Hei,
Carolasta on kirjoitettu elämäkerta, joka löytyy ainakin kirjastosta. Siinä löytyy oleelliset tiedot artistista ja hänen urastaan.
Wuori-Tabermann, Tuija: Carola: Sydämeen jäi soimaan blues (WSOY, 2004).
Silmäilin kyseisen painoksen. Alkuperäistä venäjänkielistä ei ollut mahdollista saada vertailtavaksi.
Huomasin sen, että kirjassa mainitaan tuo vuosilukumerkintä 188' aina vain sellaisissa kohdissa, joissa syytettynä oleville luetaan syytteitä ja viitataan heidän rikoksensa tekoajankohtaan. Tällöinkin tarkka päivämäärä ja kuukausi kerrotaan, vuosi ilmoitetaan tuolla tavalla heittomerkillä ja tapahtumapaikka lyhennetään alkukirjaimeen, N:n kaupungissa. Kaikki muut luvut - päivämäärät, mitat, rahayksiköt - mainitaan tarkasti luvuin. Henkilöistä myös käytetään täysipitkiä nimiä. Tolstoin tekstissä on ranskankielisiä ilmaisuja ja ne on suomennettu alaviitteissä. Välillä jotakin asiaa on tarkennettu alaviitteessä suomentajan huomautuksin.…
Auringosta tulevat hiukkaset ionisoivat maapallon ilmakehän yläosan molekyylejä, niin että noin 50 - 400 kilometrin korkeuteen muodostuu sähköisesti varautuneiden hiukkasten vyöhyke, ionosfääri. Se koostuu eri kerroksista, joiden elektronitiheys on erilainen.
Ionosfääri vaikuttaa radioaaltojen kantautumiseen. Ilman sitä valtaosa radioaalloista karkaisi avaruuteen. Sen sijaan radioaallot voivat heijastua ionosfääristä takaisin maan pinnalle ja siten kulkea kauas horisontin yli tuhansiakin kilometrejä. Toisaalta osa ionosfäärin kerroksista myös vaimentaa radioaaltoja. Riippuu radioaaltojen aallonpituudesta, miten ionosfäärin kerrokset vaikuttavat niihin.
Auringon tuottama hiukkasvirta vaihtelee. Voimakkaan…
Kauppalanpuiston kasviselvitys puiden osalta löytyy Helsingin Rakennusviraston kaupunkipuuselvityksestä Julkaisut 2014/4
Kavillisuusinventoinnit ovat Rakennusviraston teettämiä ja ainakin 40 kpl on sen julkaisuissa. Helsingin kaupungin ohjeistus puistojen kulttuurikasvillisuuden inventoimiseksi.
Lista Rakennusviraston julkaisusarjasta löytyy https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/julkaisuarkisto/rakennusviraston-julkaisusarja
Osa kasvillisuusinventoinnesta löytyy myös Helsingin kaupunkiympäristön julkaisuista. https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/julkaisuja-sarja
Helmet-hausta löytyy 14 julkaisua haulla Helsingin kaupunki. rakennusvirasto ja aiherajaus haun jälkeen puistot.…
Kuu määritellään yleensä planeetan tai pikkuplaneetan luonnolliseksi kiertolaiseksi. Määritelmään ei sisälly mitään tarkkaa rajanvetoa kiertolaisen koosta suhteessa planeettaan. Periaatteessa esimerkiksi monet pienistä kappaleista, jotka muodostavat Saturnuksen renkaat, voitaisiin lukea kuiksi. Näitä ei kuitenkaan lasketa kuiksi, koska ne kiertävät planeettaa osana rengasjärjestelmää.
Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni ei ole päättänyt tarkkaa määritelmää kuulle. Joskus on määritelty, että kuun täytyy olla kooltaan riittävän suuri, että painovoima on muovannut sen jotakuinkin pyöreäksi. Tähän määritelmään eivät kuitenkaan mahtuisi esimerkiksi Marsin pienet kuut Phobos ja Deimos.
Samoin jos kuu on lähes samankokoinen…
Painettua nuottia ei näytä löytyvän ainakaan kirjastoista.
