Jäljitetty kirja on Liisa Hännikäisen Terhin kreikkalainen kesä (Otava, 1990).
"Meressä on vaalea läiskä, joka liikkuu kohti Terhiä. Aalloista nousee suuri valkea härkä lämmittelemään tytön viereen kivelle. Pian Terhi huomaa olevansa matkalla menneisyyteen, kuningas Minoksen valtakunnan suuriin härkäjuhliin ja tanssiaisiin. – Härkähyppääjäksi valitulla on edessään hengenvaarallinen tehtävä. Miten Terhi selviytyisi ylivoimaisesn vaikealta tuntuvasta tanssista? Ja miten kävisi lopulta valkeitten härkien? – Äidin ja Terhin lomasta Kreetalla tulee ikimuistettava."
Salon seudulta löytyy muutamia uudehkoja paikannimijulkaisuja, jotka ovat Reijo Salmisen kirjoittama Miten Finbystä tuli Särkisalo (Meripirtin kerho ry, 2022) ja Salo-Uskelan seuran julkaisu Hakastarolainen: Salon seudun kotiseutulehti: 49 (2021).
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4244905?sid=3009214508
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4187062?sid=3009214508
Ehkä esimerkiksi Salo-Uskelan seuraan voisit olla yhteydessä ja kysyä, onko siellä kiinnostusta ottaa vastaan tietoa, kaskuja ja kertomuksia.
Salo-Uskelan seura yhteystiedot https://salo-uskelanseura.fi/index.php/salo-uskelan-seuran-johtokunta/
Lisäksi Kotimaisten kielten keskuksella (Kotus) on paikannimiin erikoistuvia asiantuntijoita, joilta voisit mahdollisesti kysyä, onko…
Helmet-kirjastoon ei tule Tosi elämää -lehteä, eikä lehtiä muutenkaan voi tilata omaksi kirjaston kautta, luettavaksi ja yleensä myös lainattavaksi kyllä. Tosi elämää -lehti on Finna-tietokannan mukaan luettavissa esimerkiksi Kansalliskirjaston erikoislukusalissa. Lainattavaksi sitä ei sieltä saa. Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fiEtusivu | Kansalliskirjasto
Hei!
Tässä muutamia nettisivuja, joissa on ehdotettu vahvoja tyttöjen nimiä.
https://startpakke.com/fi/staerke-pigenavne/?utm_content=cmp-true
https://aitiydenihme.fi/lapset/12-omaperaista-tyton-nimea/
https://madreshoy.com/fi/nombres-de-nina-cortos/
https://graf48.ru/fi/deva-imeniny-kak-nazvat-devochku-zhenskie-imena-i-ih-znacheniya-kak.html
http://neba.finlit.fi/blogi/nimi-tekee-naisen-ainakin-kirjallisuudessa/
Kirjastoista löytyy lisäksi nimikirjoja, joissa on kerrottu enemmän nimien merkityksistä.
OldTimeMusicin artikkelin mukaan laulu lähti liikkeelle laulaja Steven Tylerin ulkopuolisuuden kokemuksista lapsena. Hän oli aina se viimeinen lapsi, joka valittiin joukkueeseen. Tästä arvottomuuden tunteesta kertoo laulun kertosäkeistö: "I was just a punk in the street". Samalla teksti kuvastaa yhtyeen paheellista imagoa ja muusikoiden pyrkimystä menestyä altavastaajan asemasta huolimatta.
Song Facts -sivusto näkee kappaleen kuvaavan yleensä yhtyeen kiertue-elämää. Muusikot kaipaavat kotiin vaimojensa ja naisystäviensä luokse ja varovat sen takia saamasta sukupuolitauteja matkan varrelta. Kertojalla on jalat kaupungissa (kiertueella), mutta hän kaipaa takaisin maalle (aitoon perhe-elämään).
