Kaivattu kirja lienee Teuvo Nisoniuksen Axel Tulikiven traagillinen kohtalo. – Tarina kustantamon arkistosta löytyneestä 30-luvulta peräisin olevasta käsikirjoituksesta on kuitenkin fiktiota ja "Teuvo Nisonius" on todellisuudessa toimittaja Teppo Sillantaus (s. 1962).
Axel Tulikiven traagillinen kohtalo | Kirjasampo
Luultavasti syynä on lämmin syksy. Samaa on ihmetelty muun muassa vuonna 2013 tässä YLE:n artikkelissa https://yle.fi/uutiset/3-6931242.
Syksyisiä pajunkissoja on käsitelty myös tässä Ari Jokimäen blogikirjoituksessa vuodelta 2016 https://jokimaki.wordpress.com/2016/12/28/paju-ei-kuki-viela-vaikka-paj…
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kirjaa. Etsiskelin myös mm. Kirjasammosta, mutta mikään hakutuloksen kirjoista ei tuntunut sopivan kuvailuusi. Tässä esimerkiksi kansikuvaan kohdistuva haku sanoilla vihreä ja lapsi:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=vihre%C3%A4+lapsi&o=title_as
Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen kirjan? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti kukaan tietopalvelun valtakunnalliselta postituslistalta ei tunnistanut runoa tämän pätkän perusteella. Mahtaisiko joku Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista tunnistaa runon? Jos näin onnekkaasti käy, kommenttikentässä sana on vapaa!
Viimeksi Kansainväliselle avaruusasemalle on tehty miehitetty lento maaliskuussa 2023 SpaceX-yhtiön Crew Dragon -avaruusaluksella. SpaceX:n seuraava miehitetty lento asemalle on suunniteltu elokuulle 2023. Axiom Mission aikoo lennättää Crew Dragonilla ihmisiä avaruusasemalle toukokuussa. Myös Boeing-yhtiön Starliner-avaruusaluksella on tarkoitus tehdä miehitetty lento asemalle vuonna 2024.
Venäläisellä Sojuz-avaruusaluksella on edelleen tarkoitus viedä ihmisiä asemalle syyskuussa 2023, joskin on epävarmaa, toteutuuko lento. Edellinen Sojuz-lento oli syyskuussa 2022.
Lisäksi asemaa on koko ajan huollettu miehittämättömillä avaruusaluksilla Progress, ATV, Kounotori, Dragon ja Cygnus.
https://en.wikipedia.org/…
Edgar Rice Burroughsin Mars-sarjan viisi ensimmäistä osaa on julkaistu suomeksi jo 1920-luvulla ja niistä on otettu uusintapainoksia 1940- ja 1960-luvuilla. Kirjojen päähenkilö John Carter siirtyy mystisesti Maasta Marsiin ja kokee siellä uskomattomia seikkailuja.
Kyseistä Oatesin teosta ei tosiaan Helmet-kirjastojen kokoelmista löydy englanniksi. Ruotsinkielinen käännös Helmet-kokoelmissa on.
Teoksen, jota ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy voi tilata kaukolainana. Yhteisluettelo Finnasta näkee, että sitä on muutamissa kirjastoissa Suomessa.
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Jos vilkaisee tunnetuimpien kustantajien verkkosivustoja (Tammi, Otava, Wsoy, Poesia), ei niissä missään aseteta tarjotuille käsikirjoituksille muita kriteereitä, kuin että tarjottu teos olisi toimiva, innostava kokonaisuus joka tempaa mukaansa. Eli kannattaa luoda oman näkemyksensä mukainen teos ja tarjota sitä. Jos kustantamo jakaa visiosi, voi puhelin jonain kauniina päivänä soida.
Käytin Finna-hakua.
Aluksi tein tarkennetun haun sanalla varhaiskasvatus ja aiheella kaunokirjallisuus. Lisäksi rajasin ilmestymisaikaa 2000-2023. Haku löysi muutaman romaanin.
Theorin, Johan: Sankta Psykon kasvatit ; Linna, Martti: Syysmarkkinat sekä Pulli, Elina:Tukkasurma
Kokeilin Kirjasammon hakua. Sanalla varhaiskasvatus, löytyivät esim. Heli Kuhlberg:Tärkeän työn tekijät; Vuorinen, Katri: Unelma-ammatti, vai onko sittenkään sekä Ylinen, Hanna-Leena:Tarha Linkki Kirjasampoon.
Helmet-haulla löysin vielä muutaman ehdokkaan: Vuorinen, Juha:Kristian siviilipalvelusmiehenä : sotaromaani ; Välipaikka, Tuija:Maailman vahvin tyttö sekä Pihlajamäki, Tiina: Rant. Ta. Li. Linkki hakutulokseen
Vastaan tuli myös teos "Mitä…
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole noin vanhoja Punalippu/Carelia -lehtiä.
Jyväskylän yliopiston kirjastossa lehteä on saatavilla lukusalilainaan vuodelta 1990 ainakin numerot 7-11, vuosilta 1973-1990 lehdestä on hajanumeroita. Yliopiston kirjastosta kysymällä selviää, ovatko kaikki tarvitsemasi numerot kirjastossa.
