Kyseistä Oatesin teosta ei tosiaan Helmet-kirjastojen kokoelmista löydy englanniksi. Ruotsinkielinen käännös Helmet-kokoelmissa on.
Teoksen, jota ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy voi tilata kaukolainana. Yhteisluettelo Finnasta näkee, että sitä on muutamissa kirjastoissa Suomessa.
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Valitettavasti kukaan kirjastolaisista ei muistanut tällaista satua tai tarinaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Emme valitettavasti onnistuneet saamaan selville sarjan nimeä. Etsimme Ritva-tietokannasta, sekä saksankielisistä televisiosarjoja esittelevistä sivustoista. Eräs vastaajamme muisti puolalaisen S.O.S.-sarjan, jossa oli paljon samaa:
http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sarjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Taiteen tunnistaminen vaatia aina asiantuntijaa. Voisit kysyä neuvoa esim. Suomen taidegraafikot ry:ltä. Linkki Yhteystietoihin.
Myös monet huutokauppakamarit arvioivat esineitä ja taidetta ilmaiseksi.
Lyhyen katsauksen perusteella kahden kopeekan kolikoiden hinnat näyttävät liikkuvan 1970-lukuun saakka 1-3 euron tietämillä, ja siitä uudempien hinta jää alle euron. Rahojen hinnan arviointiin saa apua Suomen Numismaatikkoliiton jäsenyhdistyksistä; Etelä-Pohjanmaan numismaattisen kerhon jäsenten yhteystiedot löytyvät kerhon verkkosivuilta osoitteesta http://www.ep-numismaatikot.fi
"Tytöt pyykillä" -nimistä laulua en löytänyt, mutta "Lapset pyykillä" -laulussa "tytöt pyykille kiiruhtaa" pesemään nukenvaatteita. Tarkoitatko kenties sitä? Laulu alkaa: "Kevätaurinko kirkas kun paistaa". Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Ester Melander. Laulu sisältyy nuottiin Melander, Ester: "Päivä paistaa : lauluja ja leikkejä" (WSOY, 1952; nuotinnos kosketinsoittimelle, sanat ja leikkiohje).
Anitasta on tehty kappaleita, Violan lista tässä, kuuntelin näitä, mutta ei tärpännyt. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Saimme tällaisen ehdotuksen: Voisiko kyseessä olla Renatta-niminen biisi? Sen esitti suomeksi Four cats, levytys jostain 60-luvun alkupuolelta. Sanoissa olisi ainakin samankaltaisuuksia kuin kysyjän aloituksessa.
Kirjallisista lähteistä aiheesta ei löytynyt juurikaan tietoa. Yleisellä tasolla Timo Sahl ja Ilkka Mäkitie kertovat matrikkeliteoksessaan Lääkäreitä puolustusvoimissa : korkeimmissa sotilasarvoissa palvelleet, 1918-2022 (Suomen Lääkintäupseeriliitto 2023) että sotilaslääkärin työnkuva on voinut olla hyvin moninainen. Erilaisisiksi rauhan aikaisiksi tehtäviksi teoksessa mainitaan toimiminen varuskunnassa, sotilassairaalassa, hallinnossa, toimialan tutkimusta ja kehittämistä suorittavassa laitoksessa tai kansainvälisessä tehtävässä. Varuskuntatasolla työskentely on vastannut lähinnä perusterveydenhuollon työskentelyä, hallinnon puolella tehtäviin on kuulunut terveydenhuollon johtamista, tarkastamista, resursseista huolehtimista ja alan…
Venäjältä löytyy myös kunnankirjastoja.
Liittovaltion laki 29. joulukuuta 1994 N 78-FZ "Kirjastotyöstä" (sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä). Artiklasta 5. Oikeus kirjastopalveluihin:
"Kansalaisten oikeus kirjaston palveluihin varmistetaan: kirjaston peruspalveluja maksutta tarjoavien valtion ja kuntien yleisten kirjastojen verkoston luominen". 1)
Ensimmäinen linkki käännetty Google-kääntäjällä. Jälkimmäisen linkin voi kääntää samalla sovelluksella.
