Vaalilain (714/1998) mukaan, jos äänimäärät tai vertausluvut ovat täsmälleen suuret, keskinäinen järjestys ratkaistaan arpomalla. Arvonnan suorittaa vaalilautakunta.Vaalilaki, § 90: https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1998/714
Esterin on ajateltu syntyneen joko persian kielen 'tähteä' tarkoittavasta sanasta satarah tai heprean 'myrttiä' tarkoittavasta sanasta, jonka persialainen vastine on ester. Latinankielisestä verbistä amare muodostetun Amandan on tulkittu tarkoittavan 'rakastettavaa' ja 'ystävällistä'.Lähteet: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
"Paskahärkä" on murresana, joka mainitaan Suomen murteiden sanakirjassa. Valitettavasti sanakirjan toimitustyö ei ole edennyt niin pitkälle, että sanakirjassa kerrottaisiin, mitä sana tarkoittaa. Ks. Suomen murteiden sanakirja, "härkä".Paskahärkä kuulostaa joko laitteelta, jota käytettiin lannan tms. käsittelemiseen, tai tässä tapauksessa ehkä todennäköisemmin joltain pieneltä eläimeltä (vrt. toukohärkä, liekohärkä, tammihärkä).Voit tiedustella asiaa vielä Kotimaisten kielten keskukselta, https://kotus.fi/
Kyseessä on varmaankin kirja Sisäänkäyntejä ainutlaatuisiin suomalaisiin koteihin, huoneisiin ja huviloihin (tekstit Sami Sykkö, kuvat Jaanis Kerkis, julk. Helsingin Sanomat v. 2008). Kirjassa esitellään mm. nuo mainitsemasi asunnot. Esittelyt on julkaistu aiemmin Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä Sisäänkäynti-nimisessä sarjassa.
Helmetin verkkosivuilta voi tarkistaa kirjan saatavuuden:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1880418__St%3A%28sis%C3%A…
Suomentajasta ei valitettavasti ole tietoa Suomen kansallisbibliografia Fennicassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi). Tutkin myös kirjan vanhoja lehtimainoksia, mutta niissäkään ei mainita suomentajaa. Koska teos on Sosialistin kirjapaino-osuuskunnan julkaisema, suomentaja saattaa olla hyvinkin joku työväenliikkeen toimija. Usein teoksia ilmestyi myös jatkokertomuksina lehdissä, mutta tuo teos ei näytä ilmestyneen sellaisenakaan.
Teoksesta on myöhempiä suomennoksia, joiden suomentajat tiedetään, mutta ne ovat aivan ilmeisesti eri käännöksiä. Suomentajasta voisi lähinnä koettaa löytää tietoja tutkimalla työväenliikkeen kirjallisesta toiminnasta kertovia kirjoja, mutta niihin ei ole mahdollista tutustua tämän vastauksen puitteissa.
Vapaaehtoisia palveluja tarjoavien kannattaa olla yhteydessä tapahtumien järjestäjään ja kysyä heidän avun tarpeestaan. Alla on linkkejä erilaisten tapahtumien järjestäjiin sekä kulttuuritapahtumiin. Linkeistä avautuu sivuja, joilta yhteystiedot löytyvät.
Kysymyksessä ei oltu rajoitettu minkälaisiin tapahtumiin apua tarjotaan tai minkälaista apua tarjotaan, joten alla olevat linkitkin ovat sisällöltään "laidasta laitaan" . Toivottavasti linkkien avulla löytyy sopivia tapahtumia, joihin voi tarjota apuaan.
https://www.kulttuuriespoo.fi/ Kulttuuriespoon sähköpostiosoite kulttuuriespoo@espoo.fi
Festivaaleja ja tapahtumia Suomessa (ota yhteyttä järjestäjään linkkien kautta) -->…
Liamille paljastuu, että kuolleena pidetty Beth-vauva on elossa kauden 32 jaksossa numero 8144, joka on alun perin esitetty 30. 7. 2019. Hopelle asia selviää muutamaa jaksoa myöhemmin eli jaksossa numero 8147, jonka alkuperäinen esityspäivä on 2.8.2019.
Lähde:
Soapcentral.com: https://www.soapcentral.com/bold-and-beautiful/recaps/2019/190729.php
TEKIJÄ Pakkanen, Kaija, kirjoittaja
TEOS Vimperin pihan Ilona / Kaija Pakkanen
PAINOS 2. painos 1962
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1959
ULKOASU 147 sivua ; 19 cm
Tässä kirjassa Ilona on ollut syntymästään sokea.
Näillä sanoilla alkaa Maaria Leinosen kirjoittama runo, joka ilmestyi alun perin hänen vuonna 1984 julkaistussa kokoelmassaan Kuinka kaukaa tähän hetkeen. Kirjan sisällysluettelossa runo on nimetty sen alkusanojen mukaan: Minä en sinulle laula.
