Alkuperäisessä tekstissäkin puhutaan pantterista (panther), mutta kyseessä lienee kuitenkin puuma, North American Cougar, joka tuolloin oli yleinen Pohjois-Amerikassa, ja jota kutsuttiin useilla eri nimillä, mm. mountain lion, puma, cougar, panther, catamount.
https://en.wikipedia.org/wiki/North_American_cougar
Voisikohan kyseessä olla Porin taidemuseon 18.6.–22.8.1993 järjestämä Bonk Business Inc. 100 vuotta -näyttely?
Museon kesänäyttelyn nimi vuonna 2001 oli Empatia – Yli horisontin (Empathy – Beyond the horizon).
Lähde:
Porin taidemuseon vuosikertomus 1993
Kirjallisuutta:
Bonk 100 : suomalainen menestystarina = en saga om finländsk framgång = a Finnish success story
Bonk-kojeiden kuvia:
Popkulttuuria ja undergroundia: BONK EXPO 2016 Virka galleriassa 08.08.
Vuodesta 2018 lähtien verkossa on toiminut julkinen Maksukyvyttömyysrekisteri, josta voi etsiä tietoja konkursseista, yrityssaneerauksista tai velkajärjestelyistä esimerkiksi nimen, Y-tunnuksen tai tapahtuman ajankohdan mukaan.
Oikeusministeriön sivuilla kerrotaan:
"Konkurssi- ja yrityssaneerausrekisterin tiedot ovat olleet Suomessa aiemminkin julkisia, mutta ne eivät ole olleet saatavilla verkossa. Rekisterin tietoja on voinut pyytää Oikeusrekisterikeskukselta ja rekisterin ote on maksanut 22 euroa."
Materiaalista Miten aikakauslehti tehdään? löydät yleislinjoja lehden teosta, suurimmaksi osaksi tuo materiaali soveltuu myös Sanomalehden tekoon, https://www.aikakausmedia.fi/mediakasvatus/mediakasvatusmateriaalit-eri….
Keski-Uudenmaan artikkelissa on tietoa siitä, miten sanomalehden painaminen käytännössä tapahtuu, https://www.keski-uusimaa.fi/paikalliset/1452821
Ylen Uutisluokasta löydät tietoa siitä, miten uutisia tehdään, https://yle.fi/a/74-20002753
Helsingin Sanomat on kertonut lasten uutisissa, miten uutinen tehdään, https://www.hs.fi/lastenuutiset/art-2000008561510.html. Muuta infoa heidän sanomalehden valmistuksestaan ei ollut, mutta varmasti heillä on jonkinlainen esite, jota he jakavat, Helsingin sanomien…
Paras vaihtoehto lienee Marokko. Sieltä Saharan aavikolle pääsee ainakin Marrakechista, Fesistä ja Casablancasta: https://www.kimkim.com/ab/getting-to-sahara-desert
Ulkoministeriö luokittaa Marokon perusturvalliseksi: https://um.fi/matkustustiedotteet-a-o#M
Matkatoimistot osaavat varmasti kertoa lisää.
Voisikohan kyseessä olla Tuula Korolaisen kirjoittama ja Leena Lumpeen kuvittama Kissaenkeli muuttaa taivaaseen vuodelta 1999? Kirjassa Aleksin Roope-kissa on kuollut, mutta ilmestyy Aleksin luokse siivet selässään ja kiertelee tämän kanssa tuttuja paikkoja, kunnes on tullut aika hyvästellä ja jatkaa matkaa kohti taivasta.
Olisikohan kyseessä ehkä Siv Widerbergin ja Eva Lindströmin Olipa kerran isä ja äiti? Siinä lapset Lilli ja Lalli joutuvat vanhempien rooliin, kun heidän isänsä ja äitinsä käyttäytyvät kuin pikkulapset.
Samaan kysymykseen löytyy aiempi vastaus: Mistä nimi Salatut elämät tulee?
Vaikuttaisi siltä, että nimi viittaa yksinkertaisesti juuri sarjan henkilöiden salaisuuksiin, joita he eivät halua paljastaa muille.
En löytänyt mitään tutkimusta, jossa asia olisi perinpohjin todettu, joten maallikkona en voi sanoa varmasti.Voisimme lähteä siitä, että alun perin sanomalehtipaperia ei ole tarkoitettu olemaan kosketuksissa elintarvikkeiden kanssa, mutta sinänsä sanomalehdessä ei ole myrkyllisiä aineita. "Sanomalehti on painettu coldset offset-painomenetelmällä, joka on tyypillinen sanomalehtien valmistuksessa. Painoväri sisältää sekä mineraali- että kasviöljyä, ja se on sekoitus erityyppisiä offset-värejä. --- Käytetyssä paperissa on 60% kierrätyskuitua (eli kierrätetystä paperista tehtyä massaa), 35% ensikuitua (eli mekaanista massaa) ja 5% täyteaineita (eli kivimäistä ainesta)". (VTT 2010). Tässä palvelussa on vastattu kysymykseen lehtien painovärien…
Harrastajille tarkoitetusta kirjallisuudesta ei löydy tietoja kalojen painoista, ainoastaan pituuksista. Tutkijat ovat kyllä punninneetkin kaloja. Löydät tutkimusartikkeleita hakemalla Googlesta esimerkiksi hakulauseella "length-weight relationship of ornamental fish species". En pystynyt äkkiä löytämään kalaa, jonka paino olisi juuri 140 grammaa, mutta esimerkiksi vannekirjoahven (Heros efasciatus) vaikuttaisi kykenevän kasvamaan sen painoiseksi.
