Tiedustelemasi kirja voisi kuvauksesi perusteella olla Lotta Gahrtonin kirjoittama ja Stefan Hanssonin kuvittama Eläinten jouluaatto. Suomennoksen on kustantanut Otava vuonna 1998. Kirjassa joulupukki on lähdössä reellään jakamaan lahjoja ihmisille, kun hän kohtaa tunturissa pulaan joutuneita naaleja, joita hän päättää auttaa. Matkallaan joulupukki kohtaa monta muutakin metsän eläintä, mm. ilveksen sekä hirven, jolla hän pääsee ratsastamaan.
Teosta on vielä saatavilla kirjastoista eri puolella Suomea, joten mikäli teosta ei sinun kirjastostasi löydy, niin kaukolainaus voisi olla yksi mahdollisuus.
Paavilainen, Petri: Kuinka ajatukset syntyvät : aivotutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Gaudeamus 2020.
Mattila, Antti: Ratkaisu : ajattele toisin. WSOY 2020.
Uusikylä, Kari: Lahjakkuus. PS-kustannus 2020.
Cam, Philip: 20 ajattelun työkalua : opas tutkivan ajattelun opettamiseen. niin & näin: Eurooppalaisen filosofian seura ry 2020.
Robson, David: Älykkyysloukku : miksi teemme tyhmiä virheitä ja miten tehdä parempia päätöksiä. Tuuma-kustannus 2020.
Huotilainen, Minna: Näin aivot oppivat. PS-kustannus 2019.
Tässä muutama kirjaston tietokannasta löytyvä teos, joiden asiasanoina on käytetty esim. sanoja älykkyys, ongelmanratkaisu, ajattelu.
Kysymys on varsin laaja. Sen selvittäminen vaatii syventymistä ja asiantuntemusta. Eduskunnan kirjastosta voisi kysyä neuvoa, miten edetä. Eduskunnan kirjaston yhteystiedot, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default….
Eduskunnan kirjaston tietopaketit ulkomaisesta oikeudesta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/ulko…
kansainvälisestä oikeudesta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kv-j…
N-Lex on kansallisten säädöstietokantojen portaali, siellä voi tehdä haun useampaan tietokantaan yhtäaikaisesti, https://webgate.ec.europa.eu/multisite/n-lex-migration/index_fi
sieltä löytyy myös tietoa Euroopan ulkopuolisten maiden säädöksistä,…
Ihan yhtä suurta tietokantaa ei ole. Monta melko kattavaa kuitenkin löytyy.
Tietokannat painottavat usein jotakin näkökulmaa. esim. Oica.net joka on autonvalmistajien yhteinen foorumi. CAR on keskittymä autojen tutkimusta ympäri maailman. TRB-tietokanta taas kokoaa kuljetus- ja logistiikka-alan tutkimuksia. ICCT on keskittynyt tutkimaan mahdollisimman saateetonta liikkumista.
Monesti tietokannat ovat maksullisia ja jopa hankkivat tarvittavia tutkimustietoja esim. Global data
Olisiko kyseessä Heidi Köngäksen romaani Luvattu (Otava 2000). Kirjasammosta voi lukea lisää teoksesta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au918d91bd-416b-48f3-9485-2…
Tilanteen varalta on olemassa SETI:n laatima julkilausuma tai protokolla, joka löytyy täältä:
https://www.seti.org/protocols-eti-signal-detection
Asiaa on pohdittu Ylen verkkosivuilla olevassa artikkelissa, johon kannattaa käydä tutustumassa:
https://yle.fi/uutiset/3-10603255
Artikkelissa kerrotaan, että "SETI:n mukaan kuka tahansa ei siis saisi vastata itsensä tai edes valtionsa puolesta, vaan vastaus pitäisi lähettää koko ihmiskunnan puolesta, ja sen tulisi tehdä kansainvälinen ryhmä." Uhkaavissa tilanteissa asiaa käsiteltäisiin ensin YK:n turvallisuusneuvostossa.
Kirjastoissamme on otettu uudelleen käyttöön se käytäntö ettei uusinta lehtinumeroa lainata, vaan se on käyntiasiakkaiden luettavissa kirjaston tiloissa. Valmistaudumme siten tilojen avaamiseen asiakkaille, vaikka avaamispäivä ei olekaan vielä tiedossa.
Kuulostaa jotenkin tutulta, mutten löytänyt kirjaa tai lehteä, jossa noin olisi joku venäläinen lausahtanut kylmän sodan ajasta.
Onnistuisikohan Helsingin yliopiston kirjasto tai Aleksanteri-instituutti paremmin?
