Hei, valitettavasti ei voi tilata. Kysy kirjastonhoitajalta on tietopalvelu, ei kirjakauppa. Teos "Viluinen pingviini" on julkaistu ensimmäisen kerran jo 1975 ja on kirjastoissakin kovin harvinaiseksi jo käynyt. Vuoden 2002 painosta löytyy kuitenkin ja esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastosta sitä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Antikvariaateilla ei sitä juuri nyt näytä olevan tarjolla, joten omaksi ostaminen voi viivästyä.
Heikki Poroila
Mikään ei esimerkiksi Wikipedian tietojen mukaan viittaa siihen, että Etiopiassa syötäisiin lihaa sen kummemmin raakana kuin esimerkiksi Suomessa. Ennemminkin lihaa syödään vähemmän (sianlihaa ei ollenkaan esim. maan kristillisessä perinteessä) ja kasviksia syödään enemmän kuin Suomessa.
Aluekehityksestä ja syntyvyydestä on kirjoitettu jonkin verran tutkimuksia ja selvityksiä. Alla linkki hakutulokseen Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-hakupalvelusta. Osa aineistosta on verkossa luettavia:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=aluekehitys+syntyvyys&type=AllFields&limit=20
Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme ainoastaan asiakkaan lähteiden pariin.
Tässä tapauksessa ajantasainen Tekijänoikeuslaki löytyy Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
APFI ry on av-tuotantoyhtiöiden edunvalvonta- ja tekijänoikeusyhdistys https://tekijanoikeus.fi/jarjestot/apfi/. APFI:n puoleen voi kääntyä av-aineistojen käyttöä koskevissa kysymyksissä.
Kansalaisille tietoa tekijänoikeuksista löytyy täältä:
https://tekijanoikeus.fi/
Gottfried Kellerin teoksista on ainakin seuraavat suomennokset:
188?: (vuosi on epävarma, samoin kääntäjä) Wäärinkäytetyt rakkaudenkirjeet (Die mißbrauchten Liebesbriefe)
1888: Seldwylan asukkaat (Die Leute von Seldwyla); suom. K. Wiljakainen ja Hj. Hagelberg
1908: Novelleja; suom. V.A. Koskenniemi, WSOY
1921: Maakylän Romeo ja Julia (Romeo und Julia auf dem Dorfe); suom. V.A. Koskenniemi, WSOY
1922: Viheriä Heikki (Der grüne Heinrich); suom. J.V. Lehtonen, WSOY
1948: Seitsemän rakkautta (Das Sinngedicht); suom. Toini Heikinheimo, Tammi
1953: Seitsemän legendaa (Sieben Legenden); suom. Lauri Viljanen, WSOY
1971: Seldwylan asukkaat 1-2; suom. Lindgren, Nuuttila, Nuorto, Suominen Kunnas, Gummerus
Uudempia en ainakaan löytänyt, mutta…
Hei,
Varastokirjastossa näyttäisi olevan Anna-lehteä ja myös tuo kyseinen numero. Voit ottaa yhteyttä omaan kirjastoosi ja pyytää heitä kaukolainaamaan lehti.
Isompiin kirjastoihin soittaessa on suurempi todennäköisyys saada joku langan päähän nyt kun kirjastot on suljettu. Pyrimme kyllä vastaamaan puheluihin ennen kuin puhelu ohjautuu automaattiseen ääniviestiin.
Kysytyn maksuttoman Wordin (mutta onkohan siinäkin vain se koekäyttöaika maksuton?) voinee ladata täältä https://products.office.com/fi-fi/free-office-online-for-the-web mutta emme osaa sen käytössä neuvoa - varsinkaan etänä - koska meillä ei ole tuosta ohjemasta käyttökokemusta.
Monet turvaohjelmat varoittavat kun koneeseen ollaan lataamassa jotain, joka ei ole koneen omasta sovelluskaupasta hankittu. Hyvä harkinta on tässäkin aina tarpeen.
