Kysymäsi elokuva on Opri.TEOS Opri / ohjaus Edvin Laine ; käsikirjoitus Kyllikki Mäntylä, Olavi Veistäjä ; kuvaus Pentti Unho ; musiikki Heikki AaltoilaJulkaisutiedot Vantaa: Finnkino, [2011]ULKOASU 1 DVD-levy (1 h 15 min) : mv
Makkaralenkkiä voidaan kutsua myös lenkuksi.Kotimaisten kielten keskuksen verkossa oleva Suomen murteiden sanakirja selittää lenkku-sanan eri merkitykset.lenkku - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Sarjan kirjat ovat saatavilla kaukolainana Varastokirjastosta. Sarjaan kuuluu lisäksi itsenäinen jatko-osa Heiluharjan tarina.Voit tehdä kaukopalvelutilauksen oman kirjastosi verkkokirjastossa tai kirjaston asiakaspalvelussa.
Kansalliskirjastossa Etusivu | Kansalliskirjasto löytyy käytetyimpien kotimaisten sanomalehtien numeroita mikrofilmeinä. Ainakin Savon Sanomien 80- ja 90-lukujen numeroita on saatavissa luettavaksi lukusaliin mikrofilmeinä, ks. Savon sanomat | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi). Tässä lisätietoa Kansalliskirjaston kokoelmien käytöstä Aineiston saatavuus ja käyttö | Kansalliskirjasto. Kansalliskirjasto aukioloajat ks. Aukioloajat | Kansalliskirjasto ja asiakaspalvelun yhteystiedot ks. Neuvonta | Kansalliskirjasto.
Yksinomaan tähän aiheeseen paneutuvia kirjoja voi olla vaikea löytää, mutta esimerkiksi seuraavista PIKI-kirjastoista saatavilla olevista teoksista voisi olla apua asian selvittämisessä:Leif Björkman, Suomen tie sotaan 1940–41 Wolf H. Halsti, Suomen puolustaminen : Suomen puolustuskysymyksen ja puolustusmahdollisuuksien pääpiirteet : mitä jokaisen kansalaisen tulisi tietää näistä asioista Mauno Jokipii, Jatkosodan synty : tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940–41 Jenni Kirves & Sari Näre, Suur-Suomen unelma ja unohdus Ohto Manninen, Suur-Suomen ääriviivat Toivo Nygård, Suomalainen äärioikeisto maailmansotien välillä : ideologiset juuret, järjestöllinen perusta ja toimintamuodot …
"Aakkosloru" sisältyy Kirsi Kunnaksen "Aikamme aapiseen" (Kirsi Kunnas apunaan työryhmä Veli Nurmi, Seija Nöjd ja Kyllikki Röman; WSOY, 1968) ja samojen tekijöiden kirjaan "Aikamme lukukirja. 1, Peruskoulun 1. luokan kevätlukukauden kirja" (WSOY, 1973). Runo alkaa: "A oli aari, B oli baari, C oli kerran pelkkä c".Runon on säveltänyt Matti Murto. "Aapisloru" sisältyy hänen teokseensa "Aapiskaikuja, op5", joka on sarja lapsikuorolle ja jousiorkesterille (Sulasol, 1980).Runosta on hiukan erilainen versio esimerkiksi kirjoissa Kunnas, Kirsi: "Tiitiäisen tuluskukkaro" (WSOY, [2000]) ja "Tähtiviltti : Suomen lasten runot" (Otava, [2021]). Se alkaa: "A oli aari, B oli baari, C oli Ceylonin saari".
Kukaan vastaajistamme ei tunnistanut tällaista romaania. Tietokannoistakaan ei ollut apua etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen romaanin? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Voisiko kyseessä olla Sanna Iston kolmiosainen Tinka ja Taika -kirjasarja? Juonen perusteella kirja voisi olla Tinka ja Taika: noidanruohon salaisuus (2013) eli sarjan toinen osa. Kirjojen kansikuvat ja kuvaukset löytyvät täältä: Tinka ja Taika | Hakutulokset | Keski-Finna
Kysyjän mukaan kyseessä on mahdollisesti karjalaista alkuperää oleva sananlasku. Etsin tietoa kirjasta Karjalaisia sananpolvia (toim. Miettinen ja Leino, 1971), mutta sananlaskua ei löytynyt. Myöskään www.sananlaskuja.fi -sivustolta ei tällä sananlaskulla eikä sen yksittäisillä osilla tullut osumia. Tuntisiko joku tämän palstan lukijoista sananlaskun taustoja?
