Vastaus kysymykseesi voisi olla MTV3:n Työmarkkinat-ohjelma, joka nimensä mukaisesti käsitteli tilannetta työmarkkinoilla sekä pyrki parantamaan tiedonkulkua työnhakijoiden ja työnantajien välillä. Toimittajana oli Matti Karhu. Ohjelma alkoi 1.3.1992, lähetysajankohta oli sunnuntaina aamupäivällä ja uusinta keskiviikkoiltana. Myöhemmin samana keväänä ohjelmaan lisättiin kuvaamasi kaltainen Haku päällä -osio.
Jos Työmarkkinat kuulostaa väärältä vastaukselta, Ylen ohjelmista kyseeseen voisi tulla Mol.fi, jota on lähetetty vuonna 2003 TV2:ssa.
Tätä tekstiä emme tunnistaneet. Mistä olette löytänyt sen? Voisiko kysessä olla omasta ystävälle omistetusta värssystä? Esimerkiksi virsikirjasta sitä ei löydy, etsin sitä avainsanalla uuden verkkovirsikirjan testiversiossa, https://beta.virsikirja.fi/, en löytänyt kirjastojen aineistohausta enkä runotietokannasta, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ enkä myöskään Youtubesta. Myöskään värssykokoelmista, esim. https://www.positiivarit.fi/ ei löytynyt tällaista tekstiä. Selailin myös kokotekstitietokantoja, joita on koottu Makupalat.fi:n kokotekstijulkaisuihin,http://www.makupalat.fi/fi/k/449/hae?category=123417&sort=title&order=a… , mutta en löytänyt sieltäkään.
Kaukolainat ovat kirjastojen välisiä lainoja ja siitä syystä kirjasto tarkistaa, voiko lainan uusia lainaavasta kirjastosta. Yleensä lainat eivät myöskään näy samassa lainaajan rekisterissä kuin muut lainat, joita pääsee itse uusimaan. Kaukolainan uusintapyynnön voi tehdä puhelimitse tai sähköpostitse. Järvenpään kaukopalvelun yhteystiedot löytyvät täältä https://www.jarvenpaa.fi/--Kaukopalvelu--/sivu.tmpl?sivu_id=469
Kustaa Vilkunan lisäksi suomalaisen kansanperinteen tutkimuksen klassikkoja ovat mm. Toivo Vuorelan Suomalainen kansankulttuuri (1975) ja Ilmar Talven Suomen kansankulttuuri (1979). Perusteellinen teos aiheesta on Vanhat merkkipäivät, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1948 ja josta on otettu useita uusia painoksia vuosikymmenten varrella.
Aiheesta on julkaistu todella paljon kirjoja. Koko vuoden kiertoa esittelevät esimerkiksi Sirpa Karjalaisen Juhlan aika (1994), Juhannus ajallaan: juhlia vapusta kekriin (2004) sekä Juhlat alkakoot!: vuotuisia tapoja ja perinteitä (2005). Uudemmasta päästä voisi mainita esim. kirjasarjan Suomen kevät, Suomen kesä, Suomen syksy ja Suomen talvi.
Lapsia…
En onnistunut löytämään tuota sitaattia fyysikko Lawrence M. Kraussin Universumi tyhjyydestä -kirjasta. Joidenkin lähteiden mukaan se on hänen puheestaan. Näin kerrotaan mm. Se elää sittenkin -opettajan jonkinlaista sielunelämää -blogissa. Blogista löytyy myös bloginpitäjän suomennos sitaatista. Se on luettavissa alta:
https://oversti.org/so-forget-jesus-the-stars-died-so-you-could-be-here-today/
Voisiko kyseessä olla uusi painos jo 40-luvulla ilmestyneestä kirjasta
TEKIJÄ Kilpeläinen, Irja
TEOS Kisulan lapset / Irja Kilpeläinen, Asmo Alho
PAINOS 2. uudistettu painos 1986. - 3. painos 1994.
Julkaisutiedot [Helsinki] : Kirjapaja, 1986
ULKOASU 56 sivua : kuvitettu ; 24 cm
Kannessa ei äidillä ollut essua, mutta kirjan kuvituksessa essu oli esillä.
Alla olevalta Keravan verkkokirjaston sivulta voit mm. muuttaa varauksesi noutopaikan:
https://kerava.verkkokirjasto.fi/web/arena/protected/reservations
Alexandra Salmelan romaanissa 27 eli kuolema tekee taiteilijan on useita kertojia, mm. pehmoeläin herra Possu. Alice Seboldin romaanissa Oma taivas kertoja on nuori tyttö, joka on kuollut. James Hannahamin (ei-suomennetussa) romaanissa Delicious Foods yksi kertojista on huume, crack-kokaiini. Tibor Fischerin niinikään suomentamattomassa romaanissa The Collector Collector kertojana toimii antiikkinen vaasi. Orhan Pamuksin Nimeni on punainen -romaanissa kertojina toimivat mm. kolikko, Saatana ja syntymätön lapsi.
Hyönteiskertoja on Rebecca Millerin romaanissa Jacob's Folly, ja ainakin hyönteisnäkökulmia mm. Viktor Pelevinin proosateoksessa Hyönteiselämää.
