Helsingin kaupunginkirjastolla on asiakkaiden ja henkilökunnan käytössä useita artikkelitietokantoja. Aleksista löytyy viitteitä 12 sanomalehdestä (mm. Ilkasta) ja yli 200 aikakauslehdestä, Arto-tietokannassa on hivenen tieteellisempiä artikkeliviitteitä yli 700 lehdestä. Osa viitteistä on kokonaisina teksteinä suoraan ruudulta luettavissa. Ebscossa on englanninkielisiä lehtiartikkeleita. Ruotsinkielisiä artikkeleita voi etsiä Artikelsök- ja Mediearkivet-tietokannoista. Näitä tietokantoja voit käyttää kirjastojen työasemilla tai pyytää virkailijaa tekemään haun. Lisäksi henkilökunnan käytössä on Helsingin Sanomien arkisto. Oikea-aiheiset artikkelit löydät kirjoittamalla esim. hakemasi henkilön nimen hakuruutuun. Kysy virkailijoilta…
Kirjaa ei ikävä kyllä voi tällä hetkellä varata Helmet-kirjastoista koska ainoa kappale on kateissa. Helsingin hankinta- ja luettelointiosasto on kuitenkin hankkinut uuden kappaleen Pasilan pääkirjastoon. Kirjan saapumisaikaa on hankala arvioida. Tilannetta kannattaa tarkkailla. Voit tehdä varauksen heti kun kirjan nimeketiedot näkyvät koneella. Williamista ja Harrystä löytyy kyllä tietoa muistakin kirjoista. Oman kirjaston henkilökunta osaa varmaan neuvoa.
Hei!
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta ei löydy teosta esteettömästä matkailusta, mutta lähiseudulta, Janakkalan pääkirjastosta löytyy teos Majoittuminen ja matkailu liikuntaesteisille Suomessa 2003. Jos kirjaa ei pääse Janakkalasta hakemaan, siihen voi tehdä seutuvarauksen (2,50 €), ja noutopaikaksi voi valita minkä tahansa Hämeenlinnan kirjastoista.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Helmetissä ei valitettavasti ole sitä mahdollisuutta, että sieltä pystyisi etsimään kaiken tietystä kielestä toiseen käännetyn tietyntyyppisen kirjallisuuden.
Sen sijaan voit käyttää apuna joko SKS:n käännöstietokantaa ( http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/esittely.php?lang=FIN ) tai Suomen kansallisbibliografiaa Fennicaa ( https://finna.fi ). Tosin näissäkin aineiston rajaaminen pelkkään kaunokirjallisuuteen on hankalaa.
Tässä parin haun tulokset:
https://finna.fi
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN&…
Voit itse kokeilla lisää erilaisia hakutapoja molemmissa tietokannoissa.
Pin-koodin saat käymällä jossakin Lahden kaupunginkirjaston toimipisteessä.
Ota mukaan kuvallinen henkilötodistus ja kirjastokortti.
Turvallisuussyistä emme anna uutta PIN-koodia sähköpostitse tai puhelimitse.
Kaupunkiverstaalta saadun tiedon mukaan vanhat multimediakoneet lähtevät ITC-yksikön kautta kierrätykseen tai muuhun käyttöön. Oodiin tulee uudet koneet ja lisenssit..Ennen Oodia Adoben ohjelmia voi tällä hetkellä käyttää ainakin Myllypuron mediakirjastossa, Tikkurilan kirjaston Digipaja Dynamossa ja kirjasto Sellon Pajassa
Myllypuron mediakirjasto, http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjasto
Digipaja Dynamo, http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Digipaja_Dynamo_graafiseen_tyoskentelyyn(160190)
Sellon Paja,http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Sellon_omat/Sellon_Paja__meilla_saa_tehda%281977%29
Kyseessä saattaisi olla Dave Simin Cerebus the Aardvark, jota on ilmestynyt yhteensä noin 6000 sivua. Cerebus on inhimillistetty maasika, jonka fantasiaparodiana alkaneet seikkailut saivat ajan myötä vakavampia ja syvällisempiä sävyjä. Sarjakuvaa ei ole julkaistu suomeksi.
Lisätietoa esim. englanninkielisessä Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Cerebus_the_Aardvark.
Sukututkijoiden käyttämät historiakirjojen digiarkistot voisivat tulla kysymykseen tiedonlähteenä. Historiakirjoista on mahdollista käydä läpi seurakuntien syntyneiden ja kuolleiden luetteloita.
100-125-vuotiaita kirkonkirjoja löytyy internetistä seuraavista osoitteista:
Kansallisarkiston Digitaaliarkisto
http://digi.narc.fi/digi/search.ka
Suomen Sukututkimusseuran HisKi - Historiakirjojen hakuohjelma
https://hiski.genealogia.fi/historia/
Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen arkistomateriaali
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
Lisätietoja voi kysyä Suomen Sukututkimusseurasta:
https://www.genealogia.fi/
yt Jari Tyrväinen
Euroopan unionin laki -kirjaa on Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa vuoden 2005 painokseen saakka. Erillislakikokoelmaa sadonkorjuuseen liittyen ei valitettavasti löytynyt.