Ensimmäinen virallisesti diagnosoitu covid-19-tartunta on raportoitu Kiinassa joulukuun 2019 alussa. Todennäköisesti virusta on ollut liikkeellä jo ainakin lokakuusta 2019 lähtien, mutta tutkijoiden mukaan 17.11.2019 on päivämäärä, jolloin virusta on ainakin varmasti ollut jo liikkeellä.
Tutkimuksesta ovat uutisoineet ainakin Tekniikan maailma: https://tekniikanmaailma.fi/ensimmainen-koronatartunta-tapahtui-kiinass… ja The Guardian -lehti: https://www.theguardian.com/world/2020/mar/13/first-covid-19-case-happe…;
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa.
Jos joku kysymyksen lukijoista tunnistaa sen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjaa löytyy monesta kirjastosta, https://finna.fi/Record/anders.1771712. Kaukolaina tilataan aina oman kirjaston kautta, joten käänny lähikirjastosi puoleen. Värmlannin metsäsuomalaiset on myös luettavissa verkossa, joten voit ladata sen luettavaksi pdf-muodossa, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7167-63-2.
Paasilinnan vuonna 1977 julkaistussa aforismikokoelmassa Musta aukko on yksi osio omistettu raha-aiheisille ajatelmille. Kysymyksessä jäljitettyä mietettä lähelle menee esimerkiksi "Jos tietäisi yksityisen setelin reitin, voisiko sitä enää käyttää.".
Taskukirjasto on Helmet-kirjaston käytössä oleva mobiililaitteissa toimiva sovellus. Taskukirjastossa voi etsiä kirjaston kokoelmista, tehdä varauksia ja sitä voi käyttää kirjastokorttina. Taskukirjaston voi ladata iOS- ja Android-laitteille.
https://www.helmet.fi/fi-FI/content/3547/23
Tällä hetkellä maakuntakuljetukset kuljettavat aineistoa Lieksan kirjaston ja Joensuun pääkirjaston välillä pääsääntöisesti tiistaisin ja torstaisin. Riippuen varauspäivästä ja esim. mahdollisista poikkeusaikatauluista Joensuussa vapaana oleva kirja voi saapua Lieksaan jo parin vuorokauden tai enimmillään yleensä noin viikon sisällä varauksen teosta. Muualta maakunnasta varatun aineiston matka Lieksaan kestää yleensä vähän pitempään.
Varauksen tilanteen voi tarkistaa verkkokirjastosta omista varauksista tai ottamalla yhteyden kirjastoon.
Varatun aineiston saapumisesta saa (omista asetuksista riippuen) tekstiviestin ja/tai sähköpostiviestin tai kirjeen.
Lisää voit lukea esim. täältä: https://vaara.finna.fi/Content/asiakkaana
Vuoden 1984 äidinkielen ylioppilastehtävät (1. ainekoe 19.3.1984/ 2. ainekoe 26.3.1984) löytyvät teoksesta Ylioppilasaineita 1984. (SKS 1984). Kirja löytyy mm. Pasilan kirjavarastosta, josta voit sen varata omaan lähikirjastoosi lähempää tarkastelua varten. Vuonna 1984 on aiheina on pyydetty pohtimaan mm. uskontoa; kirjallisuuden tulevaisuudenutopioita tai vaikkapa keskiajan kaupunkia elinympäristönä unohtamatta aina yhtä kiinnostavaa aihetta kuin "iltapäivälehtien kohumaailma". Ajankohtaisina aiheina mm. työmarkkinakevään 1984 näkymät sekä niinkin hauska aihe kuin nykyaikaisen hiihtäjän varusteet. Aiheita on kahdelle päivälle niin monta, ettei niitä ole mielekästä tähän alle listata.
Lähde : Ylioppilasaineita. 1984…
Nietzschen essee Totuudesta ja valheesta moraalin ulkopuolisessa mielessä (Über Wahrheit und Lüge im außermoralischen Sinn, 1873) Anna-Maria Mäntysen ja Henrik Rydenfeltin suomentamana on julkaistu Niin & näin -lehden numerossa 4/2004. Essee on luettavissa pdf-muodossa täällä: https://netn.fi/fi/tekija/rydenfelt-henrik
Niin & näin lehdessä on julkaistu myös Rydenfeltin artikkelit Nietzsche ja Emersonin ympyrät (2/2008), Nietzsche, luonto ja tieto (1/2005), sekä Nietzschen salatut ajatukset (4/2004).
Nuori Voima -lehden numerossa 2-3/2013 on julkaistu Rydenfeltin artikkeli Nietzsche ja postmodernin genealogia.
Samassa Nuori Voima -lehden numerossa 2-3/2013 on julkaistu Aki…
"Boojum" on suomennettu "Puijumi". Tämä käy ilmi muun muassa Lewis Carrollin kirjan Kraukijahti sivulta 26, kolmannen kohtauksen runosta Paakarin tarina: " "Kraukesi jos onkin Puijumi!". Suomentaja on Alice Martin. Kirjan on julkaissut WSOY vuonna 2013.
