Muranolainen lasitikari löytyy ainakin Ruth Rendellin Morsiusneidosta (WSOY, 1992):
"Enkö ole koskaan näyttänyt sinulle venetsialaista tikariani? Ne tikarit on tehty Muranon lasista, ja ne ovat teräviä kuin partaveitsi. Kun sellaisen työntää sisään, se katkeaa kädensijan juuresta ja näkyviin jää pelkkä naarmu. Uhri ei edes vuoda verta." (s. 189)
Mangaa löytyisi englanniksi:
suu Morishita ; translation: Christine Dashiell.:A sign of affection Helmet
Kuvallista aineistoa on eri formaateissa, muttei animea. Helmet
Finna-haku löytää hieman runsaammin aineistoa. mm. Tuulia Riikosen opinnäyteen Viittomakieli sarjakuvassa : Keinoja suomalaista viittomakieltä käyttävien sarjakuvahahmojen kuvaamiseen Finna.fi
Sarjakuvia löytyy esim. Hodson, Len Every picture tells a story : cartoon book : deaf history and culture Finna
Animea ei valitettavasti sielläkään löydy.
Kaksi hautaa -niminen runo löytyy ainakin V. A. Koskenniemen tuotannosta. Kolmiosainen runo ilmestyi alun perin kokoelmassa Latuja lumessa (WSOY, 1940).
Тёмные алле́и on kokoelma Ivan Buninin vuosina 1937 – 1944 kirjoittamia kertomuksia. Kertomuskokoelmaa ei ole käännetty kokonaisuudessaan, mutta osa sen kertomuksista mm. niminovelli Puiston pimeät käytävät sisältyy Juhani Konkan suomentamaan Buninin Valittuihin kertomuksiin. Тёмные алле́и –teoksesta on mukana myös esimerkiksi kertomukset Muusa, Rusja ja Natali, Pariisissa ja Yömajassa.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921832087
https://finna.fi/
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D1%91%D0%BC%D0%BD%D1%8B%D0%B5_%D0%…
Tiedustelin asiaa Mannerheimin lastensuojeluliitosta ja sieltä vastattiin, että palvelu on valtakunnallinen eli kyseessä ei ole paikallinen tai yhdistysten toiminta. Vanhempainpuhelimen ja -chatin yhteydenotot ohjautuvat MLL:n päivystypisteisiin, joita on Helsingissä, Oulussa ja Jyväskylässä.
MLL:n keskusjärjestö organisoi toimintaa ja heidän kouluttamiensa vapaaehtoisten päivystäjien tukena on aina auttavien puhelin- ja nettipalvelujen tiimin ammattilainen.
Kyseistä jaksoa ei valitettavasti löytynyt. Voisiko kyseessä olla Midsomerin murhien kauden 5 jakso 4, jossa jakson esittelytekstin mukaan poika murhataan koulussa? Jakso on julkaistu vuonna 2002.
https://www.imdb.com/title/tt0647496/?ref_=ttep_ep4
Kyseiset sanat ovat Tomas Tranströmerin runon Flygblad (För levande och döda, 1989) keskimmäisestä säkeistöstä, sen viimeisestä virkkeestä: "Den gassande solen står över lasarettet, lidandets parkering."
Brita Polttilan suomennoksessa Lentolehtinen kyseinen virke kuuluu: "Aurinko paahtaa sairaalan, kärsimyksen paikotusalueen päällä."
Tomas Tranströmer: Eläville ja kuolleille (För levande och döda, suom. Brita Polttila,1990)
Brita Polttila: Verkkaista liikettä : runoja ja runosuomennoksia 1963-2000 (2000)
Suomen yliopistoissa ei ole forensisen lingvistiikan oppiainetta, mutta esimerkiksi Lapin yliopistossa voi opiskella oikeuslingvistiikkaa. Myös monissa muissa yliopistoissa on soveltavan kielitieteen ohjelmia, joissa hyvällä ohjauksella voinee erikoistua forensiseen kielentutkimukseen.
Täydennysopintojen käytännöt vaihtelevat korkeakouluittain, joten niitä täytyy tiedustella kunkin yliopiston kansliasta tai oppiaineiden vastuuopettajilta. Suomeksi oikeuslingvistiikasta on kirjoitettu mm. vuonna 2008 julkaistussa teoksessa Kielen ja oikeuden kohtaamisia: Heikki E. S. Mattilan juhlakirja (Talentum).
Hei,
Kyseessä on todellakin taitavan novellistin Roald Dahlin taidonnäyte. Novellin nimi on Pastorin huvi, ja se löytyy ainakin novellikokoelmasta Rakkaani, kyyhkyläiseni.
