Tiedustelemasi kirja voisi kuvauksesi perusteella olla Lotta Gahrtonin kirjoittama ja Stefan Hanssonin kuvittama Eläinten jouluaatto. Suomennoksen on kustantanut Otava vuonna 1998. Kirjassa joulupukki on lähdössä reellään jakamaan lahjoja ihmisille, kun hän kohtaa tunturissa pulaan joutuneita naaleja, joita hän päättää auttaa. Matkallaan joulupukki kohtaa monta muutakin metsän eläintä, mm. ilveksen sekä hirven, jolla hän pääsee ratsastamaan.
Teosta on vielä saatavilla kirjastoista eri puolella Suomea, joten mikäli teosta ei sinun kirjastostasi löydy, niin kaukolainaus voisi olla yksi mahdollisuus.
Paavilainen, Petri: Kuinka ajatukset syntyvät : aivotutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Gaudeamus 2020.
Mattila, Antti: Ratkaisu : ajattele toisin. WSOY 2020.
Uusikylä, Kari: Lahjakkuus. PS-kustannus 2020.
Cam, Philip: 20 ajattelun työkalua : opas tutkivan ajattelun opettamiseen. niin & näin: Eurooppalaisen filosofian seura ry 2020.
Robson, David: Älykkyysloukku : miksi teemme tyhmiä virheitä ja miten tehdä parempia päätöksiä. Tuuma-kustannus 2020.
Huotilainen, Minna: Näin aivot oppivat. PS-kustannus 2019.
Tässä muutama kirjaston tietokannasta löytyvä teos, joiden asiasanoina on käytetty esim. sanoja älykkyys, ongelmanratkaisu, ajattelu.
Kysymys on varsin laaja. Sen selvittäminen vaatii syventymistä ja asiantuntemusta. Eduskunnan kirjastosta voisi kysyä neuvoa, miten edetä. Eduskunnan kirjaston yhteystiedot, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default….
Eduskunnan kirjaston tietopaketit ulkomaisesta oikeudesta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/ulko…
kansainvälisestä oikeudesta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kv-j…
N-Lex on kansallisten säädöstietokantojen portaali, siellä voi tehdä haun useampaan tietokantaan yhtäaikaisesti, https://webgate.ec.europa.eu/multisite/n-lex-migration/index_fi
sieltä löytyy myös tietoa Euroopan ulkopuolisten maiden säädöksistä,…
Ihan yhtä suurta tietokantaa ei ole. Monta melko kattavaa kuitenkin löytyy.
Tietokannat painottavat usein jotakin näkökulmaa. esim. Oica.net joka on autonvalmistajien yhteinen foorumi. CAR on keskittymä autojen tutkimusta ympäri maailman. TRB-tietokanta taas kokoaa kuljetus- ja logistiikka-alan tutkimuksia. ICCT on keskittynyt tutkimaan mahdollisimman saateetonta liikkumista.
Monesti tietokannat ovat maksullisia ja jopa hankkivat tarvittavia tutkimustietoja esim. Global data
Olisiko kyseessä Heidi Köngäksen romaani Luvattu (Otava 2000). Kirjasammosta voi lukea lisää teoksesta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au918d91bd-416b-48f3-9485-2…
Tilanteen varalta on olemassa SETI:n laatima julkilausuma tai protokolla, joka löytyy täältä:
https://www.seti.org/protocols-eti-signal-detection
Asiaa on pohdittu Ylen verkkosivuilla olevassa artikkelissa, johon kannattaa käydä tutustumassa:
https://yle.fi/uutiset/3-10603255
Artikkelissa kerrotaan, että "SETI:n mukaan kuka tahansa ei siis saisi vastata itsensä tai edes valtionsa puolesta, vaan vastaus pitäisi lähettää koko ihmiskunnan puolesta, ja sen tulisi tehdä kansainvälinen ryhmä." Uhkaavissa tilanteissa asiaa käsiteltäisiin ensin YK:n turvallisuusneuvostossa.
Kirjastoissamme on otettu uudelleen käyttöön se käytäntö ettei uusinta lehtinumeroa lainata, vaan se on käyntiasiakkaiden luettavissa kirjaston tiloissa. Valmistaudumme siten tilojen avaamiseen asiakkaille, vaikka avaamispäivä ei olekaan vielä tiedossa.
Kuulostaa jotenkin tutulta, mutten löytänyt kirjaa tai lehteä, jossa noin olisi joku venäläinen lausahtanut kylmän sodan ajasta.
Onnistuisikohan Helsingin yliopiston kirjasto tai Aleksanteri-instituutti paremmin?
Helsingin yliopiston kirjasto
PL 53 (Fabianinkatu 30)
00014 Helsingin yliopisto
puhelin 02941 23920
Aleksanteri-instituutti
PL 42 (Unioninkatu 33)
00014 Helsingin yliopisto
https://www2.helsinki.fi/fi/aleksanteri-instituutti/instituutti/ota-yhteytta
Kenties myös Ylen uutistoimituksessa muistettaisiin tuo lausahdus?
https://yle.fi/uutiset/yhteystiedot
Tähän kysymykseen on vastattu palvelussa aiemmin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-suomessa-alueita-jotka-eivat?from=term/200735&language_content_entity=fi
Nykyisen Suomen alueet ovat siis olleet osa Ruotsia.
