Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole yhtä neuvontanumeroa, vaan jokaisella kirjastolla omansa. Helsingin, samoin kuin muidenkin Helmet-kirjastojen (Espoon, Vantaan ja Kauniaisten) kirjastojen puhelinnumerot löytyvät Helmet.fi-sivulta kohdasta Kirjastot ja palvelut:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Öljysoraa alettiin käyttää Lapissa vuonna 1960. Kemi-Rovaniemi -tie suurelta osin päällystettiin 1964-1973. Mt930 Aavasaksan ja Muurolan välinen tien rakennus alkoi 1953, ja se valmistui ja öljysorattiin 1961. Lapin teiden rakentamisesta, korjauksista ja päällystämisistä on kirjoitettu kahteen historiateokseen:
Raimo Räme: TVL:n historiikki. Lapin piiri 17.12.1974.
Petteri Mäkelä (kirj.) ja Erkki Lilja (toim.): Pitkoksilta pikitielle. Lapin tiepiiri 75 vuotta 1925-2000.
Rovaniemen katujen päällystämisestä ei löytynyt tutkittua tietoa julkaisuista, mutta saimme suullisesti tiedon silloin päällystystöitä tehneeltä insinööriltä, että asfalttia on käytetty ensimmäisen kerran Polar-hotellin edustan jalkakäytävällä…
"Taiponen" -nimen alkuperästä ei löydy mainintaa kattavimmasta Suomessa ilmestyneestä sukunimikirjasta Sukunimet (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, 2000).
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) saattaa voida auttaa asian selvittämisessä.
Keskuksen ylläpitämään nimineuvontaan voi olla yhteydessä puhelimitse (0295 333 203, torstaisin klo 10–12) tai kysymyslomakkeella verkossa https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
Myös Suomen sukututkimusseuralta saattaa saada apua.
Tietoa seuran tarjoamista neuvontapalveluista: https://www.genealogia.fi/neuvontapalvelut
Helmet-kirjastojen kaupungeista Helsingillä, Vantaalla ja Espoolla on saapuvien kuormien lajittelut tällä hetkellä (25.1.2022) Pasilassa, Tikkurilassa ja Tapiolassa. Eli näistä kirjastoista saa varauksensa nopeimmin - Pasilasta noudettaessa jää väliin kuljetus Pasilasta Käpylään.
Jos teos palautetaan Käpylään, se käy aina kierroksen Pasilassa ennen kuin se on noudettavissa Oulunkylästä. Aineistolle voi asettaa vain yhden noutopaikan, eikä tietenkään voi tietää mihin kirjastoon edellinen lainaaja sen palauttaa.
Kisoista on jo sen verran aikaa, ettei tietoa profiileista löydy verkosta. Lahden pääkirjaston Päijät-Häme kokoelmassa on MM-kisojen kisaesitteitä, joista tietoa saattaisi löytyä. Niitä voi tutkia paikan päällä. Myös Kansalliskirjastosta löytyy karttoja Lahden MM-kisaladuista. Kartat ovat luettavissa lukusalissa. Kisaesitteistä ja kartoista lisätietoa tässä Finnan hakutuloksessa: ladut lahti kartat 2001 | Hakutulokset | Finna.fi
Myös Lahden Hiihtomuseon kokoelmista voi löytyä lisää tietoa. Kokoelmat ja palvelut - Hiihtomuseo
Lainojen uusimiskertoja on käytössä edelleen viisi. Uusiminen saattaa epäonnistua, jos kirjaan on varaus.
Myös maksukaton (30€) ylitys voi estää uusimisen. Alaikäisillä kortti lakkaa hetkeksi toimimasta, kun he täyttävät 18 vuotta.
"Lainojen uusiminen on kätevintä Helmet-haun omissa tiedoissa. Voit uusia lainat myös soittamalla tai tulemalla paikan päälle kirjastoon. Lainat voi uusia viisi kertaa, ellei niihin ole varauksia. Jos sinulla on maksamattomia maksuja 30 euroa tai enemmän, et voi uusia lainojasi." Käyttösäänöt
Helmet-tietokannassa on aihe-sanana runokuvakirjat. Sillä haulla löysin 577 kpl. Helmet hakutulos
Kaikki kuvakirjat eivät ehkä sovi ihan taaperoille. Rajasin hakua aihe-sanalla paksulehtiset kirjat. Löytyi 132 kpl. Helmet hakutulos
Kyseessä voisi olla ensimmäinen runo Tämä matka -kokoelmaan sisältyvästä sikermästä Kambri : sarja merestä ja eläimistä.
"Tulla tyhjäksi ja luopua – / miten raskas on vaellus ilman taakkaa, -- " (s. 20)
Säälin ja taakan yhdistelmää en Mannerin tuotannosta onnistunut löytämään. Ajatus säälistä tulee vastaan ainakin kokoelman Niin vaihtuvat vuoden ajat päättävän Seferis-sikermän neljännessä runossa (Uni kietoi sinut).
" -- sääli heitä jotka kärsivällisesti odottavat / kadoksissa mustien laakeripuiden ja raskaiden plataanien alla -- "
"Sääli tovereita, jotka jakoivat kieltäymyksemme ja hikemme -- " (s. 64)
Molempia kirjoja löytyy vielä Suomen kirjastoista. Lainattavia kappaleita voi etsiä Finna-haun tuloksista:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=perunahuijarit&type…
Valitettavasti tähän on todella haastavaa löytää vastausta. Tiedustelin asiaa k-kauppiasliitosta ja sieltä vastattiin ettei heillä ole tällaisia listoja. K-kauppoja pyörittävät yksityisyrittäjät ja vaihtelu on todella suurta. K-kauppiaita on tällä hetkellä yli tuhat ja viime vuonna aloitti 56 uutta yrittäjää. Mitään rekisteritietoja kauppiaista entisistä tai nykyisistä ei voi ulkopuolisille antaa.
