Kyseessä on todellakin kirjastojärjestelmämme ongelmakohta. Asiakas ei voi uusia lainaansa, jos nimekkeeseen kohdistuu yksikin varaus. Virkailijat voivat kuitenkin ohittaa tilanteen tarkistettuaan, että hyllyssä on riittävästi kappaleita varausta varten. Suosittelen, että otat yhteyttä johonkin Helmet-kirjastoon ja pyydät henkilökuntaa uusimaan lainasi, jos uusiminen ei muuten onnistu. Voit joko soittaa kirjastoon puhelimella, olla yhteydessä chatin kautta tai tietysti pistäytyä kirjastossa paikan päällä. Varaudu joka tapauksessa kertomaan kirjastokorttisi numero.
Ulla Heinon kirjoittama Ahlaisten historia (1979) on pääkaupunkiseudulla lainattavissa Helka-kirjastojen kokoelmista, esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talosta tai Museoviraston kirjastosta. Helmet-kirjastojen kokoelmiin teos ei kuulu.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Ahlaisten+historia%22&type=A…
Voi lukea teoksen myös digitoituna. Digitoidut teokset aukeavat alla olevista linkeistä:
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Ahlaisten+historia%22&type=A…
Tarkoitat ilmeisesti tuttua 7-sävelistä melodiaa, joka tunnetaan nimellä ”Shave and a haircut, two bits”. Se kuullaan usein jonkin toisen kappaleen lopussa. Se voi esiintyä myös pelkästään rytminä, esimerkiksi koputuksena. Charles Hale käytti tätä melodiaa kappaleessaan ”At a Darktown Cakewalk” vuonna 1899. Sitä on käytetty muissakin tuon ajan kappaleissa. Ruotsissa melodia tunnetaan nimellä ”Kvart över elva, halv tolv” ja sitä on käytetty esimerkiksi Bronzol-makeismainoksessa (”Hälsan för halsen – Bronzol”). Shave and a haircut, two bits nuotinnettuna ja äänitteenä:https://en.wikipedia.org/wiki/Shave_and_a_HaircutSuomenkielinen Wikipedia-artikkeli:https://fi.wikipedia.org/wiki/Shave_and_a_HaircutWhy does everyone knock the same way?:…
Saa syödä -sivuston mukaan "kananmunat voi säilyttää niin jääkaapissa kuin huoneenlämmössäkin, kunhan lämpötila on tasainen. Paras paikka kananmunille olisi kylmäkomero tai viileä huone, sillä optimaalisin säilytyslämpötila kananmunille on 12–14 astetta. Jääkaapin lämpötila on tyypillisesti 2-6 astetta."
Lue lisää: https://www.saasyoda.fi/kananmunat
Kyseessä saattaisi olla Hannele Huovin lyhyen lyhyt lastenruno nimeltä Jäljet, joka on löytyy mm. kokoelmasta Hiiri mittaa maailmaa (2019). Teoksen voi varata Vaski-verkkokirjastosta.
Hei!Kudo kodittomille -artikkelissa ohjattiin muun muassa Marttojen ja Yhteishyvän sivuille. Olisikohan ohje ollut jollakin näistä sivuista? Listaan alle artikkelissa olleet ohjelinkit:Martat: PerusvillasukatLankamaailma: sukkataulukkoNovita: aikuisen joustinneulepipoYhteishyvä: lapaset - kolme perusohjettaKässämartat: säärystimet ja kämmekkäätToivottavasti oikea ohje löytyisi näistä!
Okinawaan liittyviä kirjoja:Bishop, Mark: Okinawan karate : teachers, styles and secret techniquesGarcia, Hector: Ikigai : pitkän ja onnellisen elämän salaisuus japanilaisittainPrall, Jason: Beyond longevity : a plan for healing faster, feeling better and thriving at any ageWalker, Robert: Okinawa and the Ryukyu Islands : the first comprehensive guide to the entire Ryukyu Island chainYanagi, Soetsu: The beauty of everyday thingsVerkosta löytyy paljon juttuja Okinawan ruokavaliosta, esim: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/maailman-terveellisin-ruokavalio-nain-syomalla-elaa-todistetusti-pidempaan/3295620#gs.b5mtn7
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen vastausta kuvan perusteella.Ötökkäakatemia-hankkeen kotisivuille on kerätty linkkejä tunnistusta helpottaville sivuille sekä esimerkiksi hyönteisharrastajien ja -tutkijoiden Facebook-ryhmiin: https://www.otokkaakatemia.fi/tunnistusapua/.Ötökkätieto-sivustolta löytyy tietoa ja kuvia hyönteislajeista: https://www.otokkatieto.fi/etusivu.
