Venäjältä löytyy myös kunnankirjastoja.
Liittovaltion laki 29. joulukuuta 1994 N 78-FZ "Kirjastotyöstä" (sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä). Artiklasta 5. Oikeus kirjastopalveluihin:
"Kansalaisten oikeus kirjaston palveluihin varmistetaan: kirjaston peruspalveluja maksutta tarjoavien valtion ja kuntien yleisten kirjastojen verkoston luominen". 1)
Ensimmäinen linkki käännetty Google-kääntäjällä. Jälkimmäisen linkin voi kääntää samalla sovelluksella.
1) http://tinyurl.com/Laki-kirjastotyosta
http://tinyurl.com/Kuntakirjasto (Venäjän Wikipediasta)
Termille ei näyttäisi olevan napakkaa yleisesti käytössä olevaa suomennosta.
J.O. Hannula ja K.A. Adaridi kuvavat aikakauden taktillisten muotojen kehitystä ja tuliasein ja teräasein aseistettujen taistelijoiden yhteistoiminnan järjestämistä teoksissa Sotataidon historia: 2, Taktiikan ja strategian pääpiirteet Keskiajalla ja Uudella ajalla ennen Kolmikymmenvuotista sotaa (1931), Sotataidon historia. 1, Vanha ja keskiaika (1920) ja Sotataidon historia. 2, Kustaa Aadolfin, Ludvig XIV:n ja Fredrik Suuren aika (1920) mutta heillä ei ole nähdäkseni erillistä kattotermiä konseptille.
Jussi T. Lappalainen käyttää teoksessaan Aseet ja taistelut: sotataidon kolme vuosituhatta (1989) termiä "piikki- ja muskettimiesten yhteistoiminta".
Janne…
Voisiko kyseessä olla Tim Burtonin ohjaama Big Fish (2003)?Elokuvassa päähenkilö Edward Bloom kertoo pojalleen pitkiä, lennokkaita tarinoita omasta menneisyydestään, ja poika on sitä mieltä, ettei voi luottaa isäänsä, sillä tämä ei koskaan puhu totta. Isä on toiminut kiertävänä myyntimiehenä, ja hänen kertomiinsa tarinoihin kuuluu muun muassa sirkukseen pestautuminen ja erilaisten, omilla tavoillaan erikoisten ihmisten tapaaminen. Myöhemmin, kun Edward kuolee, hänen hautajaisiinsa saapuu näitä hänen tarinoistaan tuttuja ihmisiä. Edwardin poika ymmärtää heidät nähdessään isän puhuneen sittenkin totta (vaikka isä tarinankertojana olikin liioitellut heitä kuvaillessaan).
Varsinaista kirjasarjaa, jossa miljöönä olisi siirtolapuutarha, ei löytynyt. Sen sijaan on useita chick lit -teoksia, joissa puutarha ja puutarhanhoito ovat jollakin tapaa keskiössä:Katie Ffjord: Salainen puutarhaLiina Putkonen: Varastettujen hetkien puutarhaJenny Bayliss: TalvipuutarhaNancy Thayer: Charlotten puutarhaNora Robertsin teoksissa Musta ruusu, Punainen lilja ja Sininen daalia päähenkilö työskentelee puutarha-alalla.
