Kirjastonhoitajan tehtävissä yleisenä vaatimuksena on korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu kirjasto- ja informaatioalan opinnot (60 opintopistettä). Mikäli medianomin tutkinnon lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset kirjastoalan opinnot, voi hakea kirjastonhoitajan työtehtäviä.Lähde ja lisätietoa:Työmarkkinatori: Kirjastonhoitaja https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/ammattitieto/ammatit/kirjas…
Punaisen käyttö hälytysvärinä ja merkkivalona on maailmanlaajuinen ilmiö. Yksi syy on se, että punainen on aistifysiologisesti erottuva väri. Näköaistimme erottaa hyvin punaiset vihreästä ja keskimäärin neutraalista ympäristöstä. Punainen on myös aallonpituudeltaan näkyvän valon pisin väri, joten se kantaa häiriöittä muita värejä pitemmän matkan haastavissakin olosuhteissa. Toisaalta se assosioituu vahvasti vereen ja vammautumiseen, mikä tekee siitä mitä suurimmassa määrin käyttökelpoisen pysähtymiskiellon antamiseen. Vihreä puolestaan tarjoaa punaiselle oivallisen vastakohdan jo siksi, että se edustaa näkyvän valon spektrissä toista ääripäätä. Symbolisesti vihreä taas liittyy nimenomaan elämän säilyttämiseen ja pelastamiseen, joten on…
Kielitoimiston ohjepankissa on käsitelty laajasti omistusliitteen käyttöä erilaisissa tapauksissa. Ohjeessa todetaan näin: "Tavallisesti omistusliite ei voi viitata passiivimuotoisen verbin (kuten syödään) persoonaan ’joku’. Siksi sellaiset lauseet kuin 'Huoneessa syödään eväitään' eivät ole selviä. Kuitenkin olotilaa kuvaavissa huolissaan-, pahoillaan-tyyppisissä ilmauksissa omistusliite on passiivilauseissakin mahdollinen." Esimerkkeinä on annettu mm. lauseet "Tullissa ollaan huolissaan lisääntyneestä lääkkeiden nettitilaamisesta. ~ Tullissa ollaan huolestuneita. ~ Tulli on huolissaan." Näin ollen antamasi esimerkkilauseesi "Kiinassa ollaan huolissaan" on mahdollinen.Toinen lauseesi "Onnistuakseen tarvitaan lisää henkilökuntaa"…
Turkish delight tai lokum on makeistyyppi, joka on peräisin Turkista. Se koostuu pienistä tuoksuvista hyytelökuutioista, jotka on perinteisesti maustettu ruusuvedellä, appelsiininkukkavedellä tai sitruunamehulla ja niiden päälle on ripoteltu tomusokeria. Monet Turkish Delightin premium-lajikkeet koostuvat suurelta osin hienonnetuista pähkinöistä ja taateleista hyytelömakeisessa.C.S. Lewisin klassisessa Narnia-romaanissa Edmund Pevensie astuu kaappiin ja löytää odottamatta lumisen valtakunnan. Tuntematon kuningatar, joka osoittautuu noidaksi, kysyy häneltä, mitä hän haluaisi syödä eniten. Englanninkielisessä alkuteoksessa Edmundin vastaus on "Turkish delight", ja pian hänellä on niitä kokonainen laatikko.Makeisen alkuperä on hieman epäselvä…
Murmuraatiota esiintyy pääasiassa talviaikaan loka-maaliskuussa, koska osasyynä on kylmyydeltä suojautuminen. Ilmeisesti siksi sitä havaitaan enemmän niillä alueilla joilla kottaraiset talvehtivat. Myös kantojen koko voi vaikuttaa ilmiön näyttävyyteen ja saamaan huomioon eri alueilla. Suomessa kottarainen on pesimälaji, eikä parvikäyttäytymistä esiinny samalla tavalla pesimäaikaan. Yöpymisparvia esiintyy kuitenkin Suomessakin loppukesästä.Lähteitä:Suomen Luonto: suomenluonto.fi/uutiset/kottaraiset-kirsikkapuussa/BBC Science Focus: sciencefocus.com/nature/starling-murmurationsLuontoPortti: luontoportti.com/t/682/kottarainenSuomen Lajitietokeskus: laji.fi/taxon/MX.36808/occurrenceBirdfact: birdfact.com/birds/starling/starling-murmurationThe…
Sosialismista nautti Kiviojan Vikki:"Vikki totesikin ettei hevosta myytäisi ja alkoi puhua muista asioista. Hän aikoi mennä äänestämään. Halme oli ollut herrojen vaalikokouksessa ja sanonut niille jotakin. Akseli tiesi mitä Halme oli sanonut ja kertoi sen. Vikki innostui: – Älä perkele... Sano herralle sillai... Sanoko oikein totta? Voi... sano että kuus kuukautta... Jumalauta minä nautin tosta sosialismista..." (Täällä Pohjantähden alla. 1, Kahdeksas luku : VI, s. 345)
Henry Rider Haggardin Ayesha-sarjan kirjoja ei ole suomennettu lainkaan.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://www.goodreads.com/series/72235-ayesha
Valitettavasti antamillanne tiedoilla on vaikea sanoa mikä teos on kyseessä. Kysymyksestä puuttuvat myös mainitsemanne skannatut sivut. Kenties asiaa kannattaisi tiedustella antikvariaateista.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Turun yliopiston Raision sanomalehti- ja pienpainatepalveluihin.
https://www.finna.fi/Record/utu.992956985405971
Yhteystiedot: https://utuguides.fi/c.php?g=93737&p=605460
Olisikohan kyseessä Nellie Blyn teos Kymmenen päivää mielisairaalassa (Ten days in a madhouse, suom. Heidi Kouridou, Oppian 2018). Kyseessä ei tosin ole romaani vaan teos on reportaasi, joka kuuluu tietokirjallisuuteen.
Teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa voi tarkistaa alla olevasta linkistä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2344774__Skymmenen%20p%C3…
https://finna.fi/Record/helmet.2344774
THL:n sivuilla kerrotaan, että "Koronarokotteet sopivat yleisesti hyvin lähes kaikille. On hyvin harvinaista, että koronarokotetta ei voi ottaa.":
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajanko…
Valtakunnallisen Finna-hakupalvelun mukaan kyseinen suomenkielinen VHS-elokuva ("Isä on sairas, pikku kummitus Lapanen") näyttäisi löytyvän ainakin Konneveden pääkirjastosta, mistä sitä voi tiedustella kaukolainaan esimerkiksi oman lähikirjastonsa kautta. Omaa VHS-kappaletta voi yrittää etsiä myös eri myyntikanavista, esimerkiksi verkkohuutokaupoista tai videodivareista.
Karl Johan Fagerström oli Oulun pormestari vuosina 1788-1799. Tieto löytyy Oulun kaupungin sivulta Oulun pormestarit ja kaupunginjohtajat.
Vaasan osalta löydän tiedon siitä, että hän oli vuosina 1751–99 Vaasan läänin varalääninsihteeri. Tämä tieto on Anders Chydeniuksen kootut teokset -sivustossa Chydeniuksen Fagerstömille lähettämien kirjeiden yhteydessä. Ylioppilasmatrikkelissa 1640-1852 on mainittu Fagerströmin olleen Vaasan pormestari vuodesta v. 1779.
Vaasan pormestareista mainitaan matrikkelissa löytyvän tietoa teoksessa K. Hedman, Borgmästare och rådmän i Wasa 1610–1925. SSV 9 (1925), jota näyttää löytyvät muutamasta kirjastosta. Sitä voi pyytää kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
Kirjan kyseisestä painoksesta ei ole Helmet-kirjastolla yhtään nidettä. Kirjaa on tilattu toukokuussa 2021, mutta painos on ollut loppuunmyyty ja tilaus on peruttu joulukuussa 2021. Niteitä ei siis valitettavasti ole tulossa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2005552
Kirjasta on myös uusi painos vuodelta 2021, ja sitä löytyy kirjastoista kaksi nidettä. Tästä nimekkeestä voi tehdä varauksen.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2506813
Suomi ei ollut Euroopan ainoa maa, jossa kotoperäistä malariaa esiintyi, mutta pohjoisin maa se oli. Maailman pohjoisin kotoperäinen malariatapaus tiedetään Utsjoelta. Malaria oli yleinen ja vakava sairaus, johon sairastuttiin ensimmäisen kerran 1600-luvulla. Viimeisin epidemia koettiin sotavuonna 1944. Lisää tietoa löytyy esim. tästä Ylen artikkelista:
Malarian historia Suomessa | Akuutti | yle.fi
Tarkastelin noina vuosina ilmestyneitä esikoisteoksia, mutta ikävä kyllä kuvaukseen sopivaa ei löytynyt. Myöskään valtakunnalliselta kirjastolaisten keskustelulistalta ei löytynyt vastausta.
Tunnistaisiko joku palvelumme seuraajista?
Jos et ole käyttänyt korttia moneen vuoteen, tietojasi ei todennäköisesti ole enää kirjaston lainaajarekisterissä. Asikastiedot poistetaan rekisteristä, jos korttia ei käytetä muutamaan vuoteen.
Saat uuden kortin käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Dacia 1310 on romaniassa valmistettu auto ja sitä on myyty useimmissa Euroopan maissa (Austria, Belgium, Cyprus, Czech Republic, Denmark, Estonia, Finland, France, Germany, Great Britain, Greece, Hungary, Iceland, Ireland, Italy, Latvia, Lithuania, Luxembourg, Netherlands, Norway, Poland, Portugal, Romania, Slovakia, Slovenia, Spain, Sweden, Switzerland.) https://carsalesbase.com/europe-dacia/
Suomessa autoa on myyty nimellä Renault 12 Dacia. Mallia myytiin vuosina 1972 -1979 toistatuhatta kappaletta. autotoday
Mallista kertoo mm. autowiki.fi
Voisiko olla kyse runosta Suomalainen, jonka on kirjoittanut Jorma Etto? Se ilmestyi kokoelmassa Ajastaikaa (1964). Runo alku: Suomalainen on sellainen joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään...
Runo löytyy
Etto. Jorma, Suomalainen ja muut valitut: runoja vuosilta 1955-1985. Pohjoinen 1985 ja kokoelmassa Ajastaikaa : runoja, WSOY 1964.
