Kun johonkin kirjaan kiinnittyy varauksia, uusiminen keskeytyy siihen asti, kunnes kaikki varaajat ovat saaneet vuorollaan kirjan lainaksi. Käytännöllä pyritään kohtelemaan kirjaston asiakkaita tasapuolisesti eli kirjan jo haltuunsa saanut ei voi jatkaa laina-aikaa varaajien kustannuksella.
Lomailu mökillä ei ole perusteltu syy ohittaa varausjonoa. Kirjaston käyttösäännöt eivät tunne "käytännön syitä". Kysyjä ehkä viittaa sellaisiin harvinaisiin tilanteisiin, joissa lainaaja ylivoimaisen esteen takia ei voi palauttaa lainaansa ajoissa. Kirjastossa voidaan harkita esimerkiksi myöhästymismaksujen mitätöimistä, jos myöhästyminen ei johdu lainaajasta (esimerkiksi varkaustapaukset tulkitaan yleensä tällaisiksi). Laina-aikaa voidaan kirjaston…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei voi tällaista lupaa myöntää. Jos kirjan tekijän kuolemasta ei ole yli 70 vuotta, sen julkinen levittäminen ilman tekijän tai kustantajan lupaa on tekijänoikeusrikkomus. Kirjan suomennoksen kustantanut Stelk näyttää tarjoavan kirjaa maksutta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kenellä tahansa olisi oikeus kirjaa maksutta jakaa. Suosittelen ottamaan yhteyttä tuon linkin takaa löytyvään sähköpostiosoitteeseen ja sopimaan asiasta Stelk Suomen kanssa.
Heikki Poroila
Hei, valitettavasti ei voi tilata. Kysy kirjastonhoitajalta on tietopalvelu, ei kirjakauppa. Teos "Viluinen pingviini" on julkaistu ensimmäisen kerran jo 1975 ja on kirjastoissakin kovin harvinaiseksi jo käynyt. Vuoden 2002 painosta löytyy kuitenkin ja esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastosta sitä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Antikvariaateilla ei sitä juuri nyt näytä olevan tarjolla, joten omaksi ostaminen voi viivästyä.
Heikki Poroila
Eipä taida missään sellaista tietoa enää olla koottuna ja julkisena. Takavuosina kirjastot.fi-palvelu piti yllä Suomen kaikkien kirjastojen henkilökunnan hakujärjestelmää, mutta siitä lienee luovuttu mm. intimiteettisuojan syistä. Helmet.fi tarjoaa nykyään vain kirjastojen johtajien ja joittenkin yhdyshenkilöitten kuten koulu- ja päiväkotiyhdyshenkilöitten nimet.
Käytännössä useimpien Helsingin kirjastojen henkilöstössä tapahtuu niin usein pieniä muutoksia, että verkossa toimivan palvelun täytyisi olla jotenkin automaattisesti päivittyvä. Tietoturva- ja intimiteettisuojan takia tällainen ei nykyään liene mahdollista, vaikka haluakin olisi. Monissa kirjastoissa ei henkilökunnalla saa rinnassakaan olla kuin etunimi.
Heikki Poroila
Jos kyse on kokonaisesta teoksen käsikirjoituksesta, sellaista voi tarjota kustantajille tai sitten julkaista itse. Esimerkiksi osoitteesta https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_entity=fi löytyy pitkä muttei silti täysin kattava lista suomalaisista kustantamoista. Kustantamon valinta riippuu paljon siitä, millainen teos on kyseessä, sillä jotkut kustantamot ovat erikoistuneet tietynlaiseen kirjallisuuteen.
Jos haluat julkaista teoksesi itse, sinun pitäisi ensiksi saada käsikirjoitus julkaistavaan kuntoon. On hyvä antaa esimerkiksi tuttujen lukea se ja antaa palautetta. Erittäin suositeltavaa on myös, että joku oikolukee teoksen ennen julkaisua, jotta kieliasu on mahdollisimman hyvä ja…
Suomen kansallisdiskografia Violan tai Fono-tietokannan kautta ei löytynyt tietoa, että Harri Palo -niminen henkilö olisi julkaissut levyjä tai sanoittanut kappaleita. Violaan on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 sekä kotimaisista nuoteista vuodesta 1977. Fonossa taas on tiedot kaikista Yleisradion äänilevystöön vuodesta 1974 lähtien hankituista äänilevyistä.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
Aluekehityksestä ja syntyvyydestä on kirjoitettu jonkin verran tutkimuksia ja selvityksiä. Alla linkki hakutulokseen Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-hakupalvelusta. Osa aineistosta on verkossa luettavia:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=aluekehitys+syntyvyys&type=AllFields&limit=20
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Välitin kysymyksesi Joroisten kirjastolle, joka on samaa Lumme-kimppaa meidän kanssamme, niin saat heiltä sieltä ajantasaista tietoa heidän digitointilaitteensa käyttömahdollisuuksista. Heidän laitteensa on yhteinen Toenperän kirjastossa eli se kiertää myös Juvalla ja Rantasalmella välillä. Ikävä kyllä meidän oma digitointilaitteemme on ollut jo jonkin aikaa poissa käytöstä.
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Vaarallista jätettä voi viedä vaarallisten jätteiden kontteihin (https://www.kierratys.info/, ruksi kohtaan "vaarallinen jäte") tai Sortti-asemille (https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/sorttiasemat/Sivut/default.aspx).