Lähde: https://www.k-kauppiasliitto.fi/
Ilmeisesti kyse on vuoden 2015 vaalien ns. jytkytys-puheesta. Soini sanoo siinä, että "jääraveissa on kiva ajaa".
Lähde:
Iltasanomat: Timo Soinin jytkytys-puhe sanasta sanaan https://www.is.fi/vaalit2015/art-2000000912022.html
Hei, ikävä kyllä Argentiinasta ei ole viime vuosina ilmestynyt suomenkielisiä matkaoppaita. Keski-kirjastoissa aihetta sivuavia kirjoja löydät tästä listasta https://keski.finna.fi/List/1179908. Mikään näistä ei ole varsinainen matkaopas.
Tein Google-haun sanoilla Argentiina matkaopas ja sieltä tuli esim. linkit Argentiina: matkakohteet, matkaopas ja parhaat nähtävyydet (matkailublogi.org),
15 parasta vierailukohteita Argentiinassa / Matkaoppaat | Paras matkapaikka. Vinkkejä turisteille ja matkailijoille! (topworldtraveling.com) ja
Kohteena Argentiina: Parhaat matkavinkit – Argentiina, Matkat 2021– Etelä-Amerikka | Matkusta Expedian kanssa. Toivottavasti hakua tutkimalla löydät tarvitsemaasi tietoa.
Hei
Emme näillä tiedoilla löydä kirjastosta vastausta. Taulu kannattaisi näyttää taiteen asiantuntijalla tai kysyä taidearviointia. Esimerkiksi Bukowskin huutokauppa-sivustolla,
josta löytyy Online-arviointi. https://www.bukowskis.com/specialists
Myös Hagelstamin huutokauppojen sivuilla löytyy tietoa taideteosten arvioinnista. https://www.hagelstam.fi/
Näiltä sivuilta voi kysyä tietoa mahdollisesta tekijästä.
Myös Pikku Galleria Vaasassa saattaa tarjota arviointipalvelua.
En löytänyt sanastoista termiä (esim. Finto). Löysin kyllä esimerkin memory playsta Tennessee Williamsin Lasisen eläintarhan, mutta en löytänyt teoksen kuvailuista mitään memory playhin viittaavaa.
Pro gradu -tutkielmassa Draaman hiljainen kerronta Parenteesit kommunikoivana elementtinä Eeva-Liisa Mannerin näytelmässä Poltettu Oranssi, tekijä Anne Turunen (Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos kirjallisuus elokuussa 2009) on käytetty termiä ”muistinäytelmä” (memory play), joka on kuvattu muodoksi, jossa kertojahahmo osallistuu muiden henkilöhahmojen mukana näytelmän tapahtumiin, https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/23038/4/URN_NBN_fi_jyu-20…
Sain apua Kuvataide- ja…
Tuttavapiirin postinkantaja kertoo, että tiedot tilauksista saadaan Postin tietojärjestelmistä. Jakajalla on mukanaan jakovihko, jonka perusteella sanomalehdet löytävät perille oikeisiin osoitteisiin.
Etsitty kirja lienee Rainer Ahoniuksen Suomen moottorilennon uranuurtaja : Adolf Aarno ja hänen Demoisellensa (Tampere-seura, 1961): "Tämä kirja kertoo yksityiskohtaisesti Adolf Aarnon uutterasta ponnistelusta ja yritteliäisyydestä ilmaan nousemiseksi ensimmäisellä Suomeen hankitulla lentokoneella. Nämä yritykset alkoivat Pyhäjärven jäällä 20.4.1911 ja päättyivät Näsijärven jäällä 8.3.1914 tapahtuneeseen 'Suomen ensimmäiseen lento-onnettomuuteen'."
Tällä hetkellä Tilastokeskuksen tuoreimmat väestötiedot ovat elokuulta 2022. Tuolloin 0–14-vuotiaita tyttöjä oli Suomessa 411 995. Syyskuun ennakkoväkiluvut julkaistaan 27.10.2022.
Kuukausittaiset ennakkotiedot väestöstä iän ja sukupuolen mukaan löytyvät väestön ennakkotilastosta: https://stat.fi/tilasto/vamuu
Tilaston taulukoihin pääset täältä: https://pxweb2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vamuu/?tablelist=true
Tiedot saat poimittua taulukosta 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain: https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vamuu/statfin_vamuu_pxt_11lj.px/
Vuoden 2021 lopussa Suomessa asui 0–14-vuotiaita tyttöjä 416 349.
Lopulliset väkilukutiedot vuosittain löytyvät väestörakennetilastosta,…
Kyseisinä vuosina käytössä olleessa vuoden 1935 Lääkärintarkastusohjesäännössä kohdan 86 merkitys oli seuraava:
86. Ankaranlaatuiset ihotaudit, luonteeltaan tarttuvat, kroonilliset tai helposti uusiutuvat tai suuresti rumentavat (Affectiones cutis chronicae, contagiosae).
a)Ihosienet (Dermatomykoses: Trichophytia etc.).
b)Muut ihotaudit (Dermatoses variae, graves: Psoriasis etc.).
B II viittaisi rauhan aikana tarvittaessa palvelukseen määrättävään II luokan apumieheen. Tarkenne b3 voisi olla peräisin myöhemmästä vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännöstä. Tuolloin ihotaudit luokiteltiin seuraavasti:
86. Vaikeanlaatuiset ihotaudit, tarttuvat, krooniset, uusiutuvat, suuresti rumentavat.
86a. Ihosienet (Dermatomycoses. Trichophytia…
