Tilastokeskuksen asiantuntija ystävällisesti tarkisti asian. Vastaus on 156 kilometriä. Se kattaa eteläisimmän palan Tampereen väestöstä ja suurimman osan Turkua.
Terveyskirjaston artikkelissa Kasvuhäiriöt sivutaan myös pitkäkasvuisuutta ja kerrotaan, että pitkäkasvuisuus johtuu käytännössä aina perintötekijöistä ja vain hyvin harvoin se on seurausta sairaudesta (kilpirauhas- ja aivolisäkesairaudet), https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00135. Lisätietoa aivolisäkkeen sairauksista (liika kasvuhormonin tuotanto), https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00003 tai kilpirauhasen sairaudet (liikatoiminta) https://kilpirauhasliitto.fi/kilpirauhassairaudet/lasten-kilpirauhassai….
Kappale on julkaistu alun perin Oiva Lampisen albumilla Potretti. Levy on myös Kansalliskirjastossa. Kappale on julkaistu kokoelmilla Kesähitit ja Lavojen suosikit. Potretti ja Kesähitit ovat ilmestyneet LP-levyinä, Lavojen suosikit c-kasettina. Cd-levynä tai striimipalveluista kappaletta ei löydy.Sanoja kappaleeseen ei valitettavasti löytynyt.
En onnistunut löytämään videota mistään muualta kuin Youtubesta huonolaatuisena epävirallisena kopiona. Se ei ollut mukana Ohikiitävää cd-levylläkään.Ehkäpä tuotantoyhtiön tai artistin suuntaan voi laittaa toivetta, mutta sopimukset tai artistin toiveet saattavat rajoittaa sen julkaisua. Musiikkivideon tiedot Kavin Elonet-tietokannassa: elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1498904
Kyseessä lienee Jan Terlouwin Katorian kuningas (WSOY, 1983). Tullakseen Katorian kuninkaaksi nuoren Stachin on suoriuduttava seitsemästä vaarallisesta tehtävästä. Yksi niistä on Vaakavuoren velhon kukistaminen. Joka ilta Vaakavuoren kaupungissa vierailee vanha mies ja pyytää almua. Hänelle on annettava jotain, mitä todella tulee kaipaamaan – jotakin, minkä olisi mielellään halunnut pitää. Lahjoilla velho pitää yllä tulta, jota ei saa päästää sammumaan. Jos niin käy, vajoaa kaupunki ja kaikki jotka siellä elävät maan sisään. Tulta voivat pitää yllä ainoastaan uhrit, jotka luovutetaan vastahakoisesti.
Nurmi-alkuiset sukunimet ovat yleistyneet 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella vieraskielisten tai puuttuvien sukunimien tilalle. Sukunimen Nurmisto ovat sukunimekseen ottaneet esimerkiksi Nummelin Turussa, Namberg Huittisissa ja Fling Kiskossa. Nurmi tulee yleiskielisen merkityksen pohjalta eli nurmikko tai luonnonniitty. LähdePirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)LisätietoaSukunimi-info: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/nurmisto.html#google_vignette
Rahanarvonmuuntimella voit laskea, minkä arvoinen tietyn vuoden rahamäärä on eri vuosina. Voi esimerkiksi muuntaa vuoden 1970 markat vuoden 2024 euroiksi. Rahanarvonmuunnin löytyy Tilastokeskuksen verkkosivuilta https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html.Verkosta löytyy myös muita valuuttalaskureita esim. https://muunna.com/3000 markkaa = 504 euroa
Hyvinkään kirjastosta löytyvät nämä Thomas Brezinan kirjat. Mikäli sinulla on tunnukset netistä varaamista varten, voit tehdä varaukset siellä. Muussa tapauksessa kannattaa mennä kirjastoon, sieltä löytyy monta listallasi olevaa kirjaa hyllysta.
