Ei aina. Kissa saattaa loukkaantua, jos se putoaa niin matalalta, että se ei ehdi levittää tassujaan, köyristää selkäänsä ja kierähtää hyvään laskeutumisasentoon.
Useimmiten kissa putoaa kuitenkin jaloilleen, koska se pystyy muuttamaan asentoaan moniosaisella liikesarjalla. Kissalla on taipuisa selkäranka ja joustavat lihakset. Pudotessaan se alkaa heti kääntää itseään lihasvoimin mahalleen. Erinomaisen tilan ja suunnan tajun avulla se pystyy aistimaan, miten päin se on putoamassa.
Sakari Mäkelän teoksessa tekniikkaa selvitetään seikkaperäisesti vuosisadan vaihteessa otettuihin valokuviin perustuen:
"Koska kissa ei pudotuksen alussa pyöri lainkaan, täytyy liikemäärämomentin säilyä koko putoamisen ajan nollana. Silloin kissan vartalon…
Kyllä, kyseessä on Volter Kilven vuonna 1927 kuolleen, syntyjään porilaisen, Hilja-vaimon hauta. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä hänet on haudattu Turkuun siksi, että pariskunta asui Turussa. He muuttivat Turkuun Helsingistä vuonna 1919. En tunne sen ajan käytäntöä, mutta todennäköisesti viime kädessä lähin omainen, tässä tapauksessa Volter Kilpi, on saanut päättä mille paikkakunnalle vainaja haudataan.
Kysymykseen miksi hautakivi on jäänyt tyhjäksi, en onnistunut löytämään vastausta. Olisiko kivi vanhuuttaan kulunut?
Volter Kilpi kuoli vuonna 1939 Turussa. Hänet on haudattu synnyinkuntansa Kustavin hautausmaalle.
Lähteet:
http://www.kansallisbiografia.fi (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskus, käytettävissä Vaski –…
Lähin tähti on oma Aurinkomme. Seuraavaksi lähin tähti on Proxima Centauri, noin 4,2 valovuoden päässä. Proxima Centauri on viileän punainen kääpiötähti, joka kuuluu Alfa Centaurin järjestelmään ja on sen kolmas tähti.
Läheisten tähtien etäisyydet saadaan selville trigonometrisesti käyttämällä kolmion kantana Maan radan sädettä eli astronomista yksikköä. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (AU) on pituuden yksikkö, jota käytetään aurinkokunnan etäisyyksiä ilmoitettaessa. Maan radan isoakselin puolikas eli keskietäisyys Auringosta on yksi astronominen yksikkö. Sen suuruus on 149 597 870 km.
Lähteet:
Garlick, Mark A., Tähtitiede - kiehtova maailmankaikkeus, Helsinki 2006.
Tähtitieteellinen yhdistys URSA:n verkkosivut
https://…
Urbaaneja legendojahan alkometrien toimimattomuudesta liikkuu, mutta ainakin poliisit itse pitävät seulonta-alkometrejä luotettavina. Puhallusmittarit eli oikeammalta nimeltään seulonta-alkometrit ovat toki tarkoitettu nimenomaan mahdollisten humalassa olijoiden seulontaan, mutta varmempi ja oikeudessa pätevä tulos saadaan sitten poliisiasemien tarkkuusalkometreistä tai viimeistään verikokeesta.
Poliisin alkometreistä:
http://www.poliisi.fi/poliisi/lp/home.nsf/pages/24A198BF46C6DAF4C2256F7…
http://www.poliisi.fi/poliisi/lp/home.nsf/pages/AC2F935D254F49C2C2256FA…
Huppari on puhekieltä ja tarkoittaa hupullista (urheilu) puseroa. Se muodostuu sanasta huppu ja päätteestä -ari.
Suomen kielessä on pitkälti toistasataa sanajohdinta, joilla voidaan muodostaa uusia sanoja. Tästä esimerkkinä pääte –ari.
Se on laajakäyttöinen johdin, jolla johdetaan tekijännimiä verbistä (esimerkiksi maalata/maalari, uida/uimari) sekä välinenimiä kuten läppäri, verkkarit, huppari.
Sanajohtimet -is (korvis/korvakoru) ja -ari ovat tyypillisiä sanoja lyhentäviä päätteitä puhekielessä.
Lähteet:
https://fi.wiktionary.org/wiki/huppari
https://www.suomisanakirja.fi/huppari
https://docplayer.fi/12040914-Suomen-johtimet-is-ja-ari-ovat-puhekielessa.html
https://fl.finnlectura.fi/…
Hyytelömassan jättävät sammakontoukat syövät hieman pieniä selkärangattomia, mutta eniten ne järsivät suun ympärillä olevilla luunystyillään leviä ja pehmeitä kasvinosia. Toukan takajalkojen kasvaessa kasviravinto vaihtuu lähes kokonaan pieneläimiin, kuten punkkeihin ja hyppyhäntäisiin.
