Helmet-kirjastoissa on käytössä noutamattoman varauksen maksu (1 euro). Maksu on otettu käyttöön 2021. Maksun tavoitteena on kannustaa asiakkaita huolehtimaan varaustensa noudosta tai peruuttamisesta, niin että kirjojen kierto nopeutuu ja varausjonot lyhenevät. Maksu peritään 18 vuotta täyttäneiltä. Kirjastoautoissa, potilaskirjastoissa ja palvelukeskusten kirjastoissa ei peritä noutamattoman varauksen maksua.Varaaminen on maksutonta. Varauksen ehtii vielä peruuttamaan, vaikka se olisi jo saapunut kirjastoon. Maksu lisätään asiakasmaksuihin, mikäli varausta ei noudeta tai peruuteta viimeiseen noutopäivään mennessä. Löydät tarvittaessa käyttösäännöistä tarkempia tietoja maksuista ja muusta kirjastoasioinnista: Helmet-kirjaston…
Voisikohan etsimäsi teksti olla Einari Vuorelan runosta Yhteenmeno kokoelmasta Yön kasvot (1923)?Kyseistä runoa on etsitty palvelussamme aiemminkin. Runo päättyy näin: "Sinä tulit mulle / ja minä tulin sulle. / Meistäpä tulikin hyvät! / Mulla on kaksi vahvaa kättä, / sulla on silmät niin syvät."https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-meni-einari-vuorelan-runo?language_content_entity=fiRuno sisältyy myös esimerkiksi teokseen Einari Vuorela: Hiljaisuuden veräjille : valitut runo 1919 - 1975 (toim. Eila Kostamo, 1989)
Jos olette Jyväskylässa, voitte kääntyä suoraan Jyväskylän yliopiston kirjaston puoleen. Kaupunginkirjastossa ei lisensiaattitutkimuksia ole. Jos ette asu Jyväskylässä, voitte kääntyä kotipaikkakunnallanne lähimmän kaukopalveluja välittävän kirjaston puoleen ja tehdä siellä kaukopalvelutilauksen. Sitä varten tarvitaan tarkat henkilötiedot.
Teos löytyy Linda-tietokannasta, osoitteesta http://finna.fi Lindaa voi selailla vain Helsingin kaupunginkirjastossa ja Helsingin yliopistossa.
Löydät teoksen parhaiten, kun valitset hakutyypiksi teoksen nimen ja katkaiset teoksen nimen kysymysmerkillä, siis: Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto?. Saatuasi hakutuloksen, saat klikkaamalla teoksen tiedot esille. Ko. teos on elektronisessa muodossa ja siis tulostettavissa paperille.
Koska Lempäälän kirjasto ei ole mukana tässä vastauspalvelussa, niin saat vastauksen täältä Tampereen kaupunginkirjastosta.
Kirjakauppojen luetteloista ei löydy vielä ennakkotietoja yhdeksännen osan ilmestymisestä suomeksi. Olemme tarkistaneet myös kirjasarjan kustantajan Kariston kotisivut. Ennakkotietoja ja aikatauluja ei löydy sieltäkään. Kirjasarjan osat 7 ja 8 ovat ilmestyneet tänä vuonna. Ja niiden saatavuus on haettavissa yhteisen PIKI-verkkokirjastomme kautta, http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 .
Vaasan kaupunginkirjastossa on olemassa useampia kirjoja, jotka käsittelevät 1990-luvun muotia tai musiikkia. Suurin osa kirjoista on englanninkielisiä, muutama suomenkielinenkin löytyy. Muotikirjoista voisin mainita teoksen Fashions of a decade: the 1990s ja musiikkipuolelta The Virgin encyclopedia of nineties music ja Nikula: Rauta-aika: Suomimetallin historia 1988-2002. Suurin osa aiheeseen liittyvistä kirjoista näkyi olevan lainassa tai käsikirjastokappaleena (ei kotilainaan). Jos asut Vaasassa voisit tulla käymään pääkirjaston musiikki- ja taideosastolla, jolloin voit lainata paikalla olevaa aineistoa, tehdä aiheesta kattavampaa hakua tai tutustua käsikirjastokappaleisiin. Muussa tapauksessa kannattaisi kääntyä kotikuntasi kirjaston…
Voit käyttää normaalisti Vaasan kaupunginkirjastoa, vaikka kotipaikkakuntasi on Helsinki. Lainaamiseen tarvitset meidän kirjastokorttimme, se voidaan tehdä sinulle samalla kertaa, kun tulet lainaamaan kirjoja (henkilöllisyystodistus oltava mukana). Voit tarkistaa etukäteen, onko tarvitsemiasi kirjoja Vaasassa Venny-verkkokirjastomme kautta
http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=find2&ulang=fin
Tervetuloa asiakkaaksi!
Käsityksesi on oikea. Vuoden 1928 edustajanpalkkiolain mukaan kansanedustajille maksettiin palkkaa vain valtiopäivien ollessa koolla. Tämä muuttui vuoden 1947 edustajanpalkkiolaissa 328/1947, annettu 30.4.1947. Silloin määriteltiin edustajanpalkkio kiinteäksi vuosipalkkioksi, jota maksettiin kuukausittain.
