Aluksi kasvinjalostus oli mutanttiyksilöiden etsimistä
kasvustoista ulkonäön perusteella ja ottamista viljelykäyttöön (valintajalostus). Vasta 300 vuotta on osattu yhdistää eri mutaatioita risteyttämällä uusiksi lajikkeiksi (risteytysjalostus). Ns. kaukoristeytyksillä on pyritty tuomaan viljelykasveihin hyötyominaisuuksia myös villeistä lähilajeista. Itse asiassa monet viljelykasvit ovat alunperin kehittyneet eri kasvilajien risteytymisestä - esim. vehnä on kolmen eri heinälajin risteytymä. Uusia mutaatioita on jo 50 vuoden ajan saatu aikaan erilaisilla fysikaalisilla ja kemiallisilla käsittelyillä (mutaatiojalostus).
(Lähde: http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/kjalym27.pdf)
Suomessa on risteytetty viljeltyjä lajikkeita jo kauan.…
Hannelius Simo, Metsäkirja / 1989 määrittelee metsätyypit näin:
Aarnimetsä: täydellisessä luonnontilassa ihmiskäden koskematta kasvanut metsä. Useimmiten vanha luonnonmetsä (ks. ikimetsä)
Ikimetsä (syn. aarnimetsä): luonnontilainen, ihmiskäden koskematta varttunut, vanha metsä: joskus vain yleensä vanha metsä.
Vanhojen eli aarnimetsien suojelusta löydät tietoa Metsähallituksen sivuilta https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/suojelualueet/muut-luonnonsuojelualu…
Tietoja kuvataiteilija Feliks Ojasesta on seuraavissa julkaisuissa:
* Kuvataiteilijat 1986. S. 320
Sijainti: Jyväskylän kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
* Kotilainen,Simo
Felis Ojanen - Tourujoen maalari.
Tutkielma ; Jyväskylän yliopisto. Taidehistoria
Jyväskylä, 1992
Sijainti: Jyväskylän yliopiston kirjasto
* Jylhä, Rakel, Taiteilija ja hänen jokensa
Kajastus 1969 : 3 siv. 18-20
sijainti: Jyväskylän yliopiston kirjasto
* Sorjonen, Kyösti, Kaupungin taideteokset kertovat.
Jyväskylä ; Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 1978: 6 s.2
sijainti: Jyväskylän kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
* Hänninen, Hilpi, Jyväskylän taiteilijat kyltti- ja koristemaalareina
Jyväskylä : Jyväskylän kaupungin…
Valitettavasti Gunnar Nordström on eräs niistä kirjailijoista, joista ei tunnu löytyvän mitään tietoja. Hänen suomalainen kustantajansa on Karisto. Kariston sivuilla ei ole tietoja tästä kirjailijasta. Google-haku tuottaa etupäässä ruotsinkielisiä viitteitä, eikä mikään niistäkään kerro paljoa kirjailijasta. Jos ruotsin kieli sujuu, voit katsella Googlesta laittamalla kirjailijan nimen hakusanaksi. Kirjailija toimii NHL-asiantuntijana ruotsalaisille tiedotusvälineille on ainoa löytämäni tieto, ja sen tiesit jo itsekin.
Intiaaninimistä ei nähtävästi ole mitään suomenkielistä luetteloa. Intiaanikieliähän on jo Pohjois-Amerikassa useita kymmeniä, eikä mitään yhtenäistä nimikäytäntöä ole olemassa. Joitakin englanninkielisiä nettisivuja näyttää löytyvän: http://www.20000-names.com/female_native_american_names.htm ja http://www.bchealth.com/services/birthcenter/nativeambabynames.shtml. Suomeksi ilmestyneessä kirjassa 'Valitse nimi lapselle' (toim. Olga Chastnaya-Leppäniemi ja Katarina Krabbe, useita painoksia) löytyy luetteloita erikielisistä
nimistä. Yllämainitussa nettiosoitteessa www.20000-names.com
on myös muunkielisten nimien luetteloita.
Esimerkkejä sekä äidinkielen että matematiikan harjoituksia käsittävistä nettisivustoista löytyy esimerkiksi seuraavista osoitteista:
Äidinkieli
http://www.tkukoulu.fi/~jpaakkin/harjoitukset/ai.html
http://norssi.oulu.fi/suomi/
http://www.peda.net/veraja/pielavesi/heinamaki/portportalpielavesiheina…
Matematiikka
http://www.saunalahti.fi/lesippon/matematiikka/
http://www.perunakellari.fi/ma.html
http://www.netikka.net/marita/matematiikka.htm
http://www.tkukoulu.fi/vlinkit/db/mat/ak.html
Sivustoja löytyy enemmänkin hakusanoilla ’äidinkielen harjoituksia’ ja ’matematiikan harjoituksia’. Rajauksen voi tehdä hakusanalla ’peruskoululaisille’.