Jos haluaa kokeilla jotain muuta maksutonta mahdollisuutta, esim. Apachen…
Raaseporin kirjastosta kerrottiin, että tällä hetkellä kirjastojen ollessa kiinni tunnuksia kirjastokorttia varten ei ole mahdollista saada, mutta mahdollisuutta tähän selvitellään. Kannattaa seurata kirjaston sivuja:
https://www.raasepori.fi/vapaa-aika/kirjasto
Vaarallista jätettä voi viedä vaarallisten jätteiden kontteihin (https://www.kierratys.info/, ruksi kohtaan "vaarallinen jäte") tai Sortti-asemille (https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/sorttiasemat/Sivut/default.aspx).
Useissa kirjastoissa on lainausautomaateissa myös "tarkista varauksesi" toiminto, joka ilmoittaa myös varausten sijainnin, kun näyttää kirjastokortin. Tarvittaessa henkilökunta voi myös auttaa varaussijainnin kanssa jos hankaluuksia ilmenee.
Se onkin mysteeri, miksi kotikunta näkyy ruotsiksi, en osaa siihen sanoa.
Hei
Kysymyksesi ylittää kirjastonhoitajan osaamisen. Ehdottaisin, että varaat Kelan verkkosivuilta itsellesi soittoajan. Voit varata itsellesi sopivan ajan, jolloin Kelan virkailija ottaa sinuun yhteyttä. Pääset varaamaan ajan tämän linkin kautta: https://ajanvaraus2.kela.fi
Teos
Alalammi, P., Fogelberg, P., Seppälä, M. (1986). Suomen kartasto: Vihko 121-122 (1986). Maanpinnan muodot, korkeus- ja syvyyssuhteet, geomorfologia (5. laitos.). Helsinki: Maanmittaushallitus.
ei ole varsinainen karttakirja, mutta antaa perustiedot aiheesta
Sähköpostiosoitteista ei ole apua, koska ne poistuvat ylläpidostamme määräajan kuluttua eivätkä ne ole järjestelmässämme haettavissa tietoturvasyistä. Meillä oli aiemmin tarjolla mahdollisuus rekisteröityneenä käyttäjänä kerätä omat vastaukset ja kommentit, mutta ominaisuus poistui uudistuksessa, koska sitä ei juurikaan käytetty. On mahdollista lisätä se kehittämislistallemme ja tarjota sitä tulevaisuudessa kysyjillemme. Tällä hetkellä muuta vaihtoehtoa kuin omien sähköpostien tutkiminen omien vastausten selaamiseen ei löydy, mikäli ei muista, millaisia kysymyksiä on lähettänyt. Lähetämme vastauksen kysyjän sähköpostiin. Jos taas muistaa oman kysymyksensä (suunnilleen), voi tehdä haun aiheella, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku…
Suomen rekisterikilpimuseon sivuilla on seikkaperäinen selitys Suomen ajoneuvorekisterien historiasta. Siellä kerrotaan, että alkuvaiheessa ajoneuvojen rekisteröintitietojen ylläpito oli lääninhallitusten vastuulla. Poliisi laati kaikista käytössä olevista ajoneuvoista kantakortin, joka sisälsi perustiedot autosta. Ikävä kyllä varsinkin Helsingin seudun kantakorteista on iso osa ehdittiin tuhota, ennen kuin niiden historiallinen arvo tunnistettiin. Säästyneet kantakortit on tallennettu Suomen ajoneuvohistoriallisen keskusliiton (SAHK ry) arkistoihin, josta niitä kannattaa kysellä.
Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliiton yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.sahk.fi/
Lähde:
http://www.kilpimuseo.fi/
Kysy.fi…
Kyseessä voisi olla Vasili Peskovin tositapahtumiin perustuva teos Taigan erakot, joka kertoo Siperiassa eläneestä Lykovien perheestä. Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 1993.
Valitettavasti Mary Elisabeth Coleridgen runosta We never said farewell ei ole suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