Helsingin Sanomia, Turun Sanomia ja Maaseudun Tulevaisuutta oli mahdollista lukea korona-aikana Emagz-palvelun kautta. Tämä oli 30.6.2020 päättynyt määräaikainen palvelu. Aikakausilehtiä voi jatkossakin lukea Emagz-palvelun kautta, mutta valitettavasti näitä kolmea sanomalehteä ei voi enää lukea palvelun kautta. Epress-palvelun kautta voi edelleen lukea kotimaisia sanomalehtiä kirjaston tiloissa.
Dekkareiden piirteitä käydään läpi esimerkiksi näissä teoksissa:
Alussa oli murha: johtolankoja rikoskirjallisuuteen (Gaudeamus 2016)
Juha-Pekka Koskinen: Harkittu murha: kohti täydellistä rikosromaania (BTJ 2009)
Tapani Bagge: Se murhaa joka osaa (Docendo, 2016)
Myös Kirjasammosta löytyy hyviä jännityskirjallisuuteen liittyviä tietoja ja linkkejä.
Sinun täytyy kirjautua Vaskissa https://vaski.finna.fi/ omalla kirjastokortillasi ja PIN-koodilla oikeasta yläkulmasta. Sen jälkeen voit valita valikosta Omat tiedot, jolloin tulet Kirjastokortin asetukset -sivulle, jolta löytyy Tallenna lainaushistoria. Lainahistoria näkyy vain siltä ajalta, kun tallennus on aktiivinen eli saat lainahistoriaan tallennuksen jälkeen tulevat lainat.
Pentti Haanpään novelli Kaiken vanhan kohtalo (1948) on ensimmäisen kerran julkaistu kokoelmassa Atomintutkija ja muita juttuja (1950). Novelli sisältyy myös mm. teoksiin Kairanmaa (toim. Seppo Polameri, 1985), Pentti Haanpään jälkeenjääneet teokset : 2 ja 3 (1956), Kootut teokset : 7, Heta Rahko korkeassa iässä ja muita teoksia (1989) ja Pentti Haanpään parhaat (2018).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastojen kokoelmista voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kirjasampo.fi/fi
https://finna.fi/
Täma Markku Pölösen tv-sarjassa Karjalan kunnailla soiva Vesa Mäkisen säveltämä kappale löytyy cd-levyltä, mutta valitettavasti kirjastojen kokoelmissa ei ole siitä nuottia:
https://heili.finna.fi/Search/Results?lookfor=Tango+Miikkula&type=AllFi…
Korkeasaaren päivitetty lajilista, noin 150 eläinlajia löytyy eläintarhan verkkosivuilta. Klikkaamalla kunkin eläimen kohdalla lajisivu-linkkiä saa lisätietoa sen elintavoista.
https://www.korkeasaari.fi/elaimet/lajilista/#c8c3b9d2
Turkuun sijoittuvat esimerkiksi seuraavat romaanit:
Anna-Kaari Hakkarainen: Dioraama
Riku Korhonen: Lääkäriromaani, Kahden ja yhden yön tarinoita, Emme enää usko pahaan
Jussi Seppänen: Jussi Seppänen
Iida Rauma: Katoamisten kirja
Noora Vallinkoski: Perno Mega City
Emma Puikkonen: Turkulainen näytelmä
Peter Sandström: Laudatur
Mike Pohjola: 1827
Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan varjossa
Jussi Marttila: Veden varaan
Monet Max Mannerin ja Pirkko Arhipan dekkarit sekä tietysti Reijo Mäen Varekset
Suositellaan luettavaksi jokirannassa piispanmunkkia nautiskellen. Tervetuloa Turkuun!
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy kirjaa, jossa olisi wah wah-pedaalin rakennusohjeita. Kitaraefektien rakennussohjeita sisältävässä Boscorellin "The Stompbox Cookbook":issakaan ei ole mainintaa wah wah-pedaalista. Kitaralehdistäkään ei ole apua, sillä niistä löytyy tietoa ainoastaan myynnissä olevista efekteistä.
Internetin kautta on kuitenkin mahdollista löytää joitakin aihetta käsitteleviä sivustoja, Internet-hakukoneena käytin Googlea ja hakusanoina "build wah wah" sekä "build guitar effects". Esimerkiksi osoitteessa http://www.diyguitarist.com/DIYStompboxes/DIY-Wah.htm on melko yksityiskohtaista tietoa wah wah:in rakentamisesta.
Internetin ohella kannattaa käydä tutustumassa myös paikallisissa soitinliikkeissä,…
Lauri Kemiläisestä ei tunnu löytyvän kovin kattavia tietoja. Suomen kirjailijat 1809-1916 -teoksessa (1993) on hänestä kattavimmat tiedot. Siinäkin vain henkilötiedot ja teosluettelo, joka sisältää suomennokset ja hänen omat runoteoksensa. Suomen runotar -teoksessa (1931) on henkilötietojen lisäksi kuva Lauri Kemiläisestä ja runonäyte. Suomen kirjallisuushistoria 2 -teoksessa (1999), jossa käsitellään 1880-1930 -lukujen vaiheita, Kemiläinen mainitaan "klassikkojen suomennosohjelmassa" Pushkinin Jevgeni Onegin -teoksen suomentajana.
Keinonen myy tätä hintaan 21 euroa (http://ornanet-koulutus.fi/pdf/Kirjastohinnasto-2016.pdf). Esimerkiksi HelMet-kirjastoihin ei näitä Keinosen oppaita ole hankittu 2010-luvulla, vanhempia kyllä löytyy.
