Rikostoimittaja Rami Mäkisen Journalistin artikkelissa kerrotaan, että nykyiset nimien julkaisukäytännöt ovat pitkän kehityksen tulos. Rikosuutisten nimensuoja oli olematon 1970-luvulle asti. Nimi pantiin lehteen, jos siltä tuntui, ja poliisikin kertoi epäiltyjen tietoja lehtimiehille. Nimensuoja tuli Journalistin ohjeisiin vasta vuonna 1976. Syynä oli Lex Hymy, joka kriminalisoi yksityisyyden loukkaukset ja rajoitti nimien julkaisua mediassa. Tuolloisten ohjeiden mukaan epäiltyjen tai tuomittujen nimiä ei ollut syytä julkaista, ellei ”huomattava yleinen etu sitä vaadi”. Soveltaminen oli kuitenkin kirjavaa jopa samassa tiedotusvälineessä. Yleisesti nimikynnys oli alempi kuin nykyään. Nykyisin selviönä pidetty kahden vuoden raja…
Tässä joitakin lukuvinkkejä. Ken Follett: Kingsbridge-sarjaRobin Hobb: Näkijän taru -sarjaOlli Jalonen: Taivaanpallo, MerenpeittoMikko Kamula: Metsän kansa -sarjaUrsula LeGuin: Maameri-sarjaPierre Lemaitre: Suuri maailma -sarja Hilary Mantel: Thomas Cromwell -trilogiaAndrzej Sapkowski: Noituri-sarja
Lainaussäännöt ja niiden mukaiset lainattavien kirjojen enimmäismäärät ovat olleet kuntakohtaisia, joten yksiselitteistä ja kaikki kirjastot kattavaa vastausta kysymykseen on mahdotonta antaa. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastossa lainattavien kirjojen määrän rajoittaminen päättyi vuonna 1951.Yhdelle henkilölle kerrallaan lainattavien kirjojen määrä on luonnollisesti ollut suuresti riippuvainen kirjaston kirjakokoelman koosta. Kun Tampereella vuonna 1921 otettiin käyttöön kaksi lainauskorttia (toinen oikeutti saamaan kirjoja lainausosaston koko kirjavarastosta, toisella voitiin lainata vain tietokirjallisuutta), sai kummallakin lainata yhden kirjan. Vuodesta 1936 voitiin tietokirjallisuuskortilla lainata kerrallaan rajoittamaton määrä…
Tuntemattoman isoisän jäljittämisessä kannattaa olla yhteydessä sukututkijoihin, esimerkiksi Savon sukututkimusharrastajiin, mikäli sukusi on kotoisin Savosta: savonsukututkimusharrastajat@gmail.com.Nykyään sukututkimuksen apuna ovat myös myös dna-testit, joita teettävät useat – lähinnä amerikkalaiset – yritykset. Dna-tutkimuksista lisätietoa Suomen sukututkimusseurasta: https://www.genealogia.fi/geneettinen-sukututkimus/.
Kyseessä voisi olla Ayana Mathisin romaani Huonetta ja sukua (WSOY, 2014). Toinen vaihtoehto voisi olla Mildred D. Taylorin Ukkonen, kuule huutoni mun (WSOY, 1979).