Lehden kohdalla on maininta, että kirjautumalla korkeakoulujen HAKA-tunnuksin digi.kansalliskirjasto.fi-palveluun käytettävissä ovat vuosien 1940-2018 digitoidut numerot
Naantaliin pääsi esimerkiksi höyrylaivalla, joita kulki kesällä joka päivä. Myös maantietä pitkin pystyi kulkemaan. Rautatietä Naantaliin ei ollut vielä 1910-luvulla rakennettu.
Höyrylaivojen aikataulut julkaistiin sanomalehdissä.
Markkinoilla on monenlaisista raaka-aineista koottuja kuiviketuotteita: turve, hamppu, olki, pellava ja eri puulajeista valmistettu puru. Pajuhakkeen tai hierteen käyttöä kuivikkeena on myös tutkittu, mutta verkkohakujen perusteella ainakaan vielä ei pajukuiviketta näyttäisi olevan saatavilla valmiina tuotteena.
Länsi-Savo -sanomalehti on kokonaan digitoitu Kansalliskirjaston digiaineistoihin. Vuotta 1939 uudemmat numerot ovat tekijänoikeussyistä luettavissa ainoastaan vapaakappalekirjastojen työasemilla. Helsingissä se tarkoittaa Kansalliskirjastoa. Kansalliskirjaston osoite on Unioninkatu 36.
Aukioloajat ja muut yhteystiedot löydät kirjaston verkkosivulta: Kansalliskirjasto
Kirjaston työasemien käyttöön et tarvitse kirjastokorttia tai muita tunnuksia. Voit halutessasi ottaa kirjastoon ennen vierailua yhtyettä ja kysyä digioidun aineiston käytöstä.
Digi- ja väestötietovieraston maksuttoman nimipalvelun mukaan Keijo-etunimisiä henkilöitä on Suomessa tämän viestin kirjoitushetkellä ollut 16671 ja naisia alle 24 - yhteensä siis alle 16695 vuodesta 1899 lähtien. Palvelun omien ohjeiden mukaan etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki Väestötietojärjestelmään tallennetut voimassaolevat etunimet sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet. Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän. Tämän vuoksi Keijo-nimisten naisten tarkkaa lukumäärää ei palvelussa ole annettu. Sukunimenä Keijoa ei Suomessa ole ollut.
Digi- ja…
Minikalkkuna on tavallista kalkkunaa pienempi kalkkuna. Minikalkkunat tulivat kauppojen myyntiin Suomessa jo 1970-luvun alussa.
Helsingin Sanomat kertoi jutussaan 11.11.1971 meikäläisiin ruokapöytiin Amerikasta tulleesta minikalkkunasta mm. seuraavaa: Minikalkkuna painaa 3-4 kiloa, tavallinen jopa kaksinkertaisesti. Sitä voidaan hyvin markkinoida suuren perheen kerta-ateriaksi. Minikalkkunan arveltiin yleistyvän suomalaisissakin kalkkunakasvattamoissa.
Minikalkkunaa kutsuttiin tuolloin joskus myös broilerikalkkunaksi. "Broilerikalkkuna eli minikalkkuna on saatu aikaan roturisteytyksellä" HS 25.11.1971
Hän on Martti Tiuri (1925-2016). Hän toimi kansanedustajana 1983-2003.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/279.aspx
Luettelo Suomen eduskunnan ikäpuhemiehistä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskunnan_ik%C3%A4puhemies#Vanhin_elossa…
Ampuma- ja teräaseiden kanto-oikeuden rajoittamisen alku Suomessa voidaan ajoittaa vuoden 1927 lopulle: 15. joulukuuta annettiin "Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä toimenpiteistä henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvan rikollisuuden vastustamiseksi" (68/1927). Siinä todetaan mm. seuraavaa: "Viime vuosina on tapojen raaistumisesta johtuva rikollisuus lisääntynyt maassamme huolestuttavassa määrässä. Erikoisesti ovat henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvat rikokset, kuten murhat, tapot ja pahoinpitelyt, käyneet miltei jokapäiväisiksi ilmiöiksi. Varsinkin kuluvan vuoden aikana on eri puolilla maata tapahtunut runsaasti raakoja veritöitä, joissa tavallisesti on aseena käytetty joko ampuma-asetta…
Löysin virren sanat Digi.kansalliskirjasto.fi:stä, https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1960922?term=Siteist%C3%…. Siellä lähteeksi mainitaan Siionin virret 84:8. Tuo teksti on Isien perintö. Herännäisyyden kotihartauskirjasta vuodelta 1933, joten ainakin tuolloin tai aiemmin painetusta Siionin virsistä se löytyy. Verkosta löytyvässä Siionin virret virsikirjasta se ei löydy ja vaikuttaa siltä, ettei se ole myöskään edellisessä versiossa, https://www.h-y.fi/siionit.html.
Siionin virsiä löytyy kirjastoista, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Siionin+virret&type=AllFields&l….
Herättäjäyhdistykseltä voisi kysyä myös lisää, hy@h-y.fi.
Kauppaneuvos Johan Henrik Lindroos (1798 – 1862) on haudattu Hietaniemen hautausmaalle (alue 01, kortteli 001, rivi 04, paikka 0054).Löydät hautapaikan ja esimerkiksi reitin hautausmaalle hautahaulla:https://www.hautahaku.fi/fi/homehttps://citynomadi.com/hautahaku?toGrave=02-01-001-04-00054https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/82