Oletan, että tarkoitat kirjautumista Vaski-verkkokirjastoon. Kirjautumiseen tarvittavan kirjastokortin tunnuksen löydät kirjastokortistasi viivakoodin alta. Tunnusluku (PIN) on sama nelinumeroinen koodi, jota kysytään lainausautomaateilla. Jos sinulla ei ole tunnuslukua, tai olet unohtanut sen, saat sen minkä tahansa vaski-kirjaston neuvonnasta näyttämällä kuvallista henkilötodistusta. Se vaatii siis käyntiä kirjastossa.
Helmet-kirjastoissa näyttää tosiaan olevan kovin vähän berbereitä koskevaa aineistoa. Sen sijaan Helsingin yliopiston kirjastosta, mm. Kaisa-talosta, löytyy jo huomattavasti enemmän. Lisäksi on mahdollista tilata aineistoa kaukolainoiksi esimerkiksi muista Suomen tieteellisistä kirjastoista, mikäli jotakin nimekettä ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Ymmärrettävästi aika suuri osa aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta on ranskankielistä, mutta kyllä myös mainitsemillasi kielillä löytyy useita nimekkeitä.
Sinun kannattaa selata läpi ne aineistot, jotka saat esiin hakusanalla "berberit" Melinda-tietokannasta:
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/TX518PYUR6BILPEVTER7KQGLFTMCD1YYGT28PRP8XC3JI7UHR6-04776?func=short-jump&…
Kansalliskirjaston lehtikokoelmassa voi tutkia näitä lehtiä, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/kansalliskokoelman-sanoma… . Lisätietoja voit kysyä Kansalliskirjaston neuvonnasta sähköpostitse kk-palvelu(at)helsinki.fi tai puhelimitse numeroon 02941 23196.
Helppoa tapaa löytää vastaus kysymykseesi en keksinyt. Menemällä osoitteeseen http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ ja valitsemalla sivun oikeasta reunasta Kunnan- ja kaupunginkirjastot saa listan yleisistä kirjastoista ja listaan on merkitty, mihin kimppaan kirjasto kuuluu. Lista on kuitenkin puutteellinen eli ne kirjastot, jotka eivät listan mukaan kuulu kirjastoon, pitää vielä erikseen tarkistaa kirjasto kerrallaan. Esimerkiksi Anders-kirjastoja (ei ainakaan kaikkia) eikä Fredrika-kirjastoja ei ole merkitty kimppakirjastoiksi.
Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan Helsingin kaupunginkirjastossa oli vuonna 2017 36 sivukirjastoa ja pääkirjasto. Kirjastoautoja oli kaksi. Lisäksi laitoskirjastoja oli 9. Jos kirjastoautot ja laitoskirjastotoimipisteet lasketaan toimipisteiksi, lopputuloksena on 48. Alla linkki tilastoon:
http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2%2C400%2C449%2C557%2C578%2C598%2C604%2C613%2C634%2C638%2C661&years=2017&stats=100
Tämän tilaston jälkeen toimipisteet laitoksissa ovat vähentyneet yhdeksästä seitsemään. Muuten lukumäärä säilyy ennallaan, eikä Oodin avautuminen muuta tilannetta. Syyskuun lopusta (Kirjasto 10 suljettiin) joulukuun 5:een kirjastoja on yksi vähemmän, kunnes Oodin avautuminen palauttaa…
Kyseessä on Alpo Noposen runo Elämän kouluun. Melodianuotti löytyy Aksel Törnuddin toimittamasta Koulun laulukirjasta nimellä Elämän koulu ilman viittausta Noposeen. Sen saa lainaksi esimerkiksi HelMet-kirjastosta. Tätäkin perusteellisemmin samaan kysymykseen vastattiin jo joulukuussa 2018 ja ehkä sitäkin kannattaa vilkaista.
Heikki Poroila
Valitettavasti ohjelmaa ei olla tunnistettu. Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle: ehkä joku kollega jossakin päin Suomea tunnistaisi ohjelman. Ilmoitamme heti, mikäli vain saamme sieltä vastauksen.
Valtakunnallisia tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole saatavissa. Yksittäisten kirjastojen tai kirjastokimppojen lainatuimmista tai varatuimmista kirjoista voi kyllä tilastoja löytää, mutta nekin pitää etsiä yksitellen - kätevästi yhteen lähteeseen koottuna niitä ei valitettavasti ole tarjolla.
Vuonna 1989 julkaistu kuvakirja Nurinkurin-Nuuti sopisi kuvaukseen. Sen tekijä on virolainen piirtäjä ja animaatio-ohjaaja Priit Pärn. Kirjan Nuuti teki kaiken päinvastoin kuin muut. Niinpä hänet lähetettiin Nurinkurilaan, missä hedelmät syövät ihmisiä ja kivet ovat pehmeintä mitä löytyy.
Kirjasta on teksti- ja kuvaotteita oheisessa blogissa:
http://penttimurole.blogspot.com/2015/04/slavasta-nurinkurin-nuutiin-ly…