1) http://tinyurl.com/Laki-kirjastotyosta
http://tinyurl.com/Kuntakirjasto (Venäjän Wikipediasta)
Biografiasammosta löysin tällaiset lasten nimet: Lapset: Jyry S 1909, K 1919; Vesa S 1910; Päiviö S 1913, K 1940; Sirkku Helena (Lähetkangas) S 1918, K 1946.Kansallisbiografian artikkeli, https://biografiasampo.fi/henkilo/p411Kantele.netin artikkeli, https://www.kantele.net/pasi-ja-kantele/764Koska Pasi Jääskeläinen oli haapavetinen kuuluisuus, saattaisi Haapaveden kirjastosta löytyä hänestä tietoja, mutta valitettavasti Haapaveden kirjasto ei enää osallistu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastaamiseen. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Haapaveden kirjastoon ja kysyä, onko heillä siellä paikalliskokoelmaa, https://www.haapavesi.fi/kirjasto
En löytänyt asiaan vastausta nopean etsinnän tuloksena.Voit yrittää selvittää asiaa itse ainakin paria eri kautta. Ensinnäkin voit olla yhteydessä Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin (KAVI), joka arkistoi vanhoja radio-ohjelmia ja tarjoaa tietopalvelua ohjelmien löytämiseen: https://kavi.fi/radio-ja-televisioarkisto/rtva-tietopalvelu/ Toiseksi voit tutkia asiaa 1960-luvun Helsingin lehtien kautta (esim. Helsingin sanomat, Itäinen Helsinki - näitä voi lukea Helsingissä muun muassa Pasilan kirjastossa, Helsingin sanomia myös verkossa maksullisesti HS aikakoneen kautta), jotka ovat saattaneet uutisoida itse esiintymisestä tai vaihtoehtoisesti päivän radio-ohjelmistosta.Kolmanneksi asiaa voi tiedustella Roihuvuorta…
Tein haun Helmet-kirjastojen tietokantaan ja sain seuraavanlaisen hakutuloksen:(Aihe:naisen asema OR Aihe:naiset) AND (Aihe:sukupuolisyrjintä OR Aihe:syrjintä) | Hakutulokset | helmet.fi (finna.fi)Haku on kohtuullisen laaja, tuloksena 59 kirjaviitettä. Kirjojen sijaintitiedot löydät klikkaamalla kirjan nimeä. Tässä muutama poiminta hakutuloksesta:Kinnunen, Krista: Miesten kanssa duunissa : naisten kertomuksia työelämän syrjinnästä. Helsinki-kirjat 2011.Marklund, Liza & Snickare, Lotta: Helvetissä on erityinen paikka naisille jotka eivät auta toisiaan. Otava, 2013.Julkunen, Raija: Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit. Vastapaino 2010. Toivottavasti näistä löydät kiinnostavia kirjoja.
Kovin ylellisiä juoksuhaudat ja korsut tuskin aivan asemien etureunassa olivat, eikä tulituskaan asemasodan vuosina jatkuvaa allut. Korsuelämän perinteitä kokoavassa teoksessa Sotasavotta : korsuelämää 1939-1944 (Otava 1975) Matti Kuusi kirjoittaa, että "sodassa olemisesta on 99% odottelemista ja 1% sotimista". Teoksessa kerrotaan korsujen rakentamisen motiiveista talvisodan alkupuolella: "Talvisodan alettua majoituimme maanpäällisiin telttoihin, jolloin tykistö- ja lentopommitusten aikana alkoivat telttatappiot muodostua luvattoman suuriksi. Niinpä pian annettiin määräys, että teltat oli upotettava maahan vähintään metrin syvyyteen. Koska maa vielä tuolloin ei ollut kovinkana paksussa roudassa, upotus kävi vaivattomasti ja täten…
Veijo Meren tuotannossa Vuoksen taakse perääntymistä itä-Kannaksella 1944 kuvaa romaani Sujut (Otava, 1961). Esseekokoelmassaan Kuviteltu kuolema (Otava, 1974) Meri kuvailee kuulemaansa anekdoottia, joka antoi inspiraation romaaniin: "Suutari, alikersantti. Tuli yksikköönsä Juustilaan lomalta. Vääpeli varasi ostotupakat. Kaveri sanoi menevänsä paskalle eikä häntä sen jälkeen tavattu." (Miten Manillaköysi syntyi)Sujujen alikersantti Ojalan lähtö ei ole aivan näin yksioikoisen suoraviivainen, enkä teoksesta onnistunut kysymyksen sitaattia löytämään. Muuten Ojala kyllä toimii paljolti kuvatulla tavalla: "Tieto lähdöstä tuli lähtökäskynä. Alikersantti kirjoitti tupakkalaatikon kanteen: Me lähdemme nyt, mutta me palaamme vielä. Hän pani…
Kirja voisi olla Alena Mornštajnován Hana tai Ariana Neumannin Isäni sodan salaisuudet.LinkitHana: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7428058Isäni sodan salaisuudet: https://intokustannus.fi/kirja/isani-sodan-salaisuudet/
Rauno Toivosen lastenkirja Mauri muurahainen voisi sopia äidinkielen tunnilla luettavaksi, mutta epäilen sen olleen liian vanha. Kirja on ilmestynyt 1954. Linkki Tessi.fi.Lauri pohjanpään Metsän satuja, Aisopoksen tarinat ja Krylovin fabelit voisivat myös vastata muistikuviasi. Mika Waltarin kirjassa Lukittu laatikko ja muita kertomuksia on myös kertomus muurahaisesta: Satu muurahaisesta, joka oli Pov.Kuvaamastasi juonesta tuli mieleeni Leena Krohnin Tainaron, mutta se on julkaistu vasta 1985. "Tainaronin asukkaat ovat hyönteisen kaltaisia, mutta oudolla tavalla heidän kokemuksensa ja edesottamuksensa ovat tuttuja. Ne ovat samalla kertaa tarkkojakin kuvauksia eräiden lajien elintavoista ja allegorioita tuntemastamme arkimaailmasta. "…
Jyrki Vainonen on suomentanut William Butler Yeatsin runon A Dream Of Death eli Uni kuolemasta kokoelmaan Torni ja kierreportaat (Basam Books, 2015). Vainosen suomennoksessa kyseinen sitaatti kuuluu näin: "Hän oli kauniimpi kuin ensirakkautesi [ -- ]" Runo on teoksen sivulla 47.
