Lyijyn käyttö putkimateriaalina on terveysriski, sillä lyijyä voi liueta juomaveteen. Talousveden kanssa kosketuksissa olevat verkostomateriaalit Suomessa -tutkimuksen mukaan lyijyä ei ole käytetty käytännössä Suomessa putkimateriaalina - lähinnä vain poikkeustapauksissa vesihuollon alkuvaiheissa. Lyijyä voi kuitenkin liueta juomaveteen messinkiosista, kuten hanoista ja vesijohtojen liitoskappaleista. Meri Sipilä on diplomityötään varten tutkinut hanavesien vesinäytteitä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kiinteistöjen vesijohdoista ja hanoista voi liueta merkittäviä määriä nikkeliä, lyijyä ja kuparia juomaveteen. Hanaveden metallipitoisuudet olivat sitä korkeammat, mitä kauemmin vesi oli seissyt vesijohdoissa.Lähteet: Kekki, T…
Milgramin kokeesta voit lukea esim. Klaus Helkaman kirjasta Johdatus sosiaalipsykologiaan tai jo vanhasta Kullervo Rainion kirjasta Sosiaalipsykologian oppikirja.
Milgramin kokeista on tehty myös graduja, esim. Jari Relanderin tutkielma vuodelta 1994 "Aiheita Milgramista:tottelevaisuustutkimus tarkastelussa" löytyy Tampereen yliopiston kirjastosta.
Teos löytyy Linda-tietokannasta, osoitteesta http://finna.fi Lindaa voi selailla vain Helsingin kaupunginkirjastossa ja Helsingin yliopistossa.
Löydät teoksen parhaiten, kun valitset hakutyypiksi teoksen nimen ja katkaiset teoksen nimen kysymysmerkillä, siis: Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto?. Saatuasi hakutuloksen, saat klikkaamalla teoksen tiedot esille. Ko. teos on elektronisessa muodossa ja siis tulostettavissa paperille.
Koska Lempäälän kirjasto ei ole mukana tässä vastauspalvelussa, niin saat vastauksen täältä Tampereen kaupunginkirjastosta.
Kirjakauppojen luetteloista ei löydy vielä ennakkotietoja yhdeksännen osan ilmestymisestä suomeksi. Olemme tarkistaneet myös kirjasarjan kustantajan Kariston kotisivut. Ennakkotietoja ja aikatauluja ei löydy sieltäkään. Kirjasarjan osat 7 ja 8 ovat ilmestyneet tänä vuonna. Ja niiden saatavuus on haettavissa yhteisen PIKI-verkkokirjastomme kautta, http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 .
Yksi mahdollinen selitys on, että kyseiseen julkaisuun ei ole saatu lainausoikeutta. Kirjastoon hankittaviin videoihin ja dvd-levyihin täytyy saada tekijänoikeuksien haltijalta lainausoikeus ja/tai julkinen esitysoikeus. Ensimmäistä Spider-man -elokuvaa tosin on Helmet-kirjastossa, mutta kakkosta ei löydy. Eikä sitä näyttäisi olevan muissakaan Suomen suurimmissa kirjastoissa.
Asiakkaiden hankintaehdotuksia otetaan kirjastoissa mielellään vastaan. Helsingin kaupunginkirjaston internetsivustolta löytyy hankintaehdotuskaavake, jonka voi täyttää ja lähettää netin kautta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx
Töölön kirjaston Helmet-sivuilla sanotaan näin: "Lainattavia skannereita voi käyttää kirjastossa kaikissa Asko-asiakastietokoneissa. Lainaamiseen tarvitset kirjastokortin. Myös kopiokoneella on mahdollista skannata. "
Verkkosivuilla kerrotaan, että skannerit on käytettävissä Asko-tietokoneilla, joten ehkä henkilökunta ymmärsi väärin, että haluaisit kotiin lainattavan skannerin. Pyytäkää seuraavalla kertaa skanneria käytettäväksi kirjastossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palvel…
Muutamassa ruokasanakirjasta löytyy hakusanan hiiva kohdalta tietoa leivinhiivasta. Tällaisia ovat ainakin nämä: Ruokasanakirja (Ritva Lehmusoksa, Pirjo Muurinen) ja Gastronomian sanakirja (Kaarina Turtia). Hiivan tarina : Suomen leivinhiivateollisuuden vaiheet 1885-1970 (Olli Vehviläinen) -kirja käsittelee pääosin hiivateollisuutta, mutta siinä on myös tietoa hiivan käytön historiasta. Kaikki nämä kirjat saa lainaksi Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ekologisen jalanjäljen käsite on kehitetty nimenomaisesti ihmisyksilöiden tai -yhteisöjen noudattamien elämäntyylien ekologisten seurausten havainnollistamiseksi. Niinpä eläinten ekologisen jalanjäljen mittaaminen on mielekästä oikeastaan vain ihmisen lemmikki- ja tuotantoeläimistä puhuttaessa. Ulkomaisten tutkimusten mukaan keskikokoisen koiran ylläpito aiheuttaa lähes kaksi kertaa katumaasturia suuremman ekologisen jalanjäljen. Luonnonmukaisesti elävät villieläimet eivät ole tässä mielessä merkittäviä maapallon resurssien kuluttajia.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Hanna Kokko, Ekologinen jalanjälki. - Teoksessa Suomen luontotieto. 1, A-Kar. Weilin+Göös, 2005
Brenda & Robert Vale, Time to eat the dog : the real guide to sustainable…
Jos et ole vielä uusinut lainaa viittä kertaa ja jos kirjasta ei ole varauksia, voit uusia lainaa edelleen ja jatkaa kirjan etsimistä. Jos kirja kuitenkin on lopullisesti kadonnut, se pitäisi korvata. Voit joko maksaa kirjan korvaushinnan mihin tahnansa sellaiseen Helmet-kirjastoon, jossa maksuja otetaan vastaan, tai voit ostaa tilalle uuden samanlaisen kirjan ja tuoda sen kirjastoon..
