Harmillista kyllä, kuvitellusta johtolangasta huolimatta jäi teoksen nimi selvittämättä. Baskervillen koiran perusteella löytyi lupaava kirja: Irja Klemolan kokoama Nuotion loimutessa: kerrottavia tarinoita (WSOY, 1934). Kertomuskokoelman sisältö on nähtävissä Finnan haussa: https://www.finna.fi/Record/eepos.103405#componentparts
Kirjan "Baskerwille"-tarinalla ei kuitenkaan ollut mitään tekemistä Arthur Conan Doylen klassikon kanssa, eikä muitakaan kysyjän mainitsemia tarinoita tässä partiolaisten ajanvietteeksi laaditussa kokoelmassa ollut.
Finnan kattavassa hakupalvelussa on mahdollista käyttää erilaisia hakusanoja myös kertomuskokoelmien etsimiseen. Esimerkiksi "lukemistot" antaa runsaasti erilaisia lapsille ja…
Hei!
Sekä Ruotsissa että Norjassa on julkaistu kirjat nimeltä Third culture kids. Ruotsissa kyseisen teoksen on koonnut Ra Hidaya Modig ja se on julkaistu ruotsiksi vuonna 2017 ja englanniksi vuonna 2018.
http://libris.kb.se/hitlist?p=1&q=ra+hidaya+modig&t=v&d=libris&s=r&t=v&…
Norjassa kirjan Third culture kids : å vokse opp mellom kulturer on koonnut Aon Raza Naqvi ja se on julkaistu vuonna 2019. Tästä en löytänyt englannin kielistä käännöstä.
https://www.nb.no/items/9f67ce1b4a1c38306f1bdb39e016b63b?page=0
Hei, ja kiitos viestistäsi. Valitettavasti tällä hetkellä ei aikuisille ole käytössä PC-pelikoneita kirjastoissa. Olemme parasta aikaa remontoimassa Oodin PC-tilaa ja palauttamassa sinne pelaamismahdollisuuden niin pian kuin mahdollista. Tiedotamme asiasta erikseen, kun tila saadaan taas pelikäyttöön.
Lisää tietoa peleistä pääkaupunkiseudun kirjastoissa löydät osoitteesta https://www.helmet.fi/pelit
Arabialainen opas Halef seikkailee Karl Mayn kirjoittamassa Kara ben Nemsi -kirjasarjassa.
Sarjan osat ovat: Aavikon halki, Linnoituksen vanki, Viimeinen karavaani, Afarahin jalokivet, Balkanin rotkoissa, Skipetaarien maassa ja Keltainen rosvopäällikkö.
Hei!
Eversti ja rouva Sladen olivat Pelastusarmeijan ylijohtajat. Vastaajan mielestä sanamuoto viittaisi siihen, että artikkeli olisi ollut mahdollisesti jossain Pelastusarmeijan omassa lehdessä, esimerkiksi Pelastusarmeijan nuori sotilas tai Helmiä syvyydestä.
Molempien lehtien numeroita on digitoitu. Digitoidut numerot ovat vapaasti luettavissa verkossa vuoteen 1939 saakka osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu. Vuodesta 1940 eteenpäin julkaistut lehdet ovat luettavissa Kansalliskirjaston erikoislukusalissa tai vapaakappaletyöasemilla. Lisätietoja Kansalliskirjaston lukusalilainauksesta saat täältä
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/aineistot-ja-kokoelmat/aineiston-sa…;
Lisätietoa…
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Löysin sanan muodossa siiliytyminen. Se on ollut pääkirjoituksen otsikkona Ydin lehdessä 1984/2. https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/77769129/Julkaisuluettelo_2016.pdf
Siiliytyminen tarkoittanee siilin lailla piikkipalloksi käpertymistä eli vetäytymistä ja puolustautumista samaan aikaan.
Samantapaisia eläinperäisiä ilmauksia voi suomen kielessä helposti luoda ja käyttää. Yleensä ne ymmärretään kohtuullisen hyvin. En kuitenkaan kyennyt muistamaan kuin hukkamaisen hymyn. Ehkä joku lukija voi auttaa täydentämällä vastausta?