Sanat sisältävät myös paljon…
Viivi Luikin runoja löytyy ainakin virolaisen lyriikan antologioista Pihlaja : kahdeksan eestiläistä naisrunoilijaa (1983) ja Uusien sulkien kasvaminen : kymmenen nykyvirolaista runoilijaa (1984). Pihlaja sisältää Luikilta 21 runoa, jotka on suomentanut Aino Kaasinen. Uusien sulkien kasvamisen 17 Luik-runoa ovat kolmea Leena Krohnin suomennosta lukuunottamatta Pirkko Huurron kääntämiä. Päällekkäisyyksiä näillä kahdella valikoimalla on Luikin osalta kahden runon verran (Kimalainen ja Joulukuuhun vaipuvat kuuset/joulukuuhun vajoavat kuuset). Uusien sulkien kasvamiseen sisältyvä Myöhäiskesä on luettavissa myös maailmanrunouden antologioista Runon suku (1991) ja Maailman runosydän (1998).
Kaltio-lehden numerossa 8/1971 on kaksi Aino…
Jos haluat Helmet-kirjastokortin, sinun täytyy käydä henkilökohtaisesti jossakin Helmet-kirjastossa ja esittää siellä kirjaston kirjaston hyväksymä henkilötodistus. Hyväksyttyjä henkilötodistuksia ovat EU-maiden henkilötodistukset, passi, suomalainen ajokortti, kuvallinen Kela-kortti, Suomessa olevan vastaanottokeskuksen asukaskortti ja Maahanmuuttoviraston myöntämä oleskelulupakortti. Alle 18-vuotiailta hyväksytään myös kuvaton Kela-kortti.
Voit nopeuttaa uuden kirjastokortin saantia täyttämällä verkossa ennakkorekisteröintilomakkeen.
Helmet-kortin saannin edellytyksenä on osoite Suomessa.
Lähteet:
Helmet : Kirjastokortti ja lainaaminen
Etsitty runo on Kirsi Kunnaksen Herra M. vuonna 1991 julkaistusta kokoelmasta Tiitiäisen pippurimylly. Yksi sen säkeistöistä kuuluu seuraavasti: "M. putosi päistikkaa / ilman mitään kikkaa / ja nyt M. vain hikkaa / hikkaa ja hikkaa."
Elokuvia harrastavalta kollegalta ehdotus Someone's Watching Me. Vastaa ainakin jossain määrin kuvausta. Elokuva on vuodelta 1978, mutta se on esitetty Suomessa televisiossa ensimmäisen kerran vasta 1990-luvulla. https://en.wikipedia.org/wiki/Someone%27s_Watching_Me! Toinen ehdotus on: I'm the girl he wants to kill, https://www.imdb.com/title/tt0124751/.
Jonkin verran muodin maailmaan sijoittuu Hildegaard Erlundin Tyttö ja hattu.
Kerstin Thorvallin nuortenkirja Tyttö huhtikuussa kertoo asiasanoituksen mukaan muotiopinnoista.
Dekkareita, jotka sijoittuvat muodin maailmaan:
Gardner Erle, Stanley Vaalea kultakaivos
Maria Lang, Silkkiä samettia
Arhippa Pirkko, Murha on sydämen asia
Maria Langin kirjoissa muotia ja vaatetusta kuvataan aina tarkasti, vaikkeivät tapahtumat sijoittuisikaan muotitaloon niin kuin tuossa Silkkiä samettia –teoksessa. Agatha Christien Kolmas tyttö kertoo muotitietoisista nuorista.
Finnan hakutulos teoksista asiasanoilla muoti ja kaunokirjallisuus, jotka on julkaistu ajanjaksolla 1960-1970.
Kirjasampo.fi hakutulos muoti 1960-luku, mutta osa näistä…
Suomalaisten Waffen-SS -vapaaehtoisten matrikkeli 1941-1943 kertoo, että Suomen hallitus lähetti Saksaan 1398 vapaaehtoista, joista 1197 värvättiin keväällä 1941 ja 201 lähetettiin syksyllä 1942 täydennyksenä suomalaispataljoonaan.