Parnasson numerossa 3/2010 sivuilla 34 – 38 on Aki-Petteri Lehtisen artikkeli Ranskalainen ongelma : Albert Camus askarruttaa yhä.
https://finna.fi/Record/arto.013782399
Vanhat Parnasson vuosikerrat ovat luettavissa esimerkiksi Pasilan kirjastossa sekä Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhteystiedot
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/asioi-kirjastossa/toimipaikat-ja-tilat/paakirjasto-kaisa-talo
https://helka.helsinki.fi/discovery/search?vid=358UOH_INST:VU1
Morsiamen ulos huutaminen vaikuttaisi liittyneen häätilaisuuksissa vihkimisen jälkeisiin menoihin: morsian huudettiin hääyön jälkeen ulos katsastettavaksi. Uloshuutajat eivät kuuluneet varsinaiseen hääväkeen, vaan nämä olivat usein ulkopuolisia. Pääkaupungissa varsinkin akateeminen nuoriso osallistui tähän toimintaan niin innokkaasti, että yliopiston osakuntia yritettiin saada ikävyyksien välttämiseksi hyväksymään periaate, jonka mukaan "pidättäydyttäisiin häätilaisuuksissa vallitsevasta tavasta 'huutaa morsian ulos'".
"Vihkimisen jälkeen seurasivat illallinen ja tanssi juhlien jatkuessa pitkälti pikkutunneille. Seuraavinakin päivinä järjestettiin vielä kekkereitä, sillä morsiusparin ei juuri ollut tapana lähteä…
Jos vilkaisee tunnetuimpien kustantajien verkkosivustoja (Tammi, Otava, Wsoy, Poesia), ei niissä missään aseteta tarjotuille käsikirjoituksille muita kriteereitä, kuin että tarjottu teos olisi toimiva, innostava kokonaisuus joka tempaa mukaansa. Eli kannattaa luoda oman näkemyksensä mukainen teos ja tarjota sitä. Jos kustantamo jakaa visiosi, voi puhelin jonain kauniina päivänä soida.
Taiteen tunnistaminen vaatia aina asiantuntijaa. Voisit kysyä neuvoa esim. Suomen taidegraafikot ry:ltä. Linkki Yhteystietoihin.
Myös monet huutokauppakamarit arvioivat esineitä ja taidetta ilmaiseksi.
Kysymyksiä tulee kyllä runsain mitoin. Vuonna 2022 palvelussa laadittiin 3930 julkiseen arkistoon talletettua vastausta. Tänä vuonna vastauksia on tallennettu jo 2797.
Palveluun osallistuvat kirjastonhoitajat vastaavat kysymyksiin kaikkien muiden töidensä ohella, ja viime aikoina asiaan on voinut vaikuttaa myös meneillään oleva kesälomakausi. Tavoitteena on vastata kysymyksiin kolmen työpäivän kuluessa, mutta valitettavasti se ei kysymysten paljouden vuoksi aina onnistu.
Emme valitettavasti tunnistaneet runon alkuperää. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista mikä Anhavan runoista voisi alkaa noilla sanoilla? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Anhavan ja Kilven asemesta tarjoan Kyllikki Villaa, kokoelman Ei, ei matkavakuutusta minulle runoa Maneesissa (nimi sisällysluettelosta): siinä vertautuvat esteradalla toisiinsa "nuoret tuliset" ja "vanha kokenut tamma".
Seitsemästä 50-luvulla julkaistusta Valistuksen satukokoelmasta kootussa kirjassa Lauantaisadut (Valistus, 1979) on Saara Heinon kirjoittama tarina Leivos-Liisa. Liisa oli varsin kiltti, mutta ei halunnut syödä tavallista ruokaa, vaan olisi halunnut syödä ainoastaan makeisia. Voisikohan tämä olla etsitty tarina ja kirja?
Leivos-Liisa julkaistiin alun perin Saara Heinon satukirjassa Pikkusiskojen satuja (Valistus, 1953).
Toinen varmaan kuulumpi ruoasta kieltäytyvä lapsi löytyy Jörö-Jukasta. Pikku Lassi, joka ei soppaa syönyt löytyy s.29 digitoidusta Lasten Joulutauluja eli opettavaisia juttuja -teoksesta Kansalliskirjaston palvelusta, https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985141?…
Kyseessä voisi olla Timo Parvelan kirja Sanoo isä (Tammi, 2001). Sille on ilmestynyt myös jatko-osa Mitäs siihen sanot, isä? vuonna 2002.
Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auae6cf19d-d6d1-4581-9cc5-6…
