Hei! Turun pääkirjaston nuortenosasto Stoorin jättikaulahuivin neulonta alkoi vuonna 2015. Saa nähdä miten pitkäksi sitä neulomme. Sitä ennen meillä oli neulottavana jättiläiskäärme, joka sai jopa nimen, Hamlet.
Joensuun pääkirjastossa ei ole varattavia tietokoneita. Koneilla voi olla 15 min tai yksi tunti kerrallaan.Tutkijanhuoneita voi varata opiskelutarkoitukseen, niihin on pieni kuukausimaksu (56 €), mutta niissä ei ole tietokonetta varustuksena. Ryhmätyöhuone Opinpesässä on käytössä tietokone, ja sitä voivat myös yksityishenkilöt varata maksutta opiskelutarkoituksiin. Ks. http://vaarakirjastot.fi/paakirjaston-tilat .
Voit saada Kauppaviesti-lehdestä kopion Joensuun kaukopalvelun kautta. Tee vielä pyyntö lomakkeella, joka tulostuu sitten kaukopalvelun sähköpostiin.
Nettilomake on Vaara-kirjaston sivulla: http://vaarakirjastot.fi/fi/kaukolainapyyntolomake
Olisikohan kyseessä Patricia Cornwellin kirjoittama Kay Scarpetta -sarja. Sarjan ensimmäinen osa Post mortem ilmestyi englanniksi 1990 ja suomennettuna 1994. Kay Scarpetta toimii sarjan alussa Virginian johtavana kuolinsyyntutkijana. Hänella on sisarentytär Lucy Farinelli. Lucy on superälykäs tietokonenörtti, joka myöhemmin päätyy töihin FBI:n palvelukseen ja auttaa tätiään myös tapausten ratkomisessa. Sarjassa on ilmestynyt 24 osaa.
Patricia Cornwellin kirjoittamia kirjojen lista löytyy esimerkiksi täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Patricia_Cornwell
Kirjailijasta löytyy tietoja kustantajan sivuilta: https://otava.fi/kirjailijat/patricia-cornwell/
Ehdotan Jennifer L. Holmin kirjaa Jokilaakson ainoa tyttö (Karisto 2000). Se sijoittuu Yhdysvaltoihin 1890-1900-luvuille ja kertoo amerikansuomalaisista uudisasukkaista ja myös alkuperäisistä amerikkalaisista. Kuopiossa sitä on vielä parissa lähikirjastossa, ja sen voi varata noudettavaksi mistä hyvänsä kirjaston toimipisteestä.
Lähtökohtaisesti oppikirjan osankin lukeminen ääneen verkon kautta on yleisölle välittämistä ja luvanvaraista (tässä oletuksena, että oppikirja on nykyajalta eli edelleen tekijänoikeuden suojaama).
Ainoa laillinen tapa lukea teoksen osia ääneen ja julkaista lopputulos verkossa on rakentaa esitelmä, jossa käsitellään luettuja kohtia ja luetut osat toimivat sitaatteina. Edellytyksenä kuitenkin olisi, että sitä omaa tekstiä on selvästi enemmän ja että yhteys oman tekstin ja luettujen sitaattien välillä on välttämätön havainnollistamisen kautta.
Toinen laillinen mahdollisuus on selostaa omin sanoin, mitä oppikirjassa käsitellään. Faktat eivät nauti tekijänoikeuden suojaa, vain esitystapa ja tyyli. Tässäkään ei riittäisi, että muuttaisi…
Kyseessä olevaa asiaa säätelee Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621
Eduskunnan kirjaston tietopalvelu ohjaa asiakkaan tiedonlähteille/lakiteksteihin yms, mutta ei tulkitse lain sisältöä. Asiassa voi toki lähestyä ko. virastoa.
Hei, kaikki kaukolainaus hoidetaan Suomessa aina pyytävän ja antavan kirjaston yhteistyöllä. Kysy kirjastonhoitajalta on vain tietopalvelua, emme pysty hoitamaan kirjastojen lainauspalveluita. Mutta kun menet oman kirjaston tiskille, siellä tutkitaan, mistä hakemasi kirja voidaan saada kaukolainattavaksi. Kun vilkaisin asiaa Kirjastot.fi-palvelusta, niin hyvin löytyy HelMet, Tampere ja Kuopion Varastokirjasto. Oman kirjaston kautta siis onnistuu!