Lähde:
Antti Koli, Suomen matelijat ja sammakkoeläimet
Laulun nimi on "Aurajoella" ja sen on sanoittanut A. Nisunen. Melodia on kansansävelmä. Laulu löytyy äänitteenä LP-levyltä "Työväen lauluja". Sanat lauluun löytyvät kirjasta "Me laulamme".
Suomen numismaatikkoliiton kustantaman vuonna 2014 ilmestyneen luettelon Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2014 : luettelo arviohintoineen mukaan vuonna 1951 markan kolikoita on lyöty vain kuparista ja raudasta. Kyseisessä luettelossa annetaan rautaisen, tasaisella havulatvalla kuvioidun, vuosiluvun 5 ylälipan ollessa vino, markan kolikon arvoksi 8 euroa, jos se virheetön ja täysin leimakiiltoinen (kuntoluokka 10). Samanlainen, mutta seuraavaksi alemman kuntoluokan (kuntoluokka 8) kolikon arvo on 4 euroa. Vastaavien kolikoiden arvot ovat 10 euroa ja 5 euroa ja seuraavan (kuntoluokka 4) 2 euroa, jos havulatva on pyöreä. Jos taas kolikon vuosiluvun 5 ylälippa on suora, kahden ensimmäisen kuntoluokan kolikoiden arvot ovat 7 euroa ja 2 euroa…
Slangisanakirjan mukaan sanaa 'porukat' merkityksessä kotiväki, perhe on käytetty jo 1970-luvulla.
Lähde:
Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. 5. p. WSOY, 2005
Toisaalta Kaarina Karttusen Nykyslangin sanakirja (WSOY, 1980) ei tunne sanaa tässä merkityksess. Ilmeisesti sen käyttö on yleistynyt myöhemmin.
Mašan kolmesti Kolmen sisaren ensimmäisessä näytöksessä siteeraama Puškin-katkelma on peräisin runoelman Ruslan ja Ludmila prologin alusta. Kokonaisuudessaan tämä runo löytyy Aarno Salevan suomentamana Puškinin runoelmien suomennoskokoelmasta Kertovia runoelmia (Artipictura, 1999). Salevan tulkitsemana Ruslanin ja Ludmilan prologin alku kuuluu seuraavasti:
Rannalla meren vehmas tammi,
tammessa ketju kultainen,
ja yötä päivää viisas kissa
ketjussa kiertää tammen sen.
Käy oikealle - laulun laulaa,
vasempaan - tarun tarinoi.
Antologiassa Venäjän runotar : valikoima venäläistä lyriikkaa (Otava, 1946) on Lauri Kemiläisen suomentamia katkelmia Ruslanista ja Ludmilasta, mutta kysymyksessä siteerattuja säkeitä ei niihin sisälly.
Kielitoimiston ohjepankki neuvoo, että yleiskielessä voi käyttää nimiä Britannia, Iso-Britannia ja Englanti, tässä suositummuusjärjestyksessä.
Virallisissa valtiollisissa yhteyksissä käytetään nimiä Yhdistynyt kuningaskunta, Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.
Linkki ohjeeseen: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/iso-britannia/ohje/166
Vakavan sairauden käsitettä käyttävät lähinnä useimmat vakuutusyhtiöt markkinoidessaan vakuutuksia ns. vakavan sairauden varalle. Tällaisia korvaukseen oikeuttavia sairauksia ovat esim. syöpä, sydäninfarkti, aivohalvaus, munuaisten vajaatoiminta, MS-tauti, sepelvaltimon ohitusleikkaus ja elin- tai luuydinsiirto.
Vakuutuksen saamisen/myöntämisen ehtona on hakijan antama terveysselvitys, josta käy ilmi, ettei hakija sairasta edellä mainittuja sairauksia ennen vakuutuksen ottoa.
Maailman terveysjärjestön WHO:n peruskirjassa määritellään terveys täydellisen ruumiillisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilana. WHO:n tavoite on taata hyvä terveys kaikille ihmisille. Alla olevassa artikkelissa eri alojen asiantuntijat pohtivat sairauden/…
Kyseisten kappaleiden lisäksi Karjalan poikia-polkan säveltä on käytetty tiettävästi seuraavien kappaleiden taustalla:
- Löylyä lissää
- Bastupolka
- Leukojen välliin
- Suomalainen polkka
- Finska polkan
- Hulivilipolkka
- Härmänpolkka
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Silmien_v%C3%A4lliin#Karjalan_poikia_-pol…
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy eri esittäjien esittäminä kaikkia muita kappaleita CD:llä paitsi "Bastupolka"-kappaletta.
