Etsitty kuukausista kertova runo on Zacharias Topeliuksen Vuosileikki, jonka on suomeksi tulkinnut Alpo Noponen. Joissakin lähteissä runo on pantu tyystin Noposen nimiin.
Vuosileikki on luettavissa esimerkiksi Topelius-lukemistosta Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007). Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993) se löytyy myös - tässä Alpo Noposen töiden joukosta.
Kirjastot ottavat kirjalahjoituksia vastaan, mutta kirjasta riippuu, voidaanko sitä ottaa kokoelmiin. Yleisesti ottaen uusia kirjoja otetaan oikein mielellään, mutta vanhoista, huonokuntoisesta tai vähän lainattavista kirjoista kirjastot joutuvat yleensä kieltäytymään, koska hyllytila on rajallista. Isoilla kirjastoilla on yleensä mahdollisuus ottaa hiukan harvinaisempaakin aineistoa, kun taas pienillä kirjastoilla ei välttämättä ole mahdollisuutta pitää yhtä paljon erikoisalojen tai harvinaisempien kielten kirjallisuutta. Helsingissä kokoelmaltaan suurimpia kirjastoja ovat Pasilan pääkirjasto, Itäkeskuksen kirjasto, Töölön kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto ja Kallion kirjasto.
Jos kirjoja ei ole kovin paljon, voit vaikka