Henning Mankellin teos Den orolige mannen ilmestyi vuonna 2009 Leopard-kustantamolta.
Päivi Kivelän suomennos Rauhaton mies ilmestyi vielä samana vuonna.
https://regina.kb.se/primo-explore/search?vid=46KBS_VU&lang=sv_SE
https://libris.kb.se/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4111666
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
Voit toivoa kirjoja Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmaan verkkokirjastomme kautta (vaasankirjasto.finna.fi)
Verkkokirjaston etusivulla näkyy ylhäällä erilaisia vaihtoehtoja, joista voi valita. Klikkaamalla Osallistu-vaihtoehtoa löydät Tee hankinta-ehdotus -kohdan. Klikkamalla sitä esille tulee lomake, jonka voit täyttää ja lähettää kirjastoon.
Voit myös käydä kirjastossa paikan päällä esittämässä hankintatoiveesi.
Valitettavasti verkkolehden kuvakaappauksen julkinen jakaminen, edes omille someseuraajille, ei ole lain mukaan sallittua. Jos haluat jakaa painetun lehden tai näköislehden artikkelista otetun valokuvan tai kuvakaappauksen, tarvitset siihen luvan alkuperäiseltä julkaisijalta.
Sinulla on kuitenkin sitaattioikeus. Voit siteerata teosta, jos sinulla on tarve selventää tai havainnollistaa asiaasi esimerkin avulla. Tällöin on muistettavakertoa alkuperäisen tekijän nimi. Sitaattioikeus koskee kuitenkin vain esim. artikkelin osaa tai kuvaa, ei koko artikkelia.
Lisätietoa aiheesta voit lukea Uutismedian liiton verkkosivustolta.
Lisätietoa sitaattioikeudesta kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston verkkosivustolla.
Leivinuunien rakennuspiirustuksia löytyy, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…;
Tuon tyyppistä uunia en löytänyt kokoelmistamme, mutta ehdotan, että käännytte Museoviraston puoleen. Heiltä löytyy verkostakin korjauskortisto, jossa on ohjeita, https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/julkaisut/korjauskort… sekä tietoa tämäntyyppisistä asioista, https://www.museovirasto.fi/fi/yhteystiedot.
Lisää rakennusperinnemateriaalia on Makupalat.fi:ssä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A73904
"Taiponen" -nimen alkuperästä ei löydy mainintaa kattavimmasta Suomessa ilmestyneestä sukunimikirjasta Sukunimet (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, 2000).
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) saattaa voida auttaa asian selvittämisessä.
Keskuksen ylläpitämään nimineuvontaan voi olla yhteydessä puhelimitse (0295 333 203, torstaisin klo 10–12) tai kysymyslomakkeella verkossa https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
Myös Suomen sukututkimusseuralta saattaa saada apua.
Tietoa seuran tarjoamista neuvontapalveluista: https://www.genealogia.fi/neuvontapalvelut
Talviolympialaisten ohjelmaan laji tuli vuonna 2014. Joukkueviestissä lasketaan ohjaskelkalla kolme osuutta: naislaskija, mieslaskija ja miesten parikelkka. Ensimmäisen ja toisen osuuden laskija koskettaa maaliin tultuaan radan yläpuolelle ripustettua anturia, joka avaa lähtöportin seuraavan osuuden kilpailijalle.
Lajin olympiavoitot on kolmissa kisoissa napannut Saksa, Sotšissa 2014, Pyeongchangissa 2018 ja Pekingissä (10.2.2022).
Tietoa ohjaskelkkailusta
Joukkueviestistä englanniksi
Olympialaisten tulostaulukot
Tässä joitakin viihdyttäviä kirjoja luonnontieteellisistä aiheista.
