Kirjaston peruskokoelmiin Holy Mackerelin äänitteitä voidaan toki hankkia, jos niitä on saatavissa. Kannattaa laittaa hankintaehdotus Helmet-sivuston kautta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Jos haluat, voit myös kaukolainata ääniteitä omaan lähikirjastoosi muualta Suomesta. Kaukolainapyynnön voit tehdä Helmet-sivustolla: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kaukolainaus on maksullista, täällä tietoa Helmet-kirjaston kaukolainamaksuista: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…
Valitettavasti kyseisen teoksen ainoa kappale on melko hiljattain poistettu Helmet-kirjastojen kokoelmista. Teoksen tiedot näkyvät Helmetissä jonkin aikaa vielä poistamisen jälkeen.
Ikävä kyllä teosta ei näytä olevan missää muussakaan Suomen kirjastossa, ei myöskään muiden Pohjoismaiden kirjastoissa.
https://finna.fi/
https://www.worldcat.org/
Tarkkaan ottaen hyppyhäntäiset luetaan kuuluviksi niveljalkaisten lahkoon ja niihin kuusijalkaisiin, jotka eivät kuulu hyönteisiin. Näillä pienillä otuksilla on ekosysteemissä tärkeä rooli. Ne toimivat hajottajina käyttäen ravintonaan kaikenlaista hajoavaa orgaanista ainesta, sienirihmastoa, mikroskooppisia leviä, kasvien siitepölyä ja itiöitä sekä bakteereja. Näin ne kierrättävät ravinteita maaperässä parantaen maan viljavuutta. Monet maaperälle tärkeät mikrobit käyttävät ravintonaan hyppyhäntäisten ulosteita. Toisaalta hyppyhäntäiset ovat ravintoa esimerkiksi kovakuoriaisille, muurahaisille, linnuille ja jopa nisäkkäille.
YLE: Harva tuntee hyppyhäntäisiä https://yle.fi/uutiset/3-11957067
https://fi.…
Hei
Kysymyksestäsi ei ilmene kenen haluaisit soittavan. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelu ei muutenkaan välitä soittopyyntöjä.
Tuliko pyyntö mahdollisesti väärään kanavaan?
Voit tutustua esimerkiksi kuntalain kommentaariin:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994203604006250
Uskoisin, että teoksesta löytyy vastaus moniin kysymyksiin.
Kunnan kokousmuisti -kirjassa on kuvattu päätöksenteko- ja kokousmenettelyt:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994164734006250
Kuntaliitto on julkaissut Kuntapäättäjän käsikirjan, tämän voi varmaan saada jostakin lainaksikin:
https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2021/509512-kuntapaattajan-kokousk…
Toivottavasti näillä pääsee alkuun!
Ystävällisin terveisin,
Kultasuklaa-yrityksestä on kirjoitettu Markkinointi & mainonta-lehdessä 1998:16. (saatavana Tikkurilan kirjastosta) sekä Matkalehdestä 1999:4, jota ei ole saatavana pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Kultasuklaa-yrityksen kotisivuilta osoitteesta http://www.htk.fi/public/kultasuklaa/ saat lisätietoa. Voit varmasti ottaa myös yhteyden suoraan sähköpostin kautta osoitteesta suklaa@mail.htk.fi.
Jos olet aloitteleva sukututkija, voisit ottaa yhteyttä paikallisiin sukututkimusseuroihin. Vantaalla toimii Vantaan seudun sukututkijat ry puheenjohtajanaan Irja Hirsivaara.
Kirjastoista löytyy useitakin sukututkimusta käsittelevää kirjaa, jotka auttavat alkuun. Kansallisarkistossa voi tutustua sukunsa historiaan mikrofilmattujen kirkonkirjojen ja rippikirjojen avulla. Muualta Suomesta kotoisin olevat voivat kaukolainata oman sukunsa kirkon- ja rippikirjojen mikrofilmejä maakunta-arkistoista.
Myös netin kautta pääsee tutkimaan seurakuntien vanhoja tietoja. Parhaiten pääset sukututkimus-linkkeihin osoitteesta www.makupalat.fi/historia.htm.
Tuon ajan sanoma- ja aiakauslehdet ovat vapaasti luettavissa netissä, aikakauslehdet ositteessa
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/search
Kysymäsi kuva on sivulla
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877697?page=19
Perinteisesti näitä tallennemuotoja on yleisellä tasolla kuvattu termillä audiovisuaalinen. Kuvat ja videot ovat visuaalisia, videot (lähes aina) ja äänitteet audiota. Termi ei ole oikein suomea, mutta kyllä se varsin vakiintunut on.
Heikki Poroila
Kyllä voitte rekisteröityä Celia-asiakkaaksi Savonlinnan kirjastossa. Ottakaa yhteys Heli Makksoseen (044 417 4416) tai Sari Silventoiseen (044 417 4415).
Tällaista palvelua ei tietääkseni vielä ole olemassa, nuotit leviävät edelleen pääsääntöisesti vain paperille painettuina julkaisuina. Yksityinen henkilö voi lainata Abban nuottikokoelman kirjastosta ja skannata sen sivut, jonka jälkeen omassa käytössä on tiedostomuotoisia nuotteja.
Tekijänoikeudellisesti jo vapaata taidemusiikkia on verkon kautta saatavana jo aika paljon, mutta uutta populaarimusiikkia ei. Laittomia lähteitä on jonkin verran, mutta kirjastot eivät voi niitten tietoja levittää.
Heikki Poroila
Kansalliskirjaston lehtikokoelmassa voi tutkia näitä lehtiä, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/kansalliskokoelman-sanoma… . Lisätietoja voit kysyä Kansalliskirjaston neuvonnasta sähköpostitse kk-palvelu(at)helsinki.fi tai puhelimitse numeroon 02941 23196.