Lähdeteos "Suomen kansallisfilmografia. 5, 1953-1956 : vuosien 1953-1956 suomalaiset kokoillan elokuvat" mainitsee Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan (1955) ulkokuvien kuvauspaikkalistassa lyhyesti vain "Luumäki: Taavetti". Paikallinen suullinen perimätieto kertoo, että kuvauspaikka on ollut nykyisen Kuutostien varrella oleva Väinämöisensuo. Suo on Kouvolaan päin ajaessa tien oikealla puolelle juuri ennen Oy Ansari-Yhtymän kasvihuoneita. Suoalueen näkee halutessaan Google Maps -palvelussakin.
Allergiasta on olemassa joitakin lastenkirjoja, ruoka-allergiasta kuitenkin vähemmän.Tässä muutama teos:Catherine Hapka: NalleallergiaEmilie Vanvolsem: Jasperin yllätysvierasDagmar Mueller: KutinajahtiTove Appelgren: Vesta-Linnea ja samettikuonoRebecca Byron Lohk: Det är blä för mig!Nina Statheus: Mormor på ÄrtanAnna Hansson: Lovisa och nötternaDav: Beneath the trees : first springLinda Newbery: Vallaton vesseli
Kaiketi elokuvatähden tässä voi ajatella käyttävän yksinkertaisesti puhekieltä."Puhekieli ja kirjakieli poikkeavat toisistaan suuresti. Niiden erot johtuvat tehtävän erilaisuudesta: puhekieli on olemassa lähiyhteyttä, kirjakieli kaukoyhteyttä varten. Keskustelussa ei yleensä ole aikaa täsmällisimpien ilmausten etsimiseen eikä lauseiden huolelliseen rakentamiseen, -- " (Päivi Rintala, Tyyliopin perusteita. – Teoksessa Suomen kielen käsikirja)Puhekieli harvoin on kieliopillisesti täysin korrektia. Siihen sisältyy paljon kielioppisääntöjen vastaista ainesta. Kieltä äidinkielenään puhuvatkin sortuvat säännöllisesti suullisessa ilmaisussa virheisiin, joita tuskin kirjoittaessaan tekisivät. Sitä paitsi, Closen haastattelussa käyttämä "one of the…
Hei,Kirjasta on Finnassa ennakkotieto ja se ilmestyy vasta lokakuussa. Kansalliskirjaston vapaakappeita ei voi varata, mutta samassa Finna-tietueessa on tietysti jo kirjaa mahdollisesti tilanneiden kirjastojen niteet. Syksyn uutuudet tulevat suurelta osin kirjastoille tarjolle maalis-toukokuussa, joten kirja ilmestyy oman kirjastosi/kirjastokimppasi tietokantaan varattavaksi tässä lähiviikkojen aikana.