Beattie, Rob: 101 kiintoisaa koetta kotikeksijälle : kiehtovaa huvia ilman erikoisvälineitä (Multikustannus, 2009)
Bryson, Bill: Lyhyt historia lähes kaikesta (laajempi teos WSOY 2005, nuoremmille lukijoille räätälöity supistettu laitos WSOY 2008)
Lind, Tapio: Vesimelonin kuivatus ja muita matemaattisia pähkinöitä (Docendo, 2021)
Macaulay, David: Maailman salaisuudet (mammuttien ja hyppypäästäisten avulla) (Readme.fi, 2020)
Peake, Tim: Kysy astronautilta : kaikki avaruudessa elämisestä (Into, 2019)
Syökö mikään ampiaisia? ja 101 muuta kiperää kysymystä (Sammakko, 2008)
Tiede haltuun puolessa minuutissa : viisikymmentä maailmaa muuttanutta ajattelumallia (toim. Paul…
Suomen historia -lehden vuosikertoja 2015 ja 2016 löytyy vielä joistain Suomen kirjastoista. Mikäli oman lähikirjastosi kokoelmissa ei ole Suomen historia -lehtiä, voit tilata niitä kaukolainaksi. Kaukolainat tilataan oman lähikirjaston kautta. Kirjasto perii kaukolainoista oman hinnastonsa mukaisen maksun.
Suomen historia -lehti, Finna.fi: (Kaikki osumat:suomen historia) | Hakutulokset | Finna.fi
Alko Oy on Suomen valtion omistama yhtiö, jolla on yksinoikeus yli 5,5 tilavuusprosenttisten alkoholijuomien vähittäismyyntiin, poikkeuksena pienpanimoiden oluet sekä suomalaiset tilaviinit. Siten Alkolla on monopoliasema.
Lähteet ja lisätietoja
Alkon perustehtävä | Alko
Alkoholilaki 1102/2017 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Vuoden 1950 tienoilla koulunsa aloittaneet ovat todennäköisemmin käyttäneet lukemisen opetteluun Martti Haavion Iloista aapista (1. painos 1937) tai Aarni Penttilän Aapiskukkoa (1.painos 1938). Nämä kaksi ovat sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien eniten käyttämiä aapisia, mutta Lastenkirjainstituutin kokoamasta listauksesta voit tutkia kaikkia suomalaisia aapisia tarkemmin. Kansikuvat auttavat kadonneen aapisen etsinnässä:
https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2019/01/2018-…
Hei, kysymäsi kirja löytyy ainakin Helmet-kirjastoista. Sitä on Helmet-kirjastoissa 6 kappaletta, jotka nyt ovat kaikki varattuja. Eläviä varauksia siitä on yksi kappale, joten melko pian teos palautuu käyttöösi. Jos et ole pääkaupunkiseudulta, käänny oman kirjastosi kaukopalvelun puoleen.
u
TEOS Koulutuksen tasa-arvon muuttuvat merkitykset / Heikki Silvennoinen, Mira Kalalahti & Janne Varjo (toim.) ; kirjoittajat: Nina Haltia [ja 14 muuta].
Julkaisutiedot [Turku] : Suomen kasvatustieteellinen seura FERA, [2016]
Julkaisutiedot Jyväskylä : Jyväskylän yliopistopaino, 2016.
ULKOASU 376 sivua : kuvitettu ; 21 cm
Helmet-kirjastoissa lainausoikeuden menetät, kun velkasaldosi on 30,00 euroa tai enemmän.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Tässä joitakin seudulle ainakin osittain sijoittuvia tai viiniteemaan sopivia teoksia:
Ben Aaronovtich: The October Man (2019)
Aulis Aarnio: Herra Himmelsraumin päiväkirja (2013)
Roy Jacobsen: Rajat (2004)
Kristin Harmel: Winemaker's Wife (2019, ei Helmetissä)
Stefan Moster: Rakkaat toisilleen (2013)
Lisäksi löytyi Eero Iloniemen muistelmateos Viininviljelijän talo: elämää Mosel-joen varrella (2016).
Lidia Poët oli tosiaan ensimmäinen italialaisnainen, joka toimi asianajajana. Netflix on julkaissut hänen elämäänsä löyhästi perustuvaa tv-sarjaa helmikuusta 2023 lähtien. Hänestä on tähän mennessä julkaistu ainoastaan italiankielistä kirjallisuutta, esim:
Clara Bounous: Lidia Poët : una donna moderna : dalla toga negata al cammino femminile nelle professioni giuridiche
Chiara Viale: Lidia e le altre : pari opportunità ieri e oggi : l'eredità di Lidia Poët
Ilaria Iannuzzi: Lidia Poët : la prima avvocata
Näitä kirjoja ei ole käännetty englanniksikaan, mutta tilanne voi toki muuttua lähiaikoina, kun kiinnostus Poëtin elämää kohtaan kasvaa myös kansainvälisesti.