Korvaushinnan saat selville ottamalla yhteyttä mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Niiden yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut .
Helmet-kirjastoissa näyttää tosiaan olevan kovin vähän berbereitä koskevaa aineistoa. Sen sijaan Helsingin yliopiston kirjastosta, mm. Kaisa-talosta, löytyy jo huomattavasti enemmän. Lisäksi on mahdollista tilata aineistoa kaukolainoiksi esimerkiksi muista Suomen tieteellisistä kirjastoista, mikäli jotakin nimekettä ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Ymmärrettävästi aika suuri osa aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta on ranskankielistä, mutta kyllä myös mainitsemillasi kielillä löytyy useita nimekkeitä.
Sinun kannattaa selata läpi ne aineistot, jotka saat esiin hakusanalla "berberit" Melinda-tietokannasta:
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/TX518PYUR6BILPEVTER7KQGLFTMCD1YYGT28PRP8XC3JI7UHR6-04776?func=short-jump&…
Kaikista julkaisuratkaisuista tekee päätöksen normaalisti se, joka kustantaa koko homman. Jos toiminta on kaupallista, julkaisupäätökseen ja esimerkiksi jonkin sarjan jaksojen valintaan vaikuttaa ennakkoarvio niiden kaupallisesta menekistä. Joskus saattaa kysymys on siitä, että suomalaisella levittäjällä on oikeudet vain joittenkin osien julkaisemiseen, ei kaikkien. Niinkin voi olla, että oikeuksien haltija edellyttää suomalaisen levittäjän julkaisevan sarjan kokonaan. Päätösvalta ei siis välttämättä ole aina suomalaisella jakelijalla. Ulkomaisen ohjelman dubbaus suomeksi maksaa aina jonkin verran, joten todennäköisesti ratkaisu on taloudellinen myös silloin, kun toiminta ei ole varsinaisesti kaupallista.
Heikki Poroila
Helppoa tapaa löytää vastaus kysymykseesi en keksinyt. Menemällä osoitteeseen http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ ja valitsemalla sivun oikeasta reunasta Kunnan- ja kaupunginkirjastot saa listan yleisistä kirjastoista ja listaan on merkitty, mihin kimppaan kirjasto kuuluu. Lista on kuitenkin puutteellinen eli ne kirjastot, jotka eivät listan mukaan kuulu kirjastoon, pitää vielä erikseen tarkistaa kirjasto kerrallaan. Esimerkiksi Anders-kirjastoja (ei ainakaan kaikkia) eikä Fredrika-kirjastoja ei ole merkitty kimppakirjastoiksi.
Arvelisin, että kyseessä saattaisi olla Samuil Maršakin Varpusen ateria (Kansankulttuuri, 1976). Eläintarhaan sijoittuvan runomuotoisen tarinan päähenkilönä ei ole lapsi, vaan pikkulintu: "Kerro, pieni varpunen, / mistä hankit einehen! / Olin eläintarhassa / leijonien linnassa. -- "
Kysyin neuvoa koodarikollegalta, hän vastasi näin: vähän riippuu kysyjän teknisistä taidoista. Suoralta kädeltä voisin jo sanoa koodarina, että suosittelisin ehdottomasti d3.js tapaista tai sitten Google Charts:ia.
Tämmöisen editorin onnistuin löytämään. Tällä voi tehdä "web" version tilasto myöskin: https://live.amcharts.com/
Animoidun tilaston voi tuottaa käsinkin. Jos ei tarvitse varsinaista tilastogeneraattoria, vaan päämääränä on saada palkkianimaatio, voi käyttää työkaluna erillistä animointiohjelmaa, kuten https://webdesigner.withgoogle.cm
Järvenpään kirjastosta kerrottiin, että vanhassa verkkokirjastossa lainaushistoria tosiaan oli, mutta uuden Kirkes-Finna-sivuston lainaushistoria on vasta kehitteillä.
Tässä joitakin vinkkejä mukaansatempaavista ja kiehtovista historiallisista romaaneista Sinuhen ystävälle:
Boyne, John: Tarkoin vartioitu talo
Eco, Umberto: Ruusun nimi
Follett, Ken: Taivaan pilarit (+ itsenäiset jatko-osat Maailma vailla loppua, Tulipatsas, Tuli ilta ja tuli aamu)
Mantel, Hilary: Susipalatsi (+ jatko-osa Syytettyjen sali)
Jos pitää Linnunradan käsikirjasta liftareille, kannattaa tutustua myös seuraaviin teoksiin:
Colfer, Eoin: Vielä yksi juttu... (Adamsin alkuperäissarjan jatkoksi kirjoitettu kuudes osa)
Dahl, Roald: Rakkaani, kyyhkyläiseni
Gaiman, Neil: Hämähäkkijumala
Gaiman, Neil & Pratchett, Terry: Hyviä enteitä
Pratchett, Terry: Kiekkomaailma-sarjan romaanit