Kappale on sisältyy LP-levyyn Rakkaudella, Rondo ROLP 22, raita A6. Levyllä soittaa Veikko Samulin johtama orkesteri. Aineistotietokannoista ei käy ilmi levyllä soittaneiden muusikoiden nimiä, tietoa ei ilmeisesti ole myöskään alkuperäisessä LP-julkaisussa. Gramex kerää tiedot levytysten soitto- ja lauluosuuksista äänitetuottajilta. Tiedustelin asiaa Gramexista, mutta nämä tiedot eivät ole julkisia, koska kaikki laulajat ja muusikot eivät halua osuuksiaan julki.LP-levyn tiedot tietokannoissaDiscogs https://www.discogs.com/release/7190922-Juhani-Markola-RakkaudellaFinna https://finna.fi/Record/fikka.4619017?sid=4739620252
Vastakkainistuttavan pihakeinun ja sen katon piirustukset löytyvät esim. kirjasta Jani Johannes: Snickra till dig själv eller som gåva = Tee itselle tai lahjaksi (1995). Kirjassa on suomen- ja ruotsinkieliset ohjeet. Kirja löytyy Kokkolan kirjastosta, https://finna.fi/Record/anders.82346?sid=4744735366
Olisiko kyse mahdollisesti Tracy Hickmanin Prossikronikat-sarjasta? Finnasta pääsee katselemaan sarjan ensimmäistä osaa tästä linkistä: Mystinen soturi | Anders-kirjastot | Finna.fiKate Thompsonin kirja Vihreän saaren laulu voisi sopia: Vihreän saaren laulu | OUTI-kirjastot | Finna.fi Libba Brayn Kauhun ja kauneuden valtakunta voisi myös liipata läheltä tai kiinnostaa muuten: Kauhun ja kauneuden valtakunta | Anders-kirjastot | Finna.fi
Sana on lainaa venäjästä ja tarkoittaa kiertämistä. Naverkatilla on tarkoitettu monenlaisia kiristystyökaluja.Tässä on mielenkiintoinen blogikirjoitus slaavilaisista lainasanoista suomenkielessä. Siellä naverkatin pohjaksi on annettu sanat навёртка (navertka) / навертеть (navertet).Veikko Ruoppilan Venäläisperäistä sanastoa suomen murteissa -kirjassa mainitaan selitys "naverkatti: 'kiristyskapula' ven. navjortka 'kerintä, kiertäminen'".Hiidenkivi-lehdessä on julkaistu artikkeli otsikolla Naverkatti on tiukalle kiertämistä. Linkissä on vain viittaustiedot, jos artikkeli kiinnostaa, kannattaa saatavuudesta kysyä suoraan omasta kirjastosta.
Oulu oy:n puusepänteollisuudesta on kirjoitettu yrityshistoriikki "Vasala, Paavo: Puusepänteollisuutta 90 vuotta Oulussa : Osakeyhtiö Puuseppä Oulussa, Oulu oy:n puusepäntehdas, Oulux oy". Luettelointitietojen mukaan teos on kuvitettu. Finna-hakupalvelu sisältää kirjastojen kokoelmien lisäksi myös museoiden ja arkistojen materiaalia. Haussa on mahdollista hakea kirjallisuuden lisäksi mm. kuvia. Hakemalla hakusanalla "Oulu oy" ja rajaamalla aineistomateriaalin kuviin saa kuvia Oulu oy:n eri tuotantoyksiköistä. Kuvien tietojen yhteydessä on myös tiedot kuvien käyttöoikeuksista.https://finna.fi/
Vuosi 1958 ei näy vapaasti käytettävissä digitoiduissa sanomalehdissä, mutta vuonna 1939 ilmoittautuminen tapahtui uusilla oppilailla 30.8. ja vanhoilla oppilailla 31.8., ks. Uusi Aura 20.8.1939. Vuoden 1958 lehdistä Turussa ilmestyneistä on digitoitu Åbo Underrättelser, jota pääset katsomaan yliopiston kirjastossa. Vuoden 1958 Turun Sanomat löytyy mikrofilmattuna Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta, pääset katsomaan sitä varaamalla ajan mikrofilmilaitteelle varaamo-palvelussa.
Välitimme kysymyksesi edelleen, kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle. Sieltä eräs kollega vinkkasikin Eppu Nuotion ja Tuutikki Tolosen teoksia: Unienvaihtaja (Tammi, 2005) ja Kuunsulka (Tammi, 2006). Unienvaihtaja on siis ensimmäinen osa ja Kuunsulka toinen osa. Kirjasammosta löytyy tarkemmat esittelyt ja kansikuvat kirjoista: Unienvaihtaja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0e081dd9-05e8-467b-94a6-9db236c05297Kuunsulka: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au234f4f23-105f-4656-9105-c673e0f19dfa
Kyllä tämän sarjanumeron Y 6976832 omaava Singer on vuodelta 1929.Lähde:Singerin sarjanumerot https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Ainakaan vielä ei Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta ukrainankielistä Tuntematonta sotilasta löydy.Hakutulos - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKS
Muun muassa seuraavat teokset löytyvät haulla Helsinki(aihe) ja jengit(aihe):Koskelan pojat : tutkimus jengikulttuurista./ Louhivuori, Leena. Kansalaiskasvatuksen keskus [1988]Pihlajamäki 1962-1984/ Mätäs, Lauri ; Salmi, Jari, kuvittaja 2007.Huligaanit : katuelämää Sörkassa suurlakosta sisällissotaan/ Koskela, Kari, kirjoittaja ; Suomalaisen kirjallisuuden seura(SKS). 2002.Kannattaa käydä tutustumassa Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmaan. Sieltä löytyy paljon materiaalia kaupunginosista, niiden historiasta ja elämänmenosta.