En onnistunut löytämään nuottia tähän kappaleeseen. Soinnut löytyvät täältä: https://chordify.net/chords/muumimusiikkia-13-moominmusic
Verkosta löytyy joitakin Sumio Shiratorin sävellysten nuotteja, mutta painettuja nuotteja löysin vain yhden: Pikku Myyn poppikoulun. Se sisältyy Liisa Koskimiehen opinnäytetyöhön (https://urly.fi/Y8t). Hän on siihen sovittanut pianolle Sumio Shiratorin Muumilaakson tarinoita -animaatioelokuviin säveltämiä kappaleita.
Suomessa ilmestyvistä ammattilehdistä ei ole olemassa yhtenäistä luetteloa. Erilaisia ammatti- ja järjestölehtiä ilmestyy Suomessa yli 2000 vuosittain. Aikakauslehtien Liitto (Lönnrot.k. 11, puh.: 2287 7280) julkaisee omaa jäsenlehtiensä luetteloa nimeltään "Aikakauslehdistö" , josta löytyy n. 400 aikakauslehteä aakkosissa lehden nimen mukaan. Jokaisen lehden kohdalla on maininta, onko kyseessä ammatti- ja järjestölehti vai yleisaikakauslehti. Helsingin kaupungin pääkirjaston, Töölön, Kallion ja Itäkeskuksen kirjastojen käsikirjastossa on kyseinen luettelo (vuodelta 1997) nähtävänä.
Etunimien alkuperää käsittelevien kirjojen mukaan etunimet Sinja, Sinje ja Sinna ovat Sina-nimen muunnoksia.
Itäiseen nimiperinteeseen liittyvän ortodoksisen kristillisyyden ja kulttuurin piirissä Sina ja Sinja -nimet on johdettu pitemmistä pyhimys- ja marttyyrinimistä Sinaida ja Zinaida tai Zenaida.
Ortodoksikalenterissa Sinaidan ja siten myös Sinan ja Sinjan nimipäivä on 11.10, joka lokakuun 11. voisi siis olla hyvä ehdokas myös Sinjan nimipäiväksi Suomessa. Alunperin kreikankielestä johdettu Sinaida/Zinaida-nimi on tarkoittanut Zeus-jumalan näköistä tai Zeuksen tytärtä.
Läntiseen nimiperinteeseen liittyvässä yleisimmin Suomessa käytetyssä nimipäiväkalenterissa Sinjalla tai Sinalla ei tosiaan ole omaa nimipäivää.
Sinan ajatellaan…
Suomen sanojen alkuperän mukaan:
Sana tiitinen on Keski-Pohjanmaan ja Peräpohjan murteissa tarkoittanut tiaista tai muuta pikkulintua eli samaa kuin tiitiäinen. Sana on onomatopoettinen eli linnun tiitii ääntä jäljittelevä.
(Suomen sanojen alkuperä R-Ö, Helsinki SKS, 2000)
Sukunimet-kirjan mukaan:
Nykyisin Tiitisiä on runsaimmin Keski-Suomessa ja Keski-Savossa sekä toisaalta Kymenlaaksossa. On mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneeta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. - Nimen taustalla voisi olla alasaksalainen Diet-pesey (esim. Tide, Tideke, Titke < Theodericus), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta.
(Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja…
Viinietikassa raaka-aineena on puna-, valko- tai omenaviini, jonka alkoholi muuttuu etikka-happobakteerikäymisessä etikaksi. Tislauksella tarkoitetaan menetelmää, jossa nestettä keitetään ja siitä syntynyt höyry tiivistetään jäähdyttimisessä uudelleen nesteeksi. Tislaus perustuu nesteiden kiehumispisteiden eroihin. Jos tislausjakeet halutaan puhtaina erilleen ja jos käytetään yksinkertaista tislauslaitteistoa se vaatii tarkkuutta ja kärsivällisyyttä ja täytyy toistaa monta kertaa. Teollisuudessa etikan tislaus tapahtuu kuumentamalla se höyryksi ja kondensoimalla se takaisin nesteeksi. Laboratoriossa tislaukseen käytetään yleensä tislauskolonnia, jossa aineet höyrystyvät ja tiivistyvät useita kertoja, jolloin kolonnassa tapahtuu itse…
Irjala oli ollut rälssitilana vapautettu maaverosta kuninkaalle suoritettavaa ratsupalvelusta vastaan. Käytettävissä olevista kartanokirjoista eikä verkosta löytynyt vastausta kysymykseen miksi kartanoa kutsuttiin kasarmiksi. Voisikohan nimitys juontaa jurensa rälssiajoilta? Kirjastoissa on jonkin verran kartanokirjoja, joita kannattaa tiedustella niistä etenkin jos niiden tietoja ei ole aineistoluettelossa. Esim. teoksessa Suomen kartanot ja suurtilat (1939)on Irjalan kartanosta kirjoitettu sivulla 192. Kirjaan voi tutustua mm. Sellon kirjastossa Leppävaarassa ja sen sivuista voi ottaa valokopioita.