Kollegan kotoa löytyi 50-luvun kirja, josta kyseinen loru löytyy. Kirjan nimi on kaiketi Haloo, haloo. Muuten kirjassa on vain suppeat tiedot, lorun alkuperäinen tekijä on kaiketi C. Groos. Finnasta löytyvät vain niukat tiedot, mutta kirja on luultavasti tämä, https://finna.fi/Record/jykdok.1067469?sid=2960247891
Tässä joitakin kirjavinkkejä.
Brunow-Ruola, Marjo: Terveisin Neiti ja Clara
Kertomus tyttöjen ystävyydestä 1940-luvulla.
Larmola, Maija: Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista, Monosukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista, Jenkkikassi ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Arkielämää ja lapsuutta 1920-50-luvuilla.
Levine, Karen: Hanan matkalaukku
Tosipohjainen, lapsille suunnattu tarina lasten kohtaloista holokaustin aikaan.
Moilanen, Paula: Keinuhevonen
1920-luvulla valmistetun keinuhevosen tarina vie vuoden 1945 kautta nykypäivään asti.
Morpurgo, Michael: Sotahevonen (alk. War horse)
Hevosen silmin kerrottu tarina ensimmäisestä maailmasodasta, rohkeudesta ja ystävyydestä.
Raustela, Lasse: Taivaansavut-sarja…
Täsmällisiä lukuja – sen paremmin kuin epätäsmällisiäkään – on käytännössä mahdoton esittää. Tutkimuksia asiasta on tuskin tehty – ja vaikka olisikin, on enemmän kuin luultavaa, että pohjoiskorealaiset oman etunsa nimissä kiistäisivät kaikki mahdolliset yhteydet Elviksen tai John Lennonin kaltaisiin länsimaisen rappion apostoleihin.
Yleisesti ottaen kaikki länsimainen ja muu vierasperäinen kulttuuri on Pohjois-Koreassa "ei-toivottua". Sitä paitsi, omaan maailmanjärjestykseensä ja omiin idoleihinsa tottuneet pohjoiskorealaiset eivät välttämättä ole edes kiinnostuneita läntisen maailman merkkihenkilöistä ja heidän tekemisistään. Eräs popmusiikin asemaa Pohjois-Koreassa luotaava artikkeli nimeää sen ykskantaan "maaksi, jossa ei…
OldTimeMusicin artikkelin mukaan laulu lähti liikkeelle laulaja Steven Tylerin ulkopuolisuuden kokemuksista lapsena. Hän oli aina se viimeinen lapsi, joka valittiin joukkueeseen. Tästä arvottomuuden tunteesta kertoo laulun kertosäkeistö: "I was just a punk in the street". Samalla teksti kuvastaa yhtyeen paheellista imagoa ja muusikoiden pyrkimystä menestyä altavastaajan asemasta huolimatta.
Song Facts -sivusto näkee kappaleen kuvaavan yleensä yhtyeen kiertue-elämää. Muusikot kaipaavat kotiin vaimojensa ja naisystäviensä luokse ja varovat sen takia saamasta sukupuolitauteja matkan varrelta. Kertojalla on jalat kaupungissa (kiertueella), mutta hän kaipaa takaisin maalle (aitoon perhe-elämään).
Sanat sisältävät myös paljon…
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tietokannan mukaan Isänmaallinen mies -elokuvassa soivat seuraavat kappaleet:
Rivers of Babylon (esittäjä: Boney M.)
Diggi-Loo Diggi-Ley (esittäjä: Herrey's)
Try To Seduce Me (esittäjä Sabrina Hebiri)
Olisiko kyseessä joku näistä?
Lähde:
Elonet, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1529494