Kyseessä lienevät Anne Farrellin Meidän sakki -kirjat, "riemukas teossarja Mitchellin perheen tapahtumarikkaasta elämästä australialaisella karjatilalla": Meidän sakki tempaisee (The gift-wrapped pony), Meidän sakki huolestuu (The calf on Shale Hill), Meidän sakki uurastaa (Eight days at Guara) ja Meidän sakki edistyy (Shadow summer). Perheessä on kuusi jäsentä: isä, äiti, tytöt Lesley ja Val(erie) sekä pojat David ja Ian. Kirjat ilmestyivät suomeksi vuosina 1981–83.
Muumilaaksoon sijoittuvissa tarinoissa on tosiaan useita ihmismäisiä olentoja, joista mainitsetkin useamman. Kaivoin vastaukseni lähteeksi Janssonin teoksen Muumipappa ja meri (alkuperäisteos Pappan och havet, v. 1965), jossa majakan sammumista pelkäävä Muumipappa saa tukea Pikku Myyltä, joka maalailee kauhukuvan karille ajautuvista laivoista: "Ja aamulla on koko ranta täynnä hukkuneita viljonkkia ja mymmeleitä ja homssuja..." (s. 52) Tiedämme teoksesta Muumipapan urotyöt (Muminpappas bravader, 1950) Pikku Myyn olevan vanhemman Mymmelin lapsi, ja vaikuttaa, että Mymmelin (iso alkukirjain) laji, tai rotu, olisi myös mymmeli (pieni alkukirjain), kuten ylemmässä sitaatissa. Samassa kirjassa annetaan ymmärtää myös Nuuskamuikkusen olevan…
Huu oli uskomusten mukaan kuoleman edellä näyttäytyvä tai lähisukulaisen kuoltua ihmiseen merkkinsä, kuten mustelman, jättävä henkiolento, aave tai kummitus. Huunpurema tai huunhaukko oli tällainen ilman varsinaista syytä ihoon ilmestynyt mustelma, jonka uskottiin ennustavan läheisen ihmisen kuolemaa. Uno Harvan teoksessa Suomalaisten muinaisusko käsitellään lukuisia eri henkiolentoja, myös erilaisia aaveita ja kummituksia. Henkiolento huuta siellä ei kuitenkaan mainita. Huun kohdalla näyttää olevan niin, että tietoa siitä on lähinnä etymologisissa ja muinaisuskoa käsittelevissä sanakirjoissa.Lähteet:Pulkkinen, Risto: Suomalaisen kansanuskon sanakirjaSuomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirjaHarva, Uno: Suomalainen muinaisusko…
José Padillan säveltämää laulua La Violetera ei ole suomennettu, eikä siitä siis löydy suomeksi laulettua äänitettä.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Tampereen lääkäriolojen kehitys 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun oli pääpiirteissään seuraavanlainen:Vuodesta 1795 Suomen kahdestatoista piirilääkäristä yhden asemapaikka oli ollut Tampere. Piirilääkäri oli kuitenkin enemmän virkamies kuin varsinainen lääkäri: hän tarkasti alueen apteekit, antoi kulkutautien uhatessa neuvoja kuvernöörille ja muille viranomaisille, ohjasi ja valvoi kätilöitä jne. Piirilääkärin avuksi palkattiin vuonna 1817 kaupunginvälskäri. Toimeen palkatun Mikael Bergbomin kuoltua 1831 virka oli avoinna lähes kymmenen vuoden ajan, kunnes maistraatti piirilääkärin kehotuksesta perusti sen uudelleen kaupunginkirurgin virkana 1840.Ensimmäinen kaupunginlääkäri Tampereelle nimitettiin 1848 (Nils Johan Wilhelm Idman).…
Elokuva löytyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmista nimellä Sveaborg. Linkki Finna hakuun.Kavin eli kansallisen audiovisuaalisen instituutin osoite on Kaikukatu 2 C Helsinki. Linkki yhteystietoihin.