Esterin on ajateltu syntyneen joko persian kielen 'tähteä' tarkoittavasta sanasta satarah tai heprean 'myrttiä' tarkoittavasta sanasta, jonka persialainen vastine on ester. Latinankielisestä verbistä amare muodostetun Amandan on tulkittu tarkoittavan 'rakastettavaa' ja 'ystävällistä'.Lähteet: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Alusten kyljistä poistuva vesi on todennäköisimmin painolastivettä, jota käytetään laivan tai veneen vakauttamiseen ja sen syväyksen optimoimiseen. Alus pysyy näin merikelpoisena ja ohjattavana. Vettä pumpataan tarpeen mukaan sisään tai ulos. Ulos tuleva vesi voi olla myös aluksen moottorin jäähdytysvettä, jonka avulla taataan, ettei laivan moottori ja koneistot ylikuumene.Lähteet:Painolasti – WikipediaLaivojen painolastivesien puhdistus pakolliseksi | YlePainolastiveden tarkoitus ja merkitys - TietoMarine Cooling Pumps - The Ultimate Guide
En löytänyt viitteitä siitä, että vaihtelu piano-sanan lausumisessa noudattelisi murrealueiden rajoja. Arvelisin, että syytä voisi hakea pikemminkin fonetiikan puolelta. Yksi selitys "pienolle" voisi olla siinä, että i ja e ovat molemmat etuvokaaleja, eli niitä äännettäessä kielen korkein kohta on edessä; a taas on takavokaali, joita äännettäessä kielen korkein kohta on takana. Pianon e:llinen ääntämys edustaisi siis eräänlaista fonologista "laiskuutta", jossa diftongin ia edellyttämä kielen liuku i:n asemasta vokaalidiagrammin etuyläkulmasta sen taka-alakulmaan a:han jätetään tekemättä ja tyydytään liu'uttamaan kieltä vain ylä-alasuunnassa suppeasta i:stä puolisuppeaan e:hen eikä lainkaan etu-taka-akselilla.Lisätietoa vokaalidiagrammista…
Marjakuusi on tosiaan myrkyllinen lähes kaikilta osiltaan. Kuitenkaan juuri se osa, jota oravat syövät, ei ole myrkyllinen: "Vaikka marjakuusi on myrkyllinen juuristosta ylimpään oksankärkeen asti, sen käpyjen punamaltoinen siemenvaippa ei kuitenkaan ole myrkyllinen. Oravat voivat syödä marjamaisia käpyjä huoletta, kunhan eivät riko sen sisällä olevaa siementä. Siemen kulkeutuu oravan ruoansulatuskanavan läpi ehyenä, sillä hapotkaan eivät pysty rikkomaan sen kovaa pintaa." Syytä huoleen ei siis ole.Lähde: Myrkyllinen marjakuusi – Oma puutarhuri
Hei,
Mainitsemiasi kahta kirjaa ei löydy ainakaan yliopistokirjastoista taikka yleisistä kirjastoista Suomen puolelta. OLAP-kuutioista myöskään ei tahdo löytyä tietoa kirjastojen puolelta, yhdellä poikkeuksella:
Helsingin teknillisen korkeakoulun kirjastossa TEEMUssa olisi yksi teos joka saattaisi sivuta jonkin verran aiheenaan OLAP-teknologiaa.
Teoksen tiedot:
Tekijät: Whitehorn, Mark
Nimeke: Fast track to MDX / Mark Whitehorn, Robert Zare, and Mosha Pasumansky
Julkaistu: London : Springer New York, cop. 2002
ISBN: 1852336811
Koska kuitenkaan emme ole asiantuntijoita kyseisen aiheen kanssa, emme osaa sanoa vastaako kyseinen teos tiedontarpeitanne.
Neuvostoliiton kansallislaulu löytyy esim cd:ltä 'Hymnes nationaux & sonneries reglementaires', joka on tällä hetkellä paikalla Tampereen kaupunkirjaston musiikkiosastolla. Ilmoittele, mikäli haluat sen lainaksi (p. 31464077). Jos halusitkin kansallislaulun nuotit ja sanat (suom./ven.), ne löytyvät esim. Suuresta toivelaulukirjasta nro 1.
En löytänyt verkkohauilla tietoa siitä, että uhrien joukossa olisi ollut yhtään suomalaista, vaikka noin 90:n valtion kansalaisia kuoli. Toisaalta kaikkia uhreja ei välttämättä ole kyetty tunnistamaan, joten aivan varmana tietoa siitä, ettei uhreista yksikään ollut suomalainen, ei voi pitää.
Heikki Poroila
Verkkolähteiden mukaan merkintä tarkoittaisi Venäjän Punaisen Ristin Leningradin Viipurin piiriä. Sana viitannee siis Leningradin pohjoiseen kaupunginosaan (Vyborgski raion), ei suomalaisille tutumpaan kaupunkiin. Merkistä on verkossa hieman ristiriitaisia tietoja, mutta se on todennäköisesti hyväksytty käyttöön 1934, ja valmistus päättynyt kesäkuussa 1941. Suomalaiseksi sotamuistoksi se on voinut päätyä talvi- tai jatkosodassa.
