Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sieltä ei ole vielä tullut vastausta. Ilmoitamme mikäli joku kollega siellä sattuisi tietämään kyseisen kirjan! Vai tietäisiköhän joku palvelumme seuraajista?
Kyseessä voisi olla suora käännös englannin ilmaisusta "drift seed" (vrt. "drift wood", ajopuu). Se tarkoittaa kasvien siemeniä, jotka päätyvät (usein purojen ja jokien kautta) mereen ja huuhtoutuvat rantaan toisinaan hyvinkin kaukana lähtöpaikastaan. Ilman asiayhteyttä on kuitenkin vaikea sanoa, oliko ko. kirjassa kyse juuri tästä.Lähteet ja lisätietoa:Seabean.com-sivusto: https://www.seabean.com/what.aspStrandliners.com-sivusto: https://strandliners.org/2022/01/13/sea-beans/ Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Drift_seed
Runon "Ranunculus" on kirjoittanut V. A. Koskenniemi. Runo alkaa: "Ranunculus, kultatukka, hän keväällä nosti nuoren pään." Runo sisältyy Koskenniemen kokoelmaan "Valkeat kaupungit ynnä muita runoja" (WSOY, 1908) ja esimerkiksi kirjaan Koskenniemi, V. A.: "Kootut runot" (17. painos; WSOY, 1998).
Presidentti Kekkosen syntymäpäivä ei ollut virallinen liputuspäivä hänen presidenttikaudellaan. Liputuskäytäntöjä sääntelivät Laki Suomen lipusta 40/1918 https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/40-1918.pdfasetus Suomen lipun virallisesta käyttämisestä sekä julkisesta liputuksesta muunlaisilla lipuilla 178/1934 https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/178-1934.pdfsekä Asetus liputuksesta Suomen lipulla 383/1978 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1978/19780383ja Laki Suomen lipusta 380/1978 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1978/19780380 Sen sijaan jotkut kansalaiset ovat voineet liputtaa kunnioituksesta presidentti Kekkosta kohtaan jo hänen presidenttikaudellaan, se on ollut sallittua.Liputus on tapahtunut mm. silloin…
tähän vastaus lienee noin 2010. Katselin Wikipedia Commonsista valokuvia Äijälänsalmesta, ja vuoden 2007 kuvissa rantoja ei ole kivetty. Vuoden 2012-2013 kuvissa rannat näyttävät taas nykyisenkaltaisilta kivetyiltä. Äijälänsalmen vanha silta on remontoitu vuonna 2017, joten silloin voi olla, että kivikkoa on myös korjattu.https://yle.fi/a/3-9600358
Mistään ei löydy tietoa, että elokuvassa soisi Sibeliuksen musiikki. Elokuvan alkuminuuteilla kuuluu rummutusta ja lyhyesti alku Beethovenin 5. sinfoniasta.
Kyllä tämän sarjanumeron Y 6976832 omaava Singer on vuodelta 1929.Lähde:Singerin sarjanumerot https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Kyseessä saattaa olla välikappale, jota on käytetty esimerkiksi auton korjaamisessa teräsvasaran ja asennettavan kappaleen välissä estämässä kipinöintiä ja asennettavan osan vahingoittumista. Toinen vaihtoehto on putkien muotoilemiseen tarkoitettu väline, tosin siinä tapauksessa työkalu tuskin olisi niin kolhuinen. Myös taltan tai vastaavan työkalun kahva on mahdollinen.