Tammen julkaisemalle äidinkielen ja kirjallisuuden Kirjakuja-sarjalle ei ole internetsivustoja.
Rami on käytetyimpiä Raimon kutsumamuotoja, mutta vanhastaan Rami juontaa juurensa myös Aabrahamista. Virallisena etunimenä Rami yleistyi 1960-luvun loppupuoliskolla ja se on ollut tavallinen vielä 1980-luvulla varsinkin Lounais-Suomessa. Ramin nimipäivä 18.12. on ollut almanakassa vuodesta 1973 lähtien sijoitettuna Aabrahamin paikalle.
(Kustaa Vilkuna: Etunimet, Otava, v. 2005)
Taiteilijamatrikkeleista ei löydy Alanko-nimistä taiteilijaa, jonka etunimi alkaa W-kirjaimella. Joillakin sivustoilla arvellaan, että kyseessä voisi olla Viljo Alanko, mutta enempää tietoa hänestä ei valitettavasti ole saatavissa. Googlettamalla W. Alangon nimellä löydät joitakin kuvia hänen töistään.
Netin myyntipalstoilla on ollut myynnissä W. Alangon töitä. Hinnat näyttävät vaihdelleen vajaasta sadasta eurosta muutamaan sataan euroon.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä alan asiantuntijaan, taidevälittäjään, joka pystyy kertomaan, kenen työstä on kyse ja arvioimaan teoksen arvon.
Suomessa saunomisen auktoriteettina voidaan pitää Suomen Sauna-seuraa, joka julkaisee Sauna-lehteä. Kannattaa varmaan käydä sen osoitteessa http://www.sauna.fi, josta löytyy paljon linkkejä. - Löylyveden lämmön vaikutus saunan makoisuuteen on ehkä jonkin verran makuasia. Erkki Helamaan vuonna 1999 ilmestyneessä kirjassa Kiuas saunan sydän sanotaan: "Lämmin löylyvesi, mieluimmin lähes kiehuva, säästää kiukaan tulikuumia kiviä ennenaikaiselta rapautumiselta." Kirjoissa jatetään yleensä löylynheittoveden lämpötilasuositus kertomatta.
Huulten lihakset ovat tarpeen puheen tuottamiseen. Yhdessä kielen, hampaiden ja nielun kanssa ne muodostavat ymmärrettäviä sanoja äänistä, joita syntyy ilman virratessa kurkkupäässä olevan ääniraon läpi. Ylähuulivako (Philtrum, la) luo edellytykset suuremmalle määrälle huuliliikkeitä. Tämä taas lisää mahdollisuuksia sekä sanalliseen että sanattomaan viestintään.
Kirjastot ottavat kirjalahjoituksia vastaan, mutta kirjasta riippuu, voidaanko sitä ottaa kokoelmiin. Yleisesti ottaen uusia, kysyttyjä kirjoja otetaan mielellään, mutta vanhoista tai vähän lainattavista kirjoista kirjastot joutuvat yleensä kieltäytymään, koska hyllytila on rajallista. Isoilla kirjastoilla on yleensä mahdollisuus ottaa hiukan harvinaisempaakin aineistoa.
Jos kirjoja ei ole kovin paljon, voit tuoda ne kirjastoon ja kysyä, haluaisiko kirjasto ottaa ne lahjoituksina. Jos taas kirjoja on enemmän, kannattaa laatia niistä lista ja kysyä asiaa etukäteen vaikkapa sähköpostitse. Useissa kirjastoissa on kierrätyskärry tai -laatikko, johon voi tuoda omia hyväkuntoisia kirjoja kierrätettäviksi muille lukijoille, jos haluaa päästä…
Tässä kysymänne kirjan tiedot:
D'Adamo, Peter J.
Syö oikein oman tyyppisi mukaan -- henkilökohtainen ruokavalio, jonka avulla pysyt terveenä, elät pitempään ja saavutat ihannepainosi
WSOY, Helsinki, 2002
ISBN 951-0-25637-4
Kyseinen kirja kuuluu myös pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen valikoimiin, ja sen saatavuustiedot voitte tarkistaa Plussasta ( http://www.libplussa.fi ) Varauksen voitte halutessanne jättää kotikirjastoonne, ellei kirja ole missään hyllyssä.
Partamalleja löytyy varmasti kirjasta Lister, Maurice: Mens's hairdressing: traditional and modern barbering, 2000. Saatavuustiedot voit tarkistaa os. www.helmet.fi.
Hius- ja kampaamoalan lehtiä selaamalla voisit löytää kuvia myös parroista. Pääkaupunkiseudun kirjastoihin tulee esim. Pinni (Helsinki, Espoo) sekä Hair (Helsinki, Espoo ja Vantaa, Tikkurilan kirjasto).