Henry Rider Haggardin Ayesha-sarjan kirjoja ei ole suomennettu lainkaan.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://www.goodreads.com/series/72235-ayesha
Hyviä ohjeita löytyy Seurassa vuonna 2018 ja Iltalehdessä vuonna 2020 julkaistuista jutuista. Onko ketään, joka olisi tuntenut äitisi tuohon aikaan, ja jolta voisit kysellä? Turun kaupungin arkistoista tai synnytyssairaalasta saattaa löytyä tietoja. Myös DNA-testin tekemällä voit löytää sukulaisiasi.
Jutuissa haastatellulta Ira Vihreälehdolta on ilmestynyt vuonna 2020 kirja Isä tuntematon, jossa on yli 20 kertomusta isän etsinnästä.
Iltalehti kertoi vuonna 2020 enemmänkin DNA-tutkimuksella etsityistä sukulaisista.
Kirjastoihin on tullut lainattavaksi mm. erilaisia urheiluvälineitä ja mittareita. Nämä löytyvät verkkokirjastosta esineitä. Urheiluvälineet kuten kahvakuulat ym. ovat meillä Jyväskylässä lainattavissa ainoastaan niiden "kotikirjastosta" eli niitä ei voi varata eikä niitä kuljeteta eri kirjastoihin.
Valitettavasti telttoja ei kokoelmissamme ole enkä osaa sanoa että lainattavia ja varattavia telttoja olisi muissakaan kirjastoissa.
Talviolympialaisten ohjelmaan laji tuli vuonna 2014. Joukkueviestissä lasketaan ohjaskelkalla kolme osuutta: naislaskija, mieslaskija ja miesten parikelkka. Ensimmäisen ja toisen osuuden laskija koskettaa maaliin tultuaan radan yläpuolelle ripustettua anturia, joka avaa lähtöportin seuraavan osuuden kilpailijalle.
Lajin olympiavoitot on kolmissa kisoissa napannut Saksa, Sotšissa 2014, Pyeongchangissa 2018 ja Pekingissä (10.2.2022).
Tietoa ohjaskelkkailusta
Joukkueviestistä englanniksi
Olympialaisten tulostaulukot
Todella hyvällä onnella lehden voisi saada Huuto.netistä tai antikvariaatista https://www.antikvariaatti.net/
Pasilan kirjastossa mikrofilmatuista lehdistä voi ottaa kopioita, joiden hinta on 0,50 €/kpl ja koko A3. Lukulaitteen voi varata Varaamosta https://varaamo.hel.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
Asia vaihtelee varmasti äänikirjapalvelujen mukaan. Joihinkin kirjoihin on saatettu laittaa asiasanaksi ”uskonto”, jolloin asian huomaa niitä tarkastelemalla. Kirjojen kuvauksista saattaa myös käydä ilmi, että teoksessa on jotakin uskonnollista aihetta.
Mitenkään kattavaa uskonnollisen sisällön merkitseminen äänikirjapalveluissa ei taida olla, ja yleensäkin uskonnollisuuden käsite on aika häilyvä. Esimerkiksi C. S. Lewisin Narnia-sarjassa on kristillinen pohjavire, mutta pitäisikö siinä katsoa olevan siksi uskonnollista sisältöä? Ainakin BookBeatin ja Storytelin muutamissa vilkaisemissani Narnia-äänikirjoissa ei näyttänyt olevan erillistä merkintää uskonnollisuudesta.
Valitettavasti pajaa pitänyt henkilö on jo siirtynyt meiltä muihin hommiin. Hän on varmaan ottanut kaavat mukaansa, koska niitä ei löydy enää meiltä. Korona ja Soukan kirjaston muutto Lippulaivan kirjastoon on myös peittänyt kaavojen jäljet tehokkaasti.
Kaavat on alun perin hankittu maksulliselta sivustolta. https://www.snmstore.com/?category_id=6885267
Pehmolelujen kaavoja löytyy myös Helmet haulla. Hakusanat pehmolelut ja ompelu ja eläimet. Helmet hakutulos
Kyseessä saattaisi olla Marcia Davenportin todellisuuspohjainen Olenko minä veljeni vartija (Gummerus, 1957). Collyerin erakkoveljeksistä kertoo myös E. L. Doctorowin romaani Homer ja Langley (Tammi, 2013).
Olenko minä veljeni vartija | Kirjasampo
Homer ja Langley | Kirjasampo
Keskustakirjasto Oodissa on kirjova ompelukone Pfaff Creative 4.5. Kone on varattavissa Varaamo-palvelusta:
https://varaamo.hel.fi/search?date=2021-03-03&search=ompelukone&unit=tp…;
