Suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden historiaa käsittelee Mikko Gustafssonin ja Janne Huuskosen kirja Kultainen vasikka: järjestäytynyt rikollisuus Suomessa (2019). Se ei liene varsinainen tutkimus vaan perusteellinen tietokirja. Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta varausjonoa on:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510422106&qtype=b
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2388976__Sj%C3%A4rjest%C3%A4ytynyt%20rikollisuus%20suomi%20historia__P0%2C2__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Lokomotiv Jaroslavlin viimeinen ottelu ennen tuhoisaa lento-onnettomuutta (7.9.2011) oli 3.9. kotiareenalla Jaroslavlissa pelattu harjoituspeli Torpedo Nižni-Novgorodia vastaan. Lokomotiv voitti ottelun 5–2 (3–1, 1–0, 1–1). Pavol Demitran tehopisteet olivat 1+0. Hän teki Lokomotivin 4–1-johtomaalin peliajassa 39.03.
Vastauksen antoi
Urheilumuseon tietopalvelu
Kollega ehdotti, että kirjat voisivat olla nämä. Ensimmäinen Ilkka Remeksen Riskiraja (2010). Alla kirjan esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Toinen Katri Mannisen Bittitiikeri (1998). Alla esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au44706544-4833-4d31-8c42-0…
ISMACS International -sivuston mukaan ED-sarjan Singerit, joiden valmistusnumero on välillä 325752-328751 on valmistettu Kilbowien tehtaalla Skotlannissa vuonna 1945.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-ed-series-serial-numbers.html
Hautausmaalla sijaitsee vuoden 1918 sodassa kaatuneiden muistomerkki, mutta myös kahden nuoren suomenniemeläisen vakaumuksensa puolesta kaatuneen muistomerkki. Kyse saattaa olla jälkimmäisestä.
Lisätietoja muistomerkin taustasta ja historiasta en löytänyt. Kannattaa kysellä asiasta Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnasta:
https://www.mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi/hautausmaat/suomenniemen-…;
Tällaista monilla petoeläimillä tavattavaa saalistustapaa nimitetään ylimäärätappamiseksi. Sen yleisyydestä ei löytynyt tietoa. Sitä on havaittu mm. silloin, kun helppoa saalista, esimerkiksi poronvasoja tai lampaita, on saatavilla. Tarkoituksena voi olla esim. säästää "hyvän sään aikana" saalistettu myöhemmäksi talvikaudeksi.
Aiheesta tietoa esim. verkossa luettavasta Metsästäjäin keskusjärjestön julkaisusta Petovahinkojen tunnistamisopas (Harri Norberg, Ilpo Kojola ja Sauli Härkönen) ja Wikipediasta:
https://riista.fi/wp-content/uploads/2013/03/Petovahinko-opas_fi.pdf
https://en.wikipedia.org/wiki/Surplus_killing
Ellibs-palvelun PIN-koodi on sama kuin kirjastokorttisi PIN-koodi. Saat uuden PIN-koodin menemällä OUTI-verkkokirjastoon ja klikkaamalla oikean ylälaidan Kirjaudu sisään -painikketta. Tällä sivulla kysytään kirjastokortin numeroa (564-alkuinen numerosarja kirjastokortissa) ja pin-koodia. Alalaidassa on linkki "Unohditko PIN-koodisi?"
Kirjoita kenttiin kirjastokorttisi numero ja se sähköpostiosoite, mikä sinulla on asiakastiedoissasi ja klikkaa "Vaihda PIN-koodi". Saat sähköpostiisi viestin, joka sisältää linkin uuden PIN-koodin tilaamiseksi.
Suomen yleisin koirarotu oli vuonna 2019 labradorinnoutaja. Vuoden 2020 tilastoja ei ole vielä julkistettu. Lisää tietoa Kennelliiton sivuilta:
https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/uutiset/labradorinnoutaja-suo…
Soita heti johonkin Helmet kirjastoon. Kirjastojen ollessa suljettuna voit soittaa numeroon 09 3108 5309. Kerro vastaajan nauhalle, miksi soitat, nimesi ja henkilötunnuksesi.