Hei,Joensuussa ei säilytetä Kainuun sanomia, eikä meillä ole pääsyä vanhempiin digitoituihin lehtiin lukuunottamatta Kansalliskirjaston vapaasti luettavia digitointeja jotka loppuvat vuoteen 1939.Mikrofilmejä kyseiseltä ajalta on mahdollista saada kaukolainaksi. Joensuun pääkirjastolla on mikrofilmin lukija, jossa näitä voi selailla. Ole yhteydessä kaukopalveluun, jos haluat näitä tutkittavaksi, niin siellä selvitetään mistä niitä saa tilattua ja minkä on hinta. Tässä linkki Joensuun kaukopalveluun: https://vaara.finna.fi/Content/kaukopalvelu. (https://vaara.finna.fi>Info>Kaukopalvelu)
Kyseessä on ilmeisimmin joku yöperhoslaji. Kuvan perusteella on vaikea sanoa, mutta saattaisi olla Yökköset-ryhmään kuuluva laji.Voit yrittää tuunnistamista Suomen lajitietokeskuksen tunnistusoppaan avulla: https://laji.fi/taxon/MX.53695/identification Lähteet:Suomen lajitietokeskus https://laji.fi/
Norstedtsin Svenska fickordbokin mukaan sankt tarkoittaa samaa kuin helig. Sen mukaan sanaa sankt käytetään pyhimyksen (helgon) nimen edessä. Adjektiivia helig käytetään ihmisestä tai asiasta, joka on pyhä (henkilöllä tai asialla jotain tekemistä Jumalan tai jonkin tietyn uskonnon kanssa). Esimerkiksi en helig skrift (pyhä kirjoitus) tai heliga Birgitta. Tämähän ei nyt selitä miksi Birgitta ei ole sankt, vaikka onkin pyhimykseksi julistettu. Olisko nimi heliga Birgitta voinut vakiintua jo ennen pyhimykseksi julistamista, hänen tekojensa perusteella ehkä jo elinaikana? (tämä on vain vastaajan spekulaatiota)
Kansalliskirjaston kansallisbibliografia tilastoi kaikki Suomessa julkaistut painotuotteet. Suomessa kustannettu kirjallisuus 2024 oli yhteensä 8 350 nimekettä eli tässä luvussa ovat mukana sekä kotimaiset teokset että suomennetut kirjat. Lisäksi mukana ovat kaikkien julkaisijoiden kirjat, joten myös omakustanteet sisältyvät näihin lukuihin. Tarkkaa vuosittaista tilastoa omakustanteista ei ole saatavilla, koska niitä ei tilastoida yhtä systemaattisesti kuin kustantajien julkaisuja. Arvioiden mukaan omakustanteiden osuus uusista julkaisuista on noin 10 %.Lähde: Kansalliskirjaston julkaisutilastot: Julkaisutilastot | Kansalliskirjasto
Kotimaisten kielten keskus on julkaissut muun muassa kuusiosaisen Nykysuomen sanakirjan digitaalisessa, vapaasti luettavassa muodossa. Se sisältää yli 200 000 hakusanaa ja kuvaa varsinkin 1900-luvun alkupuoliskon yleiskieltä ja sisältää paljon myös vanhempaa ja murteellista sanastoa. Heti ensimmäisen osan ensimmäisiltä sivuilta, a-kirjaimen kohdalta, on löydettävissä mielenkiintoisia sanoja, kuten: aalloppi, aallottaa, aaluva, aami, aanailla ja aapelus jne. Sieltä vain selailemaan ja valitsemaan!Jos tämä ei vielä riitä, löytyy Kotukselta muitakin sanakirjoja, joita voi vapaasti selailla: Kotus - Sanakirjat ja Kotus - Muita sanakirjoja.
Kyseinen loru löytyi kokonaisuudessaan internetin syövereistä Sääksjärven kylälehdestä (v. 2002) otetusta artikkelista, joka käsittelee Sääskjärven kyläkoulun historiaa. Tuossa dokumentissa kerrotaan, että loru on esiintynyt vuonna 1892 käytössä olleesta laskuopin kirjasta.
Loru kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"Kolmen metrin mittapuu yhtä kauas ulottuu.
No muistathan sä sen kuin jalkaa kymmenen.
Yhden hehtaarin maa, arvaathan on siinä monta palaa: kaksi tynnyrin alaa.
Kiskoo, lappaa yhdeksän kappaa.
Onhan jo taakkaa, kun on viisi vakkaa.
Mut jos kuljet pitkän pirstan päähän neljäntoista virstan,
niin saat kilometriloista luvun viisitoista.
Kolme tuoppia – minkäs voit, sano heti, virkan mä sen kerran
neljän litran…
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Turun yliopiston Raision sanomalehti- ja pienpainatepalveluihin.
https://www.finna.fi/Record/utu.992956985405971
Yhteystiedot: https://utuguides.fi/c.php?g=93737&p=605460
En löytänyt tätä runoa suomennetuista teoksista
Valitsee sielu seuransa : Emily Dickinsonin runojen suomennoksia 1992
Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille 2009
enkä runotietokannasta, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Hei!
Kattavaa listaa kaikista näytelmistä, joista on tehty selkomukautus on vaikea antaa. Näytelmiä, joista on tehty selkomukautus voi hakea Helmet-verkkokirjastosta esimerkiksi asiasanoilla selkokirjat JA näytelmät.
Hakutuloksina saadaan ainakin seuraavat teokset:
Minna Canth: Papin perhe. Selkomukautus Saraleena Aarnitaival
Minna Canth: Työmiehen vaimo. Selkomukautus Tiia-Maria Tuovinen
Aleksis Kivi: Nummisuutarit: komedia viidessä näytöksessä. Selkomukautus Helvi Ollikainen
Lisäksi Selkokeskus.fi sivustolta löytyy selkotietokirjakanta, josta voi etsiä Suomessa julkaistuja selkotunnuksen saaneita teoksia.