Valitettavasti emme tunnistaneet taulua tai sen tekijää kuvauksen perusteella. Muotokuvaa kannattaa näyttää taiteen asiantuntijalle. Googleen voi laittaa hakusanaksi taidearviointi. Kannattaa kysyä myös gallerioista. Toinen vaihtoehto on kysyä asiaa Bukowskin tai Hagelstamin huutokaupasta, mikäli aikoo laittaa taulun myyntiin. Heiltä saa ilmaisen hinta-arvion sekä todennäköisesti tiedon taiteilijasta.
Bukowskin huutokauppa
http://www.bukowskis.com/
Hagelstamin huutokauppa
http://www.hagelstam.fi/sumuCMS/sivu/arviot
Tästä aiheesta on todella paljon kirjoja. Ohessa listaus kirjaston tietokanta Vaskista vuosina 2020-2024 ilmestyneistä puutarha-alan kirjoista.
YKL-luokituksesta näkee, miten tämän alan kirjat sijoittuvat kirjastoluokitukseen.
Helmetin kokoelmissa ei ole intiaanikielten oppikirjoja, mutta joitakin oppikirjoja löytyy muista kirjastoista. Ne löytyvät tästä Finna.fi:n hakutuloksesta Amerikan alkuperäiskielet ja oppikirjat, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Sieltä voi myös katsoa sijaintitiedot. Oman kirjastosi kautta voi tiedustella kaukolainaksi haluamiasi teoksia. Alla muutama poiminta:
Introduction to Quechua : language of the Andes / Noble, Judith ; Lacasa, Jaime . Dog Ear 2010. 2nd ed.
Die ethnosyntaktische Struktur der Achê-Guayakí-Sprache : eine Beitrag zur dependenziellen Tagmemik und zu einer kontrastiven Analysenmethode / Paiva, Antônio Firmino de. [Rheinische Friedrich-…
Voisiko kyseessä olla Tim Burtonin ohjaama Big Fish (2003)?Elokuvassa päähenkilö Edward Bloom kertoo pojalleen pitkiä, lennokkaita tarinoita omasta menneisyydestään, ja poika on sitä mieltä, ettei voi luottaa isäänsä, sillä tämä ei koskaan puhu totta. Isä on toiminut kiertävänä myyntimiehenä, ja hänen kertomiinsa tarinoihin kuuluu muun muassa sirkukseen pestautuminen ja erilaisten, omilla tavoillaan erikoisten ihmisten tapaaminen. Myöhemmin, kun Edward kuolee, hänen hautajaisiinsa saapuu näitä hänen tarinoistaan tuttuja ihmisiä. Edwardin poika ymmärtää heidät nähdessään isän puhuneen sittenkin totta (vaikka isä tarinankertojana olikin liioitellut heitä kuvaillessaan).
Varhaisin vanhoista sanomalehdistä löytyvä maininta laudeliinasta on vuodelta 1931, tosin siitä ei voi olla aivan varma, tarkoitettiinko sanalla samaa kuin nykyään. Finna.fi-palvelussa vanhin kuva laudeliinasta lienee Helmi Vuorelman tuotekuva 1960-luvulta, jolloin laudeliina on siis tuotteena ollut jo teollisessa tuotannossa ja siten ilmeisesti yleisesti käytössä.
Listaa kuntien yhteiseen e-kirjastoon liittyvistä kunnista/kirjastoista ei ole vielä julkaistu, mutta Kansalliskirjaston tiedotteissa on puhuttu, että alussa mukana olisi noin 85% kunnista.
E-kirjaston käyttö edellyttää, että oma kotikunta on solminut sopimuksen e-kirjastoon liittymisestä. Sopimus on kuntakohtainen, joten mikäli oma kotikunta ei sopimusta tee, ei palvelua voi myöskään käyttää, vaikka kirjastokimpan muut kirjastot olisivatkin mukana. Asiakkaat saavat e-kirjaston käyttöönsä vahvan tunnistautumisen kautta, joten pelkkä kirjastokortin olemassaolo jonkin mukana olevan kunnan kirjastoon ei riitä.
Lisätietoa ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin löytyy E-kirjaston verkkosivuilta.
