Alexandra Salmelan romaanissa 27 eli kuolema tekee taiteilijan on useita kertojia, mm. pehmoeläin herra Possu. Alice Seboldin romaanissa Oma taivas kertoja on nuori tyttö, joka on kuollut. James Hannahamin (ei-suomennetussa) romaanissa Delicious Foods yksi kertojista on huume, crack-kokaiini. Tibor Fischerin niinikään suomentamattomassa romaanissa The Collector Collector kertojana toimii antiikkinen vaasi. Orhan Pamuksin Nimeni on punainen -romaanissa kertojina toimivat mm. kolikko, Saatana ja syntymätön lapsi.
Hyönteiskertoja on Rebecca Millerin romaanissa Jacob's Folly, ja ainakin hyönteisnäkökulmia mm. Viktor Pelevinin proosateoksessa Hyönteiselämää.
Helsingin Sanomia, Turun Sanomia ja Maaseudun Tulevaisuutta oli mahdollista lukea korona-aikana Emagz-palvelun kautta. Tämä oli 30.6.2020 päättynyt määräaikainen palvelu. Aikakausilehtiä voi jatkossakin lukea Emagz-palvelun kautta, mutta valitettavasti näitä kolmea sanomalehteä ei voi enää lukea palvelun kautta. Epress-palvelun kautta voi edelleen lukea kotimaisia sanomalehtiä kirjaston tiloissa.
Useat lähteet mainitsevat Helsingissä olleen sisällissodan aikaan lähes 200 000 asukasta. Helsingin kaupungin tilastojen mukaan 1.1.1918 Helsingin väkiluku oli 155 735. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_09_23_Tilastoja_9_… .
Punakaartien aseistaminen kaupungissa alkoi tammikuun loppupuolella ja 28.1.1918 Helsingissä muodostettiin punaisten vallankumoushallitus. http://itsenaisyys100.fi/helsinki-oli-sisallissodassa-punaisten-paakaup…
Taistelu Helsingistä käytiin 11.–13. huhtikuuta 1918. Wikipedia summaa taistelutappiot seuraavasti: Helsingin valtauksen aikana sai surmansa noin 400 punaista, 60 saksalaista ja 20 valkoista. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_valtaus
Tarkempaa tietoa vuosien 1917-1918 sotasurmista…
Helmet-kirjastoissa on joitakin Danielle Steelen kirjoja myös äänikirjoina cd-levyillä. Vain yksi niistä, Uusi aamu, on suomenkielinen, muut englanninkielisiä. Tässä linkki Helmetin tietoihin äänikirjoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sa%3A%28steel%20danielle%29…
Kirjastoista muualta Suomesta löytyy myös joitakin muita Steelen kirjoja suomenkielisinä äänikirjoina. Voit halutessasi tilata niitä kaukolainaan. Tässä tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Danny Kaye oli kaksi vuotta vanhempi. Hän oli syntynyt vuonna 1911. Lloyd Bridges syntyi vuonna 1913.
https://www.imdb.com/name/nm0000978/?ref_=nv_sr_srsg_0#actor
https://www.imdb.com/name/nm0001414/
Shōgia eli japanilaista shakkia käsittelevässä Wikipedian artikkelissa kerrotaan näin: Shōgissa on monenlaisia puolustusasetelmia eli linnoituksia, joissa muut nappulat ryhmitellään suojaamaan kuningasta.
"Olkoon lähtömme / niin kuin ei lähtöä oisi. / Niin kuin ken hyvänsä lähteä voisi. / Niin kuin ei mitään jäisi / ja jokapäiväisyys lähtijän kyllästäisi."
Nämä säkeet löytyvät sivulta 16 Veikko Haakanan Valittuja runoja -kokoelman aloittavasta osiosta, jossa on poimintoja kirjailijan ensimmäisestä runokokoelmasta Ei paluuta (1959). Valikoimaan sisältyvät runot poikkeavat otsikointiaan myöten melkoisesti alkuperäisestä Ei paluuta -kokoelmasta, josta en kysymyksessä siteerattuja säkeitä löytänyt lainkaan.
Kirjastoissamme on otettu uudelleen käyttöön se käytäntö ettei uusinta lehtinumeroa lainata, vaan se on käyntiasiakkaiden luettavissa kirjaston tiloissa. Valmistaudumme siten tilojen avaamiseen asiakkaille, vaikka avaamispäivä ei olekaan vielä tiedossa.
Edelleenkin ainoa laajempi tutkimus hyvä veli -verkostojen toiminnasta Suomessa lienee wikipediankin mainitsema Ari Salmisen ja Venla Mäntysalon Epäeettisestä tuomittavaan: korruptio ja hyvä veli -verkostot Suomessa (2013).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyv%C3%A4_veli_-verkosto
https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-429-2.pdf
Hyvä veli -verkostoissa kyse on pääasiassa erilaisista keskinäisten palvelusten ja suhmuroinnin muodoista.
https://yle.fi/uutiset/3-9342481
Tuotekehitystietoja pääsee vääriin käsiin esimerkiksi yritysvakoilun ja yrityssalaisuuksien rikkomisen myötä
https://www.yrittajat.fi/uutiset/572547-yritysten-tuotekehitystiedot-ki…
Yrityssalaisuudet ja niiden rikkominen…
Kirjassa Oman pihan ötökät (Leena ja Heikki Luoto) löytyi hyvä kuva tästä ukkonuijapistiäisestä, latinaksi cimbex fermoratus. Verkossa voi lukea lisää ja käydä katsomassa kuvia.
Pikaisen kirjallisuuskartoituksen perusteella vaikuttaisi siltä, että kirjallisuutemme kieltolakiaikaan sijoittuvissa kuvauksissa suosituimpia aiheita ovat viinan salapoltto ja myynti, trokarit ja trokaus sekä salakuljetus. Viinaa hankitaan tavallisimmin laitakaupungin salakauppiailta tai sitä itse salaa polttaneilta yksityisyrittäjiltä. Tyypillinen kuvaus viinan ostosta salakauppiaalta löytyy esimerkiksi Mika Waltarin kirjasta Suuri illusioni.
Hakusanalla "kieltolait" saa Kirjasammosta aika hyvän yleisnäkymän kieltolakiaiheiseen kaunokirjallisuuteemme ja sen painopistealueisiin.
Kyseessä voisi olla Charlaine Harrisin kirjasarja, johon kuuluvat teokset Kuiskauksia haudan takaa, Väristyksiä haudan takaa, Yllätyksiä haudan takaa ja Salaisuuksia haudan takaa. Päähenkilö Harper Connelly etsii velipuolensa kanssa kuolleita ihmisiä, sillä hänellä on on kyky aistia näiden sijainti ja viimeisten hetkien tapahtumat. Kirjat ilmestyivät suomeksi vuosina 2014-2016.
Kansikuvat ja juonikuvaukset Kirjasammossa: Haku | Kirjasampo.
Molemmat kirjat löytyvät Kirkes-kirjastoista. Voit varata kirjat verkkokirjastossa https://kirkes.finna.fi/ kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla ja laittaa noutopaikaksi haluamasi Tuusulan kirjaston.
Valitettavasti antamillanne tiedoilla on vaikea sanoa mikä teos on kyseessä. Kysymyksestä puuttuvat myös mainitsemanne skannatut sivut. Kenties asiaa kannattaisi tiedustella antikvariaateista.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Turun yliopiston Raision sanomalehti- ja pienpainatepalveluihin.
https://www.finna.fi/Record/utu.992956985405971
Yhteystiedot: https://utuguides.fi/c.php?g=93737&p=605460