Pekko Käppi tekee itse väitöskirjaa Taavi Uutelasta. Aihetta koskevassa Iitinseudun artikkelissa kerrotaan, että Uutela oli testamentannut professori Erkki Ala-Könnille vihon, jonka nimi oli Kirjantaitamattoman tohtorinhattuväitöskirja. Salanimeä ei artikkelissa mainittu. Lähde: Lumimarja Tirronen:" Muusikko Käppi tekee Uutelasta väitöskirjaa" (iitinseutu 14.3.2024)
Kaunokirjallisuudessa kustannustoimittajien päähuomio kohdistuu pääasiassa kielellisiin näkökohtiin ja tekstin yleiseen luettavuuteen; faktojen oikeellisuus ei saa samanlaista painoarvoa kuin tietokirjallisuudessa, mikä tarkkaavaiselle lukijalle ilmenee siten, että Tuomisen Lada-lapsuksen tapaisia pikkuvirheitä aika ajoin kirjojen sivuille päätyy.Kaari Utrio on artikkelissaan Dokumenttipohjainen kirjoittaminen (kirjassa Oriveden opit : kirjoittamisesta ja sen opettamisesta) esittänyt osuvia kommentteja kaunokirjallisuuden asiavirheistä ja 50-luvun Ladojen tapaisista anakronismeista – ja myöntänyt, että virheitä on käytännössä mahdotonta täysin välttää: "Voidaan väittää, ettei yksityiskohdilla ole niin suurta merkitystä – mitä väliä on jos…
Hyönteiset voivat tarjota myös muita makeita herkkuja kuin hunajaa. Vanhan testamentin manna oli ehkä lähtöisin hyönteisistä. Se saattoi olla kiteytynyttä mesikastetta, jota tuottaa eräs kasvinesteellä elävä hyönteinen, Trabutina mannipara. Tämä pieni hyönteinen kuuluu villakilpikirvoihin ja imee kasvinestettä tamariskipensaista, joita kasvaa isoissa osissa Lähi-itää.Koska kasvineste, jota Trabutina mannipara -yksilöt – ja monet muut Homoptera-alalahkon hyönteiset – imevät itseensä, sisältää paljon sokeria suhteessa typpeen, niiden täytyy päästä eroon ylimääräisestä sokerista. Se tapahtuu niin, että ne erittävät sokeripitoista nestettä, jota kutsutaan mesikasteeksi. Tamariskipensaissa suuri määrä tätä makeaa nestettä saattaa…
Suomalaisten metsäsuhteesta on kirjoitettu paljon ja etsimäsi kirjan tuntomerkit ovat melko laveat.Hain Helle-verkkokirjastosta teoksia, jotka on julkaistu vuosien 2010-2020 välillä. Käytin hakusanoja metsäsuhde, luontosuhde, metsät, suomalaiset. Nämä ovat lupaavimmat kirjat, jotka hakiessani tuli vastaan: Hallanaro, Eeva-Liisa; Kuusela, Saija; Juslén, Aino; Ryttäri, Terhi (toim.) Metsän salainen elämä (2016). Metsän salainen elämä on kokoelma yllättäviä ja hauskoja kertomuksia metsän hiljaisten ja niitä työkseen tutkivien ihmisten elämästä. https://helle.finna.fi/Record/helle.866115?sid=4894098918 Metsän tarina (2013). Kirja raottaa pohjoisen ihmisen muinaisia metsäkokemuksia ja myyttisiä uskomuksia. https://helle.finna.fi/…
Lukupiirejä eli kirjallisuuspiirejä on monenlaisia. Perinteisissä lukupiireissä ihmiset kokoontuvat yhteen ja jakavat uudet lukuvinkit. Usein tarkoituksena on keskustella etukäteen sovitusta teoksesta, jonka kaikki piiriläiset ovat ennen kokoontumista lukeneet. Laadukas vapaa-aika, inhimillinen vuorovaikutus ja keskustelu kirjallisuudesta on monelle virkistävä ja odotettu kokemus. Jotkut piirit pitävät tapanaan, että joku jäsenistä tai ulkopuolinen henkilö alustaa käsillä olevasta aiheesta, useimmiten kulloinkin kyseessä olevasta teoksesta. Toiset piirit haluavat keskustella ilman alustuksia, jakaa rennosti yhteisen lukukokemuksen ja siitä syntyneen keskustelun. Joissakin piireissä käy kirjailijavieraita tai muita kirjallisuusalan…
Kyseessä on luultavasti Pumpulienkelin jatko-osa Lontoon tyttö (WSOY 2022). Sarjaan on ilmestynyt jo kolmaskin osa, Tyttärentytär (WSOY 2023), mutta siinä ei asiasanoituksen perusteella enää kerrota Vaasan puuvillatehtaasta muuten kuin aiempiin vaiheisiin viitaten.Tein vielä finna.fi -sivustolla tiedonhaun asiasanalla "puuvillateollisuus", mutta hakutuloksissa ei ollut juurikaan romaaneja. Ainoat Vaasan puuvillatehtaaseen viittaavat romaanit ovat nuo Susanna Alakosken teokset. Turun puuvillatehtaasta sen sijaan on olemassa oma romaanisarjansa, jonka on kirjoittanut Ann-Christin Antell.
"Elämän virta", jonka on säveltänyt Erkki Friman ja sanoittanut Kari Tapio (eli Kari Jalkanen), sisältyy nuottiin "Suuret sävelet" (F-Kustannus, 2001) ja nuottiin Taipale, Reijo: "Elämän virta ja muita suosikkeja" (F-Kustannus, 2001). Laulu alkaa: "Purttamme näin tyrskyjä päin virta tuo elämän vie".