Verkosta sen sijaan löytyy ainakin tällainen pianosovitus videomuodossa: https://www.youtube.com/watch?v=3_U71rSTg0M
Kappaleen kitarasoolosta löytyy vastaava nuotinnos: https://www.youtube.com/watch?v=kvFT0GpQGJw
Sointukartta: https://chordify.net/chords/beth-hart-joe-bonamassa-songs/i-ll-take-car…
Kirjastoauto pysähtyy tällä hetkellä Kalasatamassa Capellan puistotiellä. Painetussa versiossa (pdf-tiedosto) on kirjastoauton varsinaisen pysäkin osoite, mutta Junonkadulla ei tällä hetkellä pysty pysäköimään tietöiden takia. Yleensä auto on Capellanaukiolla suunnilleen kaupan kohdalla, mutta tarkka paikka voi hiukan vaihdella kadunvarren paikoitustilanteen mukaan.
Parnasson numerossa 3/2010 sivuilla 34 – 38 on Aki-Petteri Lehtisen artikkeli Ranskalainen ongelma : Albert Camus askarruttaa yhä.
https://finna.fi/Record/arto.013782399
Vanhat Parnasson vuosikerrat ovat luettavissa esimerkiksi Pasilan kirjastossa sekä Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhteystiedot
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/asioi-kirjastossa/toimipaikat-ja-tilat/paakirjasto-kaisa-talo
https://helka.helsinki.fi/discovery/search?vid=358UOH_INST:VU1
En ole asiantuntija, mutta voisin ajatella, että kyllä on. Vaikka tekoäly vaikuttaa olevan uusi asia, tekoälysovelluksia on ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Euroopan parlamentin uutissivulla (2021) on kiteytettynä erilaiset AI (artificial intelligence) tyypit, jotka on jaettu ohjelmistoihin ja "kehollisiin" sovelluksiin. Ohjemistoihin kuuluvat virtuaaliassistentit, kuva-analyysiohjelmistot, hakukoneet sekä puhe- ja kasvojentunnistusjärjestelmät. "Kehollisiin" sovelluksiin puolestaan luetaan robotit, autonomiset autot, droonit ja esineiden internet. Tekoälyllä toimivia sovelluksia käytetään lisäksi muun muassa verkkokaupassa ja -mainonnassa, käännöskoneissa, älykodeissa ja kaupunkien infrastruurissa sekä…
Katkelma on Kantelettaresta. Tarkalleen ottaen se menee "Nosta lapset laavitsalle, pese silmät, pää silitä..."
Kokonaisuudessaan voit lukea tekstin Kantelettaren laulusta 152. Tapa toinen ottaminen.
Kanteletar löytyy vapaasti luettavana e-kirjana Project Gutenbergin kautta.
Emme valitettavasti tunnistaneet runon alkuperää. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista mikä Anhavan runoista voisi alkaa noilla sanoilla? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ensimmäisiä Erast Fandorin -romaaneja ovat kääntäneet suomeksi Kari Klemelä ja Anton Nikkilä. Nikkilän suomennoksista kaksi, Erikoistehtäviä ja Valtioneuvos, ovat ilmestyneet ilmestyneet Into Kustannuksen julkaisemina vuosina 2015 ja 2016. Erikoistehtäviä sisältää itse asiassa kaksi romaania, Patasotilas ja Somistaja.
Syitä käännösten kesken jäämiselle voi olla useita. Niitä voi tiedustella esimerkiksi kääntäjiltä itseltään tai teosten alkuperäiseltä Suomen kustantamolta WSOY:lta.
Materiaalista Miten aikakauslehti tehdään? löydät yleislinjoja lehden teosta, suurimmaksi osaksi tuo materiaali soveltuu myös Sanomalehden tekoon, https://www.aikakausmedia.fi/mediakasvatus/mediakasvatusmateriaalit-eri….