Uuden kortin saat kirjastosta samaan tapaan kuin ensimmäisenkin kortin. Varaa siis mukaan kuvalliset henkkarit ja lapsen kelakortti. Uusi kortti maksaa lapsilla 2€ ja aikuislla 3€.
Vaikuttaa silltä, ettei ainakaan kaikkien kuntien yhteystietoja löydy koottuna listana.
Kuntaliiton sivuilta löytyy linkki kaikkiin Suomen kuntiin. Tätä kautta löytyvät yhteystiedot: https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat
En onnistunut löytämään tietoa siitä, että jokin kaupunki organisaationa olisi tarjonnut asukkailleen tällaista mahdollisuutta. Mahdollistahan se tietysti on.
Verkossa on julkaistu artikkeleita siitä, miten tyhjilleen jääneitä parkkihalleja hyödynnetään kaupunkiviljelyssä. Näin on tehty esimerkiksi Pariisissa.
https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/in-paris-organic-farming-takes-over-fallow-parking-lots/
Urbaanista ruoantuotannosta pääkaupunkiseudulla voi lukea seuraavista linkeistä:
https://yle.fi/uutiset/3-11444571
https://www.hsy.fi/ymparistotieto/projektit-ja-hankkeet/circular-hood-food/ .
Valitettavasti Emily Dickinsonin runoa, joka alkaa rivillä "After great pain, a formal feeling comes - " (R. W. Franklinin numeroinnilla 372), ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta löytyi tosiaan v. 2017 tieto, jonka mukaan tipitaari tarkoittaa tärpättiä. Asiaa voisi vielä tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta (https://www.kotus.fi/). Kysymyksen voi kirjoittaa lomakkeelle osoitteessa :https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Lähetin kysymyksesi Betoni-lehden toimitukselle ja odottelen, josko heillä olisi valistuneempaa tietoa asiasta. Lisäys 30.10.2021: Valitettavasti en ole saanut Betoni-lehdestä lisätietoja kysymykseesi.
Joitain tietoja löysin Betoni-lehden nettiartikkeleista. Artikkelissa Käyttö talonrakentamisessa kerrotaan, että maailmassa käytetään betonia vuosittain noin 13 miljardia kuutiometriä ja Suomessa luku on 5 miljoonaa kuutiometriä. Toisessa artikkelissa taas sanotaan seuraavaa: "Betonin valmistuksessa käytetty kiviaines on uusiutumaton, mutta käytännössä paitsi katoamaton, myös täysin ehtymätön luonnonvara. Betonirakentaminen ei todellisuudessa kuluta kiviainesvaroja, sillä käyttöikänsä päässä betonirakenteet murskataan ja syntyvä…
Yrjö-Koskinen määritteli fennomanian valtiollisena puolueena vuonna 1863 Helsingin Uutiset -lehdessä julkaisemassaan kirjoituksessa 'Suomi-kiihko valtiollisena puolueena'. Kun hän tässä esitti yhden jäsennellyimmistä ja ohjelmallisimmista fennomaanien toimien ja tavoitteiden perusteluista, oli kyseessä oikeastaan vain kolmen miehen, Yrjö-Koskisen, hänen veljensä Jaakko Forsmanin ja Agathon Meurmanin "triumviraatti" - ei puolue sanan varsinaisessa merkityksessä.
1870-luvulle tultaessa alettiin yhä yleisemmin puhua Suomalaisesta puolueesta, ja Yrjö-Koskinen käsitettiin alusta pitäen "puolueen" itseoikeutetuksi johtajaksi. Hänen asemansa perustui kuitenkin vain henkilökohtaiseen auktoriteettiin: tässä vaiheessa ryhmällä ei varsinaisesti…
Kyseessä on varmaankin Steven Caldwellin kirja Avaruuden vartijat (Kirjayhtymä, 1981). Samaan sarjaan kuuluu kolme muutakin kirjaa: Avaruuden muukalaisia, Näkymätön planeetta ja Tähtien sankarit.