Helsingin yliopiston kirjasto
PL 53 (Fabianinkatu 30)
00014 Helsingin yliopisto
puhelin 02941 23920
Aleksanteri-instituutti
PL 42 (Unioninkatu 33)
00014 Helsingin yliopisto
https://www2.helsinki.fi/fi/aleksanteri-instituutti/instituutti/ota-yhteytta
Kenties myös Ylen uutistoimituksessa muistettaisiin tuo lausahdus?
https://yle.fi/uutiset/yhteystiedot
Tähän kysymykseen on vastattu palvelussa aiemmin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-suomessa-alueita-jotka-eivat?from=term/200735&language_content_entity=fi
Nykyisen Suomen alueet ovat siis olleet osa Ruotsia.
Maamme-kirjan löydät kokotekstinä osoiteesta:
http://www-db.helsinki.fi/atko/muisti.muisti_haku.haku_sivu
Muisti-tietokanta löytyy ko. osoitteesta. Kun kirjoitat tekijän kohdalle Topelius ja nimekkeen kohdalle maamme, saat linkin josta avautuu Maamme-kirjan teksti kokonaisuudessaan sisällysluetteloineen.
Tarkoittanette ilmeisesti musikaalia Virgo, jota esitettiin aikoinaan Tampereella Rollikkahallissa. Cd-levyn julkaisutiedot alla. Videolla teosta ei ole kokoelmissamme.
Tätä kirjoittaessa Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa olevat cd-levyn kappaleet ovat kaikki lainassa. Halutessanne voitte jättää PIKI-verkkokirjaston kautta teokseen varauksen tai tarkistaa kirjastojärjestelmässä mukana olevien muiden kirjastojen kokoelmien tilanteen osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi/Piki?.
Verkossa varauksen voivat tehdä asiakkaat, joilla on voimassaoleva kirjastokortti ja siihen liitetty nelinumeroinen tunnusluku.
Hautamäki, Costello (säv.), Virgo. Otteita
Virgo [Äänite] : musiikkia Virgo-musikaalista
[Tampere] : Hani Music, p1997…
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on japaninkielistä kirjallisuutta. Saat ne esille HelMet aineistoluettelosta http://www.helmet.fi Valitse etusivulta linkki tarkenna hakua. Kirjoita hakuruutuun **. Valitse kieli pudotuslaatikosta kieleksi japani ja aineisto pudotuslaatikosta aineistoksi kirja
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa säilytetään vanhempia Helsingin Sanomia mikrofilmeinä Helsingissä Pasilan (Kellosilta 9) ja Espoossa Sellon (Leppävaarankatu 9) kirjastoissa ja on käytettävissä näissä kirjastoissa paikan päällä.
Valitettavasti Koivukylän kirjastoon mikrofilmejä tilata ei voi.
Meillä ei ole valitettavasti kyseisen kaltaista palvelua kirjastosta saatavilla tällä hetkellä.¨Digitointilaite hajosi viime viikolla ja koska laite ei ole varastotavaraa niin tällä hetkellä ei ollut ostettavissa uutta. Voitteko palata myöhemmin asiaan uudelleen.
Tästä Barry Mannin ja Cynthia Weilin laulusta ovat julkaisseet suomenkielisen version Pertti Reposen käännöstekstiin "Mä tuskin vielä uskon" Arto Sotavalta vuonna 1970 ja Vesa Haaja vuonna 2017.
Yritin asiaa tutkia, mutta kyllä se taitaa ihan kirjoitusvirhe olla. "Benamin" ei noin yleisesti ottaen tarkoita mitään. Jos siinä on vitsi, meitä ymmärtämättömiä taitaa olla aika paljon.
Heikki Poroila
Tämä on Pentti Saaritsan runo kokoelmasta Jäsenkirjan lisälehdet (1971). Runo löytyy myös kokoelmasta Saaritsa: Runoja 1965 - 1982. Runolla ei ole varsinaisesti nimeä ja se kuuluu yhtenä osana monen runon sarjaan (alkaen "Minun elämääni tulivat pienet kädet"). Tämä on toinen runoista ja kuuluu näin: "Nyt kun se on alkanut liikkua / täällä kummittelee / minun esineeni / ovat alkaneet siirtyä itsestään outoihin paikkoihin / mutta aavemaisinta on että minä itse / huomaan olevani yksi niistä"
Anja Snellmanin lapsuutta käsitellään tässä haastattelussa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/02/24/miten-minusta-tuli-mina-anja-s… . Sitä sivutaan myös Lasse Lehtisen kirjoittamassa kirjassa Luonnekuvia (WSOY 2001), johon Snellmania on haastateltu.
Museoviraston sivuilta löytyvät tiedot avustuksista eri kohteisiin. Esim. rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustuksista löytävät myönnetyt avustukset viimeisiltä viideltä vuodelta niiltä saajilta, jotka ovat antaneet suostumuksensa tietojen julkistamiseen:
https://www.museovirasto.fi/fi/avustukset
https://www.museovirasto.fi/fi/avustukset/rakennukset/myonnetyt