Heikki Poroila
Tuusulan pääkirjastosta vastattiin, että varaukset voidaan siirtää joko pääkirjastoon, Kellokosken kirjastoon tai kirjastoautoon. Ota yhteyttä Jokelan kirjastoon ja pyydä lähettämään kirjat itsellesi sopivimpaan kirjastoon:
https://www.tuusula.fi/index.tmpl?sivu_id=2546
Kyseinen tekstikohta on peräisin Max Blecherin romaanin Întâmplari in irealitatea imediata ruotsinkielisestä käännöksestä Händelser ur den omedelbara overkligheten (h:ström Text & kultur, 2010). Ruotsintaja on Inger Johansson. Suomeksi Blecherin kirjaa ei ole julkaistu.
Valitettavasti ohjelmaa ei olla tunnistettu. Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle: ehkä joku kollega jossakin päin Suomea tunnistaisi ohjelman. Ilmoitamme heti, mikäli vain saamme sieltä vastauksen.
Oletan Parkkisen tarkoittavan, että Puotilan Leikkimäen alapuolella, maan alla, olisi työkone. Väite saattaa pitää paikkansa, mutta varmaa tietoa en löytänyt. Ajattelin, että asiaan voisi liittyä mahdollisesti Puotilan alla olevat metrotunnelit, minne olisi jäänyt hylätty työkone. Tarkistin Helsingin Sanomien arkistosta kaksi artikkelia koskien metrotunneleita (Helsinki löysi arkistojen kätköistä kartat 60-luvun huimista metrosuunnitelmista (1.5.2015) sekä Helsingin alla kummittelee neljä haamuasemaa – HS tutustui kummajaisiin (15.2.2015)), mutta kummassakaan ei ollut mainintaa Puotilan alla olevista tunneleista.
Ehkä joku lukijoista tietää vastauksen?
Pirkanmaan kirjastojen Piki-verkkokirjaston kautta voi tehdä hakuja aiheesta. Hakusanana voi käyttää maan nimeä tai laajemmin sanaa Aasia ja rajata haluamallaan tavalla haun jälkeen sivun oikeasta reunasta esim. tietokirjallisuuteen ja kirjoihin. Voi myös hakea kahdella hakusanalla ja rajata tulosta näin etukäteen, esim. Japani matkaoppaat. Näitä maita käsitteleviä kirjoja on paljon, esim. hakusanalla Kiina rajattuna kirjohin löytyy Piki-kirjastoista 1786 kirjaa.
Piki-verkkokirjasto löytyy alta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Kirjasampo-palvelun kautta löytyy vajaa parikymmentä romaania, joissa tavalla tai toisellaan käsitellään strippaamista. Alla linkki listaan:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/striptease
En onnistunut löytämään tuota sitaattia fyysikko Lawrence M. Kraussin Universumi tyhjyydestä -kirjasta. Joidenkin lähteiden mukaan se on hänen puheestaan. Näin kerrotaan mm. Se elää sittenkin -opettajan jonkinlaista sielunelämää -blogissa. Blogista löytyy myös bloginpitäjän suomennos sitaatista. Se on luettavissa alta:
https://oversti.org/so-forget-jesus-the-stars-died-so-you-could-be-here-today/
Antikvariaattihinnat antavat aika hyvän kuvan kirjojen myynti- tai antikvariaattiarvosta. Niistä et toisin sanoen saa luultavasti itse kovin paljon rahaa.
Käsin kirjoitettu kirja onkin sitten oma asiansa. On vaikea sanoa, millainen rahallinen arvo sillä olisi - kirja on todennäköisesti ainoa kappale.
Itse säilyttäisin nämä kaikki, mutta eritoten käsin kirjoitetun niteen, kuten itsekin pohdit. Kirjojen suurin arvo on sukuhistoriallinen. Sellaisena varsinkin tuo vuoden 1886 nide voi osoittautua korvaamattomaksi, jos sinä itse tai joku sukulaisesi kiinnostuu aihetta tutkimaan.
Voisiko kyseessä olla uusi painos jo 40-luvulla ilmestyneestä kirjasta
TEKIJÄ Kilpeläinen, Irja
TEOS Kisulan lapset / Irja Kilpeläinen, Asmo Alho
PAINOS 2. uudistettu painos 1986. - 3. painos 1994.
Julkaisutiedot [Helsinki] : Kirjapaja, 1986
ULKOASU 56 sivua : kuvitettu ; 24 cm
Kannessa ei äidillä ollut essua, mutta kirjan kuvituksessa essu oli esillä.
Niilo Hämäläinen oli SAK:n puheenjohtaja vuosina 1966-1974. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK tosiaan perustettiin vuonna 1969, mutta sen edeltäjiä olivat Suomen ammattijärjestö (SAJ) ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (lyhenne myöskin SAK). Lisää tietoa esim. Kansallisbiografiasta ja SAK:n historiasta:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/5270
https://www.sak.fi/serve/sakn-historia