Joukon, Kostin ja Paavon Baby blue (1977) on käännös Neil Sedakan ja Howard Greenfieldin samannimisestä kappaleesta. Sedakan alkuperäinen levytys on vuodelta 1975. Suomenkieliset sanat kappaleeseen kirjoitti Chrisse Johansson. Meillä sen ensimmäisenä levylle lauloi Tapani Kansa.Song: Baby Blue written by Howard Greenfield, Neil Sedaka | SecondHandSongs
Suomalaisten taiteilijoiden signeerauksista on aiemmin julkaistu kirjoja. Nykyään tietoa kuvataiteilijoista löytyy digitaalisesta kuvataiteilijamatrikkelista.Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli, toimittanut Juha Valli, 1993. Kirjaa löytyy vielä Riihimäen kirjastosta: https://ratamo.finna.fi/Search/Results?lookfor=signeerausmatrikkeli&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%22%28building%3A0%2FRatamo%2F%29+NOT+%28building%3A0%2FJOURNALFI%2F%29%22Kuvataiteilijamatrikkeli: https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
tähän kysymykseen tai sitä sivuavasti on vastattu aiemmin vuonna 2022, ja laitan tähän kopion vastauksesta:Oppikoulun pääsytutkintojen toteuttamisesta säädettiin asetuksessa 481/1954: "Pääsytutkinto pidetään kesäkuun alussa ja välittömästi ennen syyslukukauden alkamista." Vuonna 1962 tutkintopäivät olivat 1. ja 2. kesäkuuta sekä 30. ja 31. elokuuta."Ensimmäiselle luokalle kesäkuun alussa tai ennen syyslukukauden alkamista pidettävässä pääsytutkinnossa pyrkivän tulee suorittaa tutkinto koulun opetuskielessä ja laskennossa. – Tutkintotehtävien laajuuden ja laadun määrää kouluhallitus ottaen huomioon, että tiedolliset vaatimukset vastaavat kansakoulun neljän alimman luokan oppimääriä.""Kouluhallituksen tulee ennen huhtikuun 1 päivää ilmoittaa…
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista tv-sarjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Eli missä vanhassa tv-sarjassa soi tunnarina "Vain pieni kansanlaulu"? Tietoja sarjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Antero Mannisen suomennos Rudyard Kiplingin runosta sisältyy teokseen Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976, s. 195). Manninen on suomentanut nämä rivit seuraavasti:"Voittosi kaikki jos voit yhteen tuoda / ja kertaheiton varaan uskaltaa, -"
Hei,Maarit-nimen alkuperä tulee nimestä Margareta, joka on kansainvälinen nimi. Margareta taas on alun perin tullut kreikan kielen helmeä tarkoittavasta sanasta. Margareeta Antiokialainen oli marttyyri, joka kärsi marttyyrikuoleman keisari Diocletianuksen aikana. Magareeta Antiokialaisen muistopäivä on 20.7., jolloin on myös Maaritin nimipäivä.Lähteet: Maarit nimipäivä - Maarit-nimi ja nimen merkitys
Historiallisesti ajateltuna viisipäiväiseen kouluviikkoon siirtyminen ei tarkoittanut automaattisesti sitä, että jossakin olisi siirrytty niin sanottuun peruskouluaikaan, eivätkä ne liity aivan täysin samaan ilmiöönkään.Peruskoulujärjestelmän luomisen pohjalla oli tarve modernisoida vanhentunut koululaitos. Tärkeimpiä muutoksia oli koulunkäynnin demokratisoiminen ja maksuttomuus, jotta kaikilla olisi varaa siirtyä opintielle. Myös opetussuunnitelmat kävivät läpi perinpohjaisen evoluution, erityisesti muutoksia tehtiin kielien ja matematiikan suhteen.Suomessa peruskouluun ei siirrytty kaikkialla samaan aikaan: ensimmäisen uuden järjestelmän mukaiset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön Lapissa vuonna 1972, ja viimeisenä muutos tapahtui…
Helsingin kirjastoissa tulostaminen maksaa 0,40 € / paperiarkki. Kuusitoista arkkia maksaa siis 6,40 €. Jos sinulla on tiedosto, jossa on 16 sivua, voit halutessasi tulostaa sen kaksipuoleisena, jolloin arkkeja on kahdeksan ja hinnaksi tulee 3,20 €.Tietoa tulostamisesta löydät Helmetin sivulta Tulostaminen ja asiakastietokoneet.
Arvo Turtiaisen runoudesta on tehty useitakin opinnäytteitä. Tiedot niistä löytyvät hakupalvelu Finnan kautta. Tässä linkki hakutulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lo…;