Kuvia löytyy myös os. http://members.aol.com/beardguy/beard.htm .
Ihan tuollaista lorua emme onnistuneet löytämään. Kirsi Kunnaksella on runo nimeltä Mursu, Marsu ja mersu, joka alkaa näin:
"Mursu ja Marsu lähtivät mersulla
jonnekin huvittelemaan."
Afrikan rallista siinä ei kylläkään puhuta mitään. Voisiko se kuitenkin olla etsimänne? Runo löytyy Kunnaksen kirjoista Tapahtui Tiitiäisen maassa ja Tiitiäisen tuluskukkaro.
Hei!
Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 löytyy asiasanoilla valehtelu ja kuvakirjat
kuusi teosta: Campanella, Marco: Hermanni Hiiri huijaa, Eriksson, Eva: Helmi käy kaupassa, Harainen, Pirkko: Älä narraa, Emma!, Rankin, Laura: Roosan pikku valhe, Robberecht, Thierry: Saara ja pikku kummitukset ja Mayfield, Sue: Neljä Jaakkoa (tämä on tosin helppolukuinen kirja, mutta siinä on paljon kuvitusta).
Lisäksi Tampereen kirjastoissa on luettavissa (ei siis kotiin lainattavissa) Mervi Kosken 3-osainen hakuteos: Kuvakirjojen aihepiirit aakkosissa. Näistä Kosken kirjoista löytyy aiheesta seuraavat teokset: Huhta, Marja-Liisa: Hilarius ja Loru-Liisa,
Ryden, Inger: Miian karkumatka, Tharlett, Eve: Samuel…
Nuotit kysymääsi lauluun löytyvät ainakin Suuren toivelaulukirjan 13:sta osasta sivuilta 72-73. Kirjassa on helpohko pianosovitus, sanat, melodia sekä sointumerkit. Toivelaulukirjat löytyvät kaikista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä. Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa netistä osoitteessa http://www.libplussa.fi
Suurimmissa kirjastoissa toivelaulukirjoista on myös käsikirjastokappaleet, joten kaikkien osien pitäisi olla niissä aina paikalla kopiointikäyttöä varten.
Laulun nimi on Tuohinen sormus, sen on säveltänyt Matti Jurva ja sanoittanut Tatu Pekkarinen. Se löytyy Tauno Palon esittämänä esim. levyltä Palo, Tauno, Tunteiden Palo 40 rakastetuinta laulua. EMI 2002 Palo, Tauno, Unohtumattomat 1992. Sanat ovat Suuressa Toivelaulukirjassa, osassa 6 s.175.
Ala-asteet ja yläasteet ovat vuosituhannen vaihteessa yhdistyneet hallinnollisesti samaksi kokonaisuudeksi, eli ala-asteista ja yläasteista ei enää puhuta. Alakoulu ja yläkoulu ovat epävirallisia (mutta hyvin paljon käytettyjä) nimityksiä peruskoulun luokille 1 - 6 ja 7 - 9.
Jos teillä on vakituinen asunto toisaalla, lienee niin että viranomaisten taholta perimäänne mökkiä käsitellään jo vapaa-ajan asuntona ilman eri hakemusta . Verottaja saa tiedot antamastanne perintö-/vuosittaisesta veroilmoituksesta. Todettakoon, että kotikunta määräytyy myös verotuksen kannalta kotikuntalain mukaan 2§. Verotuksessa vakituista asuntoa kohdellaan edullisemmin kuin vapaa-ajan asuntoa muun muassa kiinteistöveron osalta (Kiinteistöverolaki 13§), omaisuuden luovutusvoiton osalta (Tuloverolaki 48§) ja korkomenojen osalta (Tuloverolaki 58§). Lakitekstit on löydettävissä Valtion säädöstietopankista http://www.finlex.fi/ kohdasta lainsäädäntö em. lakien nimillä.
Laajemmista kunnostus- ja korjaustöistä on syytä olla yhteydessä…
Laulun nimi on Linnunrata ja se alkaa näin: "Kirkkailta tähdiltä loisteensa saa öinen ja nietosten valtaama maa." Ensimmäisen säkeistön lopussa lauletaan: "Ne nähneet on, kun syntyi maa, ne nähdä loppumme saa."
Laulun alkuperäinen nimi on Vintergatan ja sen on säveltänyt Jules Sylvain eli Stig Hansson. Ruotsinkieliset sanat tähän valssiin on tehnyt Sven-Olof Sandberg. Tapio Rautavaaran vuonna 1964 levyttämän version suomenkieliset sanat ovat Reino Helismaan.
Myös Georg Malmsten on levyttänyt saman laulun suomeksi nimellä Tähtivyö vuonna 1929 (suomenkieliset sanat Hertta Stüfen).