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_piiri_(Pietari)
https://salon-collection.ru/internet-magazin/product/682820603
http://wwii.space/наградные-знаки-ссср/2/.
https://forum.faleristika.info/viewtopic.php?t=966&start=90#p1151688
Helsingissä on otettu kaikissa kirjastoissa käyttöön varausten nouto varausilmoituksessa olevan numeron mukaan. Tämä liittyy Helsingissä tehtyyn logistiikkauudistukseen, jossa varauksia on siirrytty käsittelemään kokonainen laatikko kerrallaan sen sijaan, että jokainen varaus jouduttaisiin käsittelemään kerrallaan. Ennen aineisto järjestettiin varaushyllyssä tekijän nimen mukaan, mutta uusi numerolla toimiva järjestelmä säästää työtä, kun henkilökunnan ei tarvitse enää aakkostaa.
Espoo, Vantaa ja Kauniainen eivät ole kuitenkaan mukana tässä logistiikkauudistuksessa, eikä niillä ole siksi Helsingin logistiikkajärjestelmää käytössä. Muut kaupungit ovat toki seuranneet Helsingissä tapahtuneita uudistuksia, mutta niissä on ainakin…
Zacharias Topeliuksen satu Koivun suuret haaveet hiirenkorva-aikaan (Björkens stora drömmar under mössörontiden, 1871) on luettavissa teoksesta Topeliuksen satuaarteet (suom. Irja Lappalainen, Otava, 1990). Sama satu on suomennettu myös nimellä Koivun suuret tuumat hiirenkorva-ajalla. Tämä suomennos sisältyy mm. teoksiin Parasta Topeliusta (suom. Tauno Karilas, Valistus, 1962), Topelius Zacharias: Lukemisia lapsille 4 (suomentajat V. Tarkiainen, Valter Juva, Ilmari Jäämaa, useita painoksia, WSOY) ja Rudolf Koivun lukukirja (koonnut Marja Kemppinen, Otava, 1977 ja 2017).
Saatte sadun sähköpostiinne.
http://pasila.lib.hel.fi/cgi-bin/sadut?anywhere=Koivun+suuret+tuumat
https://www.kirjasampo.fi/fi/…
Kotiliesi Käsityö -lehden numerossa 2015: 1 on (s. 16-17, kaava 66-70) on neulotun häämekon ohje. Samoin Novita neuleet -lehden numerossa on ohje pitsineulemekkoon (artikkelin nimi on lupaavasti " Hääjuhlat kartanossa").
Internetistä löytyy enimmäkseen maksullisia kaavoja, sekä erilaisia ideoita tai vinkkejä. Ks. esim nämä:
https://www.ravelry.com/account/login
- kirjautumalla voi etsiä myynnissä olevia kaavoja
- täältä esim. nämä edulliset kaavat https://www.ravelry.com/patterns/library/chrysanthemum-gown tai https://www.ravelry.com/patterns/library/01-wedding-dress
https://keskustelu.suomi24.fi/t/6741308/haamekko
- keskustelu, johon linkattu useita kaavoja
- linkeistä toimii ainakin https://dreamweaveryarns.com/catalog/…
Ylioppilastutkinnosta säädetään laissa, https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190502, ja tutkintolautakunnan kokoonpanosta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Tämänhetkisen lautakunnan kokoonpanosta selviää koulutuksen taso, ks.
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410845/ylioppila…
Lähteet:
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410845/ylioppila…
https://www.valtiolle.fi/fi-FI/Tyonantajat_ja_tyontekijat/Opetus_ja_kul…
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190502
Maailmanmusiikkiin keskittyneen amerikkalaisen levy-yhtiö Putumayo levyjen kannet suunnittelee Nicola Heindl.
https://www.putumayo.com/
https://en.wikipedia.org/wiki/Putumayo_World_Music
Nicola Heindlilla on omat kotisivut.
http://www.nicolaheindl.com/