Kotimaisten kielten keskus kuvailee: "Kolmantena sanojen laskemista vaikeuttavana piirteenä suomessa on mahdollisuus luoda deskriptiivisiä sanoja. Monille tämä on opetettu koulussa pyytämällä…
Käypiä suomenkielisiä jugend-kirjoja ovat esimerkiksi seuraavat:
Art nouveau = Jugendstilen = Art nouveau [teksti suomeksi, ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi]
Gabriele Fahr-Becker, Jugendtyyli
Kuusenoksa ja lukinlanka : sata vuotta jugendtunnelmaa
Jonathan Moorhouse, Pariisin art nouveau
Tutta Runeberg, Jugend
Ilmeisesti viittaat Helsingin kirjastojen uusiin asiakaskoneisiin ja uuteen tulostusjärjestelmään. Vaikka monet asiat ovat muuttuneet, tulosteiden säilymisaika ei ole muuttunut. Tulosteiden pitäisi säilyä järjestelmässä sama 24 tuntia kuten ennenkin. Viime päivinä tulostuksessa on tosin ollut ongelmia ja siksi kaikki tulostukset eivät ole onnistuneet. Et kertonut, oletko yrittänyt tulostaa omalta koneeltasi vai kirjaston koneilta. Jos sinulla on vielä jatkossa ongelmia, käänny kirjastosi henkilökunnan puoleen.
Tipo tien on kirjoittanut Anja Snellman. Runo on kokoelmasta Saa kirjoittaa (2004).
Meistä tulee ihmisiä... on Claes Anderssonin kokoelmasta Ajan meno (2008) Jyrki Kiiskisen suomentamana. Ruotsinkielinen alkuteos Tidens framfart ilmestyi 2005.
Käy sisään... on Tuomas Anhavan suomentamaa Bo Carpelania. Alkukielisenä runo sisältyy Carpelanin kokoelmaan Gården (1969). Anhavan suomennos löytyy sekä Carpelan-valikoimasta Elämä jota elät : valitut runot 1946-1983 (1983) että Gården-käännöksestä Piha (1984). Gården oli ensimmäinen kokonaisuudessaan suomennettu Carpelan-kokoelma – ja sekin hieman muokatussa muodossa: runojen järjestystä on muutettu, minkä lisäksi kuusi alkuperäisrunoa puuttuu ja niiden tilalla on kahdeksan samanaiheista…
Teosten skannaaminen ja lähettäminen digitaalisena ei ole mahdollista tekijänoikeudellisistakaan syistä. Aseman kello löi kolme kertaa -tietokirjaa näkyisi kuitenkin löytyvän runsaasti antikvariaateista. Lähettäminen Tšekkiin onnistunee maksua vastaan.
Menestystä gradu-työhön!
Kirjastoille halutaan usein lahjoittaa kirjoja, mutta kirjastojen kokoelmiin voidaan ottaa tuollaisista kirjoista vain pieni osa. Yleisperiaatteena lahjoituksistakin kirjastot haluavat omiin lainattaviin kokoelmiinsa vain sellaisia kirjoja, joita ne voisivat muutenkin ostaa uusina hankintoina: kysyttyjä, moitteettoman hyväkuntoisia ja uudehkoja tai klassikkokirjoja, joista asiakkaat olisivat todennäköisesti kiinnostuneita. Lahjoitusten vieminen kokoelmaan vaatii työaikaa ja resursseja eikä kirjastolla ole varastotilaakaan isoille lahjoituserille. Kirjastot päättävät, otetaanko lahjoitetut kirjat kokoelmiin vai laitetaanko ne esimerkiksi kierrätyshyllyyn.
Monilla kirjastoilla on kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat…
Kyseistä Oatesin teosta ei tosiaan Helmet-kirjastojen kokoelmista löydy englanniksi. Ruotsinkielinen käännös Helmet-kokoelmissa on.
Teoksen, jota ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy voi tilata kaukolainana. Yhteisluettelo Finnasta näkee, että sitä on muutamissa kirjastoissa Suomessa.
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Suomen rintamamiehet 1939-45 -matrikkelisarjaa julkaisi 1971 matrikkeliprojektia varten perustettu Etelä-Suomen Kustannus Oy.