Ero sanojen leijona ja esim. porkkana monikon partitiivissa johtuu siitä, että leijona on alkuperältään vierassana. Oulun yliopiston kirjaston kielenhuolto-ohje Kirjoittajan ABC kertoo, että kieleemme tulleet vierassanat jaotellaan sen mukaan, miten ne ovat mukautuneet suomeen. Suurin osa on mukautunut niin, että niitä ei välttämättä mielletä enää vierasperäisiksi, kuten leijona. Sanan taivutuksessa tämä alkuperä kuitenkin edelleen näkyy. Kielitoimiston sanakirja antaa sanan leijona monikon partitiivin muodoksi leijonia, kun taas porkkana sanalla se on porkkanoita ja sanalla ipana monikon partitiivi voi olla muodoissa ipanoita tai ipanoja.Kielitoimiston kielioppioppaassa (Korhonen, 2017, s.55) todetaan, että samanhahmoiset sanat…
Ilmaisun merkityksestä ei löytynyt täysin varmaan tietoa. Reijo Pajamo analysoi laulun sanoja lyhyesti kirjassaan Maakuntalaulumme (WSOY, 1987), mutta ei valitettavasti käsittele kyseistä kohtaa. Oletettavasti laulussa kuitenkin lauletaan "jokaisen kynnen kylmenemisestä" eikä kyntäjien kylmenemisestä. "Kynnen kylmeneminen" on ilmeisesti myös vertauskuva kuolemiselle, mutta ilmaisua ei löytynyt Lahden pääkirjaston suomen sanontoja yhteen kokoavista kirjoista.Ilmaisu on esiintynyt Savolaisten laulun lisäksi esimerkiksi Matti Kokkosen vuoden 1974 dekkarissa "Kenen kynsi kylmenee" (https://finna.fi/Record/lastu.1705899?sid=5142556181) ja Jerry Cotton -lehden numerossa 21/1975 "Moni kynsi kylmeni" (https://moog.antikvariaattimakedonia.fi/index.…
Tähän me emme kirjastossa pysty vastaamaan. Säde löytyy Yliopiston almanakasta ja Yliopiston Almanakkatoimiston nimipäivähakemistostaan, Nimipäivähaku. Yliopiston Almanakkatoimistolla on nimipäiväluettelon tekijänoikeus, ja käsittääkseni toimiston jakamissa tiedoissa pitäisi myös Säde-nimen olla mukana, Nimipäivien tekijänoikeus. Asiasta voi kysyä Almanakkatoimistosta, almanakka@helsinki.fi. Näyttää siltä, että painetuista almanakoista jätetään pois muitakin nimiä. Samanlaista karsimista näyttää olevan sellaisissa päivissä, joissa on enemmän kuin kaksi tai kolme nimeä. En tiedä, onko tarkoitus säästää tilaa tai onko kyse almanakan taitosta. Selaamieni almanakkojen tiedoissa ei ole mitään selitystä sille, millä perusteilla osa nimistä…
Kansalliskirjasto on digitoinut Suosikki-lehdestä vuosikerrat 1963-1971 eli 80-luvun lehtiä ei ole digitoitu. Digitoidutkaan numerot eivät ole vapaasti verkossa luettavissa, vaan niitä pääsee selaamaan ainoastaan vapaakappaletyöasemilla Kansalliskirjastossa, Turun yliopiston kirjastossa, Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksessa, Åbo Akademin kirjastossa, Oulun yliopiston kirjastossa ja Itä-Suomen yliopiston kirjastossa. 1980-luvun lehtiä pääsee lukemaan esimerkiksi Kansalliskirjastossa Helsingissä mikrofilmiltä.Lähteet ja lisätietoa:Kansalliskirjasto: Vapaakappaletyöasemat https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappalepalvelut/vapaakappaleaineistojen-kaytto#vapaakappaletyoasemilla-kaytettavissa-olevat-palvelutSuosikki…
Rebecca Lavellen lauluista ei ole saatavissa nuottikirjaa kaupoista tai kirjastoista. Yksittäisiä kappaleita löytyy verkon maksullisista ja maksuttomista nuottipalveluista.
Artistin musiikkia on käytetty McLeodin tyttäret -sarjassa.
Joan Aikenin Kuun kosto -kirjassa Sep-poika heittää kuuta kengällä seitsemänä perättäisenä yönä. Tekoon häntä kehottaa kaappikello, jonka Sep löytää hylätystä talosta. Tarinassa esiintyy lisäksi merihirviö.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Tarkempi englanninkielinen juoniselostus löytyy Goodreads-sivustolta. https://www.goodreads.com/book/show/1592121.The_Moon_s_Revenge
Suomenkielinen käännös julkaistiin vuonna 1988. Kaikilta osin juonikuvio ei noudata muistikuviasi, mutta voisiko etsimäsi lastenkirja silti olla juuri tämä?
TEKIJÄ Kurenniemi, Marjatta, kirjoittaja
TEOS Kesälintu / Marjatta Kurenniemi
PAINOS 1. - 3. painos. - 2. painos 1960
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1960
Kysymäsi kirja on Marjatta Kurenniemen tyttökirja "Kesälintu". Kirja löytyy lainattavaksi Pasilan kirjaston varastosta.