Ajantasaisin EU-lainsäädäntö löytyy EUR-Lex-tietokannasta, joka on vapaasti käytettävissä verkossa osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/homepage.html. EUR-Lex sisältää Euroopan unionin oikeudelliset asiakirjat kaikilla EU:n virallisilla kielillä.
Hei,
Kodin Pellervo -lehdestä löytyi vuodelta 2016 juttu Arboretum Magnoliasta, joka sijaitsee Lohjalla. Hain lehden sähköisestä arkistosta hakusanalla arboretum ja tuo oli ainoa viime vuosina tehty juttu tuolta päin Suomea. Heillä on oma verkkosivusto https://www.arboretummagnolia.fi/
Kiikalassa Salossa on Ilolan arboretum, mutta tästä ei löytynyt Kodin Pellervosta juttua. Tietoa paikasta löytyy esimerkiksi https://www.avoimetpuutarhat.fi/puutarhat/ilolan_arboretum_ja_taimisto/
Arkistolaitos säilyttää lainhuudatusasioiden pöytäkirjoja. Kannattaa kääntyä Turun maakunta-arkiston puoleen. Arkistolaitoksen yhteystiedot löytyvät täältä: https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Helmet kirjastolla on peräti neljä äänikirjapalvelua. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Kirjaudu_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25239)
Niissä "hyllyssä olevat" kirjat saa näkyville hieman eri tavoin:
Ellibsin kirjoista saat lainattavissa olevat näkyviin rajaamalla Saatavuus kohdassa saatavilla ja tiedostomuoto kohdasta äänikirjat. esim. https://www.ellibslibrary.com/fi/collection/0?format=MP3&availability=now
OverDrivessa rajaat kohdasta kokoelmat - äänikirjat nyt saatavilla. esim. https://helmet.overdrive.com/collection/35489
Bibliossa ja Naxos Spoken Word Libraryssa saatavuutta ei valitettavasti pääse rajaamaan etukäteen.
Elokuvaa on toistaiseksi hankittu tosiaan vain blu ray -versiona (12 kappaletta, mutta eivät ole vielä lainattavissa), mutta välitin toiveesi DVD:stä eteenpäin. Toivon mukaan se saadaan hankituksi. Elokuvan voi lainata ja varata, kun se näkyy Helmet-sivustolla.
Se pitää paikkansa. Euro otettiin käteisvaluuttana käyttöön 1.1. 2002 12 EU-maassa. Tilivaluuttana euro otettiin käyttöön jo vuoden 1999 alussa.
Vuoden 2001 perunkirjoituksessa summat on kuitenkin annettu luultavimmin vielä markkoina, ja ostoksetkin maksettiin vielä kaupoissa markoilla vuoden loppuun asti.
https://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_12_01_hovi.html
Terveelle aikuiselle yhden päivän syömättömyydellä ei ole suuria vaikutuksia terveyteen, varsinkin jos juotava neste on ollut terveellistä, eikä esim. alkoholia. Tietoa mm. lyhytaikaisesta paastosta esim. apteekki.fi-sivustolta, jolla on haastateltu ravitsemusfysiologian professori Marja Mutasta ja proviisori Elina Aaltosta Apteekkariliitosta:
https://www.apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/kannattaako-paasto.html
Tuossa on Microsoftin oma ohje, millä laitteen voi poistaa laiteluettelosta: https://support.microsoft.com/fi-fi/help/4026440/microsoft-account-manage-your-devices
Tarvittaessa sitten suora yhteys pankkiin, että antavat uudet tunnukset.
Helmet-kirjastojen lainat eivät eräänny 18.1. – 31.5.2020.
Laina-aikoja on jatkettu keskitetysti. Voit tarkistaa omien lainojesi eräpäivät kirjautumalla omiin tietoihin Helmet-haussa tai Taskukirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Yritimme tiedustella asiaa suoraan Helsingin NMKY:ltä, mutta sieltä ei juuri tällä hetkellä vastattu. Teidän kannattanee ottaa yhteyttä sinne jonkin ajan kuluttua; tästä löytyvät yhteystiedot: https://www.hnmky.fi/helsingin-nmky/yhdistys/yhteystiedot . Voisi olettaa, että NMKY:llä on jonkinlainen arkisto toiminnastaan, ja vähintäänkin heidän vuosikertomuksistaan todennäköisesti löytyisi tietoa juhlakonserteista.
Kansalliskirjasto puolestaan on vapaakappalekirjasto, jonka kokoelmissa pitäisi periaatteessa olla myös konserttien käsiohjelmia. Näitä voisi siis kysellä Kansalliskirjaston Vapaakappaletoimistosta, jonka yhteystiedot tässä: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot#palveluiden-yhteystiedot
Niteen sivumäärä ei ole kriteeri kirjaston kokoelmaan pääsemiselle, vaan hyvinkin ohuita niteitä meiltä löytyy.
Kirjastot hankkivat aineistonsa pääosin välityspalveluiden kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi Kirjavälitys, Booky.fi ja Suomen Kirjastopalvelu. Omakustanteita voi tarjota kirjaston omaan hankintapalveluun tai niistä voi tehdä hankintaehdotuksen. Hankintaehdotuslomakkeita löytyy kirjastojen sivuilta.