Mieheltä löytyy tämänniminen kirja:
Polle, Friedrich
Wie denkt das Volk über die Sprache : Plaudereien über die Eigenart der Ausdrucks- und Anschauungsweise des Volkes
Leipzig : Teubner, 1889
Kirja on ainakin Varastokirjastossa, josta voit kaukolainata sen lähimpään kirjastoosi.
Meillä ei ole valitettavasti kyseisen kaltaista palvelua kirjastosta saatavilla tällä hetkellä.¨Digitointilaite hajosi viime viikolla ja koska laite ei ole varastotavaraa niin tällä hetkellä ei ollut ostettavissa uutta. Voitteko palata myöhemmin asiaan uudelleen.
Tästä Barry Mannin ja Cynthia Weilin laulusta ovat julkaisseet suomenkielisen version Pertti Reposen käännöstekstiin "Mä tuskin vielä uskon" Arto Sotavalta vuonna 1970 ja Vesa Haaja vuonna 2017.
David Gilesin teosta Illusions of Immortality: A Psychology of Fame and Celebrity ei ole Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa. Se löytyy kuitenkin Helka-kirjastosta (Helsingin yliopiston kirjasto), missä sitä on lainattava kappale sekä Kaisa-talossa että Kansalliskirjaston avokokoelmassa. Ota yhteyttä omaan kirjastoosi ja pyydä teoksen kaukolainaamista. Amazonin verkkokauppa (UK) myy kirjan pokkariversiota alle 10 punnalla eli varsin halvalla.
Heikki Poroila
Tämä on Pentti Saaritsan runo kokoelmasta Jäsenkirjan lisälehdet (1971). Runo löytyy myös kokoelmasta Saaritsa: Runoja 1965 - 1982. Runolla ei ole varsinaisesti nimeä ja se kuuluu yhtenä osana monen runon sarjaan (alkaen "Minun elämääni tulivat pienet kädet"). Tämä on toinen runoista ja kuuluu näin: "Nyt kun se on alkanut liikkua / täällä kummittelee / minun esineeni / ovat alkaneet siirtyä itsestään outoihin paikkoihin / mutta aavemaisinta on että minä itse / huomaan olevani yksi niistä"
Aku Ankan vanhoja vuosikertoja voi selailla Päivälehden arkistossa, osoitteessa Korkeavuorenkatu 28, http://www.paivalehdenarkisto.fi/. Vuosikerrat on sidottu kansiin ja niitä saa tilaamalla tutkijansaliin, jossa niitä on sangen mukava selata. Mitään julkaisuluetteloa ei ole. Kannattaa ilmoittaa arkistoon etukäteen jos sinne on menossa.
Vuoden 1969 Aku Ankat on joka tapauksessa nyt käyty läpi. Aku Ankassa numero 34 on Aku Ankka ehostusmestarina -niminen juttu, jossa Iines käy Akun perustamassa kauneushoitolassa, mutta mitään outoja tapahtumia ei seuraa Iineksen käyntiä. Tämä ei siis ole haettu juttu.
Ota yhteys kirjastoon ja tarkista ensin, onko kirja palautunut. Kirjaston käyttösäännöt koskien laina-aikoja ja maksuja löytyvät kirjaston kotisivulta, osoite on www.helmet.fi. Sivun yläpalkista Info -kohdan takaa löytyvästä Asiakkaana kirjastossa -linkistä valitaan Laina-ajat ja maksut (https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…).
Saamelaisesta kirjallisuudesta voi lukea esimerkiksi Oktavuohka saamelaistietoa opetukseen -sivustolta https://www.oktavuohta.com/saamelainen-kirjallisuus. Artikkelissa on lista saamelaiskirjailijoista.
Myös Kirjasammossa kerrotaan saamelaiskirjallisuudesta https://www.kirjasampo.fi/fi/node/4256.
Helmet-kirjastosta löytyy saamelaista kirjallisuutta. Sitä voi hakea hakusanoilla saamenkielinen kirjallisuus
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssaamenkielinen%20kirjallisuus__Orightresult__X0?lang=fin&suite=cobalt