Keski-Uudenmaan artikkelissa on tietoa siitä, miten sanomalehden painaminen käytännössä tapahtuu, https://www.keski-uusimaa.fi/paikalliset/1452821
Ylen Uutisluokasta löydät tietoa siitä, miten uutisia tehdään, https://yle.fi/a/74-20002753
Helsingin Sanomat on kertonut lasten uutisissa, miten uutinen tehdään, https://www.hs.fi/lastenuutiset/art-2000008561510.html. Muuta infoa heidän sanomalehden valmistuksestaan ei ollut, mutta varmasti heillä on jonkinlainen esite, jota he jakavat, Helsingin sanomien…
Sukututkimusseuran sivuilta ei löytynyt varsinaista tutkimusta. Jos kyse on siitä, että haluat ottaa itsellesi Oksa -sukunimen, se on mahdollista, jos pystyt todistamaan, että sukunimi on ollut käytössäsi aiemmin tai se esiintyy suvussasi viiden sukupolven sisällä. Tai jos nimi on käytössä lähipiirilläsi (lapsesi, sisaruksesi, puolisosi, adoptiovanhempasi). Viraston tilastojen mukaan Suomessa elää nyt 1107 Oksa-nimistä henkilöä. Oksa-nimi on useimmiten otettu nimi, luontoaiheisena nimenä se oli usein suosittu 1800-luvun länsi-Suomessa. Joissakin tapauksessa nimi perustui talonnimeen. Tietoja Oksa-nimisistä henkilöistä on 1840-luvulta alkaen.
Sukunimen muutoksen hoitaa Digi- ja väestövirasto. Käytännön tietoa…
Tietyn yksittäisen lähetin tehtävistä saattaa joskus löytyä mainintoja digitoiduista sotapäiväkirjoista. Esimerkiksi talvisodan 7. divisioonan ja sen useiden alaosastojen sotapäiväkirjat ovat säilyneet ja vapaasti verkossa luettavissa:
Sotasampo | 7. divisioona (Talvisota)
Yleisellä tasolla taistelulähettien tehtävistä kirjoitettiin 1930-luvun sotilas- ja suojeluskuntalehdissä. Lehdet ovat vuoden 1939 loppuun asti käytettävissä Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa. Alla muutama esimerkki. Erityisesti Leo Wikmanin artikkeli siteeraa talvisodan aikanakin käytössä olleessa Jalkaväen ohjesäännössä annettuja ohjeita taistelulähettien koulutuksesta. Palvelusta löytyy taistelulähetti- tai upseerilähetti -haulla monenlaista…
Kyseessä voisi olla jokin Anthony Brownen Retu-kuvakirjoista, joissa seikkailee ruipeloksikin haukuttu gorilla Retu. Kirjoista on suomennettu ainakin Retu ruipelo (1984, Willy the wimp), Eläköön Retu! (1985, Willy the champ), Retu ja Riku (1991, Willy and Hugh) sekä Retu uneksii (1997, Willy the dreamer).
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Romaaneja:
Brallier, Max: Maailman viimeiset tyypit -sarja
- vauhdikasta ja humoristista seikkailua hirviökatastrofin jälkeisessä maailmassa
Holopainen, Anu: Iik! -sarja
- alakouluikäisille suunnattu kauhusarja versioi elokuvista ja kirjallisuudesta tuttuja aihelmia vampyyreista räyhähenkiin
Lipasti, Roope: Palavan kaupungin lapset
- historiallinen seikkailukirja Turun palosta
Meggitt-Phillips, Jack: Hirviö-sarja
- karmivan hauska tarina ullakolla asuvasta hirviöstä ja pippurisesta Helmikki-tytöstä
Våhlund, Elias: Käsikirja supersankareille -sarja
- koulukiusattu Aliisa löytää käsikirjan, joka lupaa muuttaa hänen koko elämänsä
Sarjakuvaa:
Falch, Malin: Pohjantuli -sarja
-…
Luontomyönteisyys eli luontopositiivisuus on melko uusi termi, jolla viitataan luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon toipumiseen. Luontopositiivisuus tarkoittaa sitä, että lajien, populaatioiden ja ekosysteemien kunto on kasvamaan, ei katoamaan päin.
Kirjoituksia ja lähteitä luontopositiivisuudesta:
Valtioneuvosto
Sitra
Vihreät
Lahden kaupunki
Ympäristö Nyt
Naturepositive.org