Ota yhteyttä Ellibs Oy:öön, joka on e-kirjojen myyntiin, markkinointiin ja teknologiaan erikoistunut yritys. Sen kautta kirjastot voivat hankkia e-kirjoja kokoelmiinsa:
https://www.ellibs.com/fi/palvelut
Goottilaisten romaanien sarjaan katsotaan kuuluvan seuraavat teokset:
Bellefleur (1980)
A Bloodsmoor Romance (1982)
Mysteries of Winterthurn (1984)
My Heart Laid Bare (1998)
The Accursed (2013)
Näistä Bellefleur on suomennettu:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4263
Lokomotiv Jaroslavlin viimeinen ottelu ennen tuhoisaa lento-onnettomuutta (7.9.2011) oli 3.9. kotiareenalla Jaroslavlissa pelattu harjoituspeli Torpedo Nižni-Novgorodia vastaan. Lokomotiv voitti ottelun 5–2 (3–1, 1–0, 1–1). Pavol Demitran tehopisteet olivat 1+0. Hän teki Lokomotivin 4–1-johtomaalin peliajassa 39.03.
Vastauksen antoi
Urheilumuseon tietopalvelu
Arkistojen, museoiden ja kirjastojen tietokanta Finnasta löytyy muutamia lehtiartikkeleita Rettigin palatsista
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=rettigin+palatsi&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FJournal%2F%22&limit=20
Sen lisäksi Turun kaupunginkirjastossa on varastossa vanha Turku-kortisto, josta löytyy useita artikkeleita Rettigin palatsista eri näkökannoilta. Tässä niitä (osa jo 80-luvun lopusta):
Palatsi paljastaa salaisuutensa (ensi kertaa avoinna yleisölle 4.1.1989, kuvia + talousapulaisen haastattelu) (TS 4.1.1989 s. 16)
Rettigin palatsin ovet avautuvat (HS 4.1.1989 s. 3, 10)
Konsulinnan…
Kirsti Simonsuuren elämästä ei ole kirjoitettu kirjaa. Simonsuuresta on mainintoja ja lyhyitä luonnehdintoja joissain Vaski-kirjastoista löytyvissä teoksissa. Simonsuuren elämäkerralliseksi kuvatusta Pohjoinen yökirja -romaanista ja sen vastaanotosta on Taru Väyrysen kirjoittama väitöskirja, mutta teos ei käsittele Simonsuuren elämänvaiheita. Kotimaisen kirjallisuuden vuosikirja Sanelmassa (2005) on Simonsuuren Operaatio Elgin -esseetä koskeva artikkeli. Lisäksi löytyy arvioita Simonsuuren runokokoelmista ja Simonsuuren itse kirjoittamia arvioita muiden teksteistä (Motmot).
Simonsuuri mainitaan seuraavissa, Vaski-kirjastoissa saatavilla olevissa teoksissa:
Suomalaisia nykylyyrikoita (1986)
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria (2010)
Taru…
Lause toi mieleen ensimmäiseksi Tove Janssonin Kesäkirjan, mutta kyseinen teos ei kuitenkaan ala näillä sanoilla. Kirjasampo-sivustostakaan ei ollut tässä apua. Onko mahdollisesti kyseessä lasten- tai nuortenkirja? Kyselin myös kollegoilta, mutta antamillasi tiedoilla ei osattu sanoa mistä kirjasta olisi kysymys. Jos sinulla on antaa jotain lisätietoja, niin ehkä onnistumme löytämään oikean kirjan.
Netistä löytyy myös erilaisia keskustelupalstoja hakusanoilla "kirjan ensimmäinen lause", joissa arvuutellaan tai on listattu kirjojen alkulauseita.
Ehkä joku tämän palstan lukija keksii oikean kirjan?
Julkiseen arkistoon tallennettu vastaus tulee sekä antamaasi sähköpostiin että Kirjastot.fi kysymys -sivuille.
Yksityisen arkiston vastaus tulee vain sähköpostiisi.
Suomen rekisterikilpimuseon sivuilla on seikkaperäinen selitys Suomen ajoneuvorekisterien historiasta. Siellä kerrotaan, että alkuvaiheessa ajoneuvojen rekisteröintitietojen ylläpito oli lääninhallitusten vastuulla. Poliisi laati kaikista käytössä olevista ajoneuvoista kantakortin, joka sisälsi perustiedot autosta. Ikävä kyllä varsinkin Helsingin seudun kantakorteista on iso osa ehdittiin tuhota, ennen kuin niiden historiallinen arvo tunnistettiin. Säästyneet kantakortit on tallennettu Suomen ajoneuvohistoriallisen keskusliiton (SAHK ry) arkistoihin, josta niitä kannattaa kysellä.
Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliiton yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.sahk.fi/
Lähde:
http://www.kilpimuseo.fi/
Kysy.fi…
Useat lähteet mainitsevat Helsingissä olleen sisällissodan aikaan lähes 200 000 asukasta. Helsingin kaupungin tilastojen mukaan 1.1.1918 Helsingin väkiluku oli 155 735. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_09_23_Tilastoja_9_… .
Punakaartien aseistaminen kaupungissa alkoi tammikuun loppupuolella ja 28.1.1918 Helsingissä muodostettiin punaisten vallankumoushallitus. http://itsenaisyys100.fi/helsinki-oli-sisallissodassa-punaisten-paakaup…
Taistelu Helsingistä käytiin 11.–13. huhtikuuta 1918. Wikipedia summaa taistelutappiot seuraavasti: Helsingin valtauksen aikana sai surmansa noin 400 punaista, 60 saksalaista ja 20 valkoista. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_valtaus
Tarkempaa tietoa vuosien 1917-1918 sotasurmista…