Helsingin Sanomat 19.9.1976 kertoo, että rintamalla olleiden nimet saatiin silloisesta Valtion tietokonekeskuksesta, pääesikunnasta ja myöhemmin väestörekisteristä. Luettelon perusteella yhtiön asiamiehet kiersivät rintamamiesten luona keräämässä tietoja. Kirjat koostettiin divisioonittain, joka aiheutti haasteita ja viivästymisiä, koska täydennysmiehet tulivat kaikkialta Suomesta ja sodanjälkeinen muuttoliike myös sekoitti asiaa. Kustantaja ratkaisi asian päättämällä julkaista kullekin divisioonalle pääosan ja erillisen täydennysosan. Tarmokas myyntityö, tilaussopimus jota ei voinut perua sekä matrikkelien…
Kyseessä voisi olla Timo Parvelan kirja Sanoo isä (Tammi, 2001). Sille on ilmestynyt myös jatko-osa Mitäs siihen sanot, isä? vuonna 2002.
Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auae6cf19d-d6d1-4581-9cc5-6…
Liikennevaloissa näkyvä pieni valkoinen valopiste on joukkoliikenteen liikennevaloetuuksiin viittaava merkkivalo.
Valopilkkuun ei tarvitse tavallisen autoilijan tai jalankulkijan kiinnittää mitään huomiota, koska se antaa tietoa joukkoliikenteen kuljettajille sekä huoltohenkilökunnalle.
Kyseinen merkkivalo esimerkiksi ilmoittaa raitiovaunun tai linja-auton kuljettajalle, että hänen liikennevälineensä on havaittu ja että sen kulkeminen risteyksestä vaikuttaa vihreän valon kestoon.
Joukkoliikenne-etuuksien ilmaisemisessa ja kontrolloimisessa on käytetty valkoisen merkkivalon lisäksi aikaisemmin erilaisia valomajakoita esimerkiksi raitiovaunujen liikennevaloetuuksissa.
Lähteet:
https://yle.fi/a/3-7043153
http://www.liikennevalot.info/…
Martti Rapolan artikkelissa "Suomenkielinen joulurauhan julistus 1600-luvulta" (teoksessa Historiallisia tutkimuksia Artturi H. Virkkusen kunniaksi hänen täyttäessään 60 vuotta. Toimittanut Turun Historiallinen Yhdistys, Turku 1924) on julkaistu kaksi versiota 1600-luvun lopulta peräisin olevasta joulurauhan julistuksesta. Niistä lyhyemmässä (joka sekin on huomattavasti nykyistä julistusta pidempi) sanotaan näin: "Toisexi manatan angarasti, etta idzecukin tällä Joulun Juhlalle cuin myös ainakin käytäwät idzens christelisest ia Jumalisest wältäden ylönsyömist, ylönjuomist, turhi waloi ia caickia muita Syndiä, iotka Jumalan lais owat pois kieldyt, nijn Jumala on idze Cullengin Sädylle hänen hywästi siunauxens andawa." Kyse on siis valasta,…
Olisikohan kyseessä ehkä Siv Widerbergin ja Eva Lindströmin Olipa kerran isä ja äiti? Siinä lapset Lilli ja Lalli joutuvat vanhempien rooliin, kun heidän isänsä ja äitinsä käyttäytyvät kuin pikkulapset.
Kollega ehdotti Margit Sandemon Jääkansan tarina -sarjan kirjaa Yön demoni. Juonikuvaus, alkuperäinen kansikuva ja julkaisuvuosi (1997) täsmäisivät.
Kirjan kuva ja lyhyt esittely sivulla
https://www.risingshadow.fi/library/book/1154
Kirjaa on yksi kappale Helmet-kirjavarastossa
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2287424
Hei, nimi Ignate on feminiininen johdannainen nimestä Ignatius. Ignatius taas on johdannainen Ignatios Antiokialaisesta, joka oli Antikian piispa n. 100 jaa.
Lähteet:
Nordic Names:
Ignate - Nordic Names
Pyhä marttyyripiispa ja jumalankantaja Ignatios Antiokialainen
Pyhä marttyyripiispa ja jumalankantaja Ignatios Antiokialainen | Suomen ortodoksinen kirkko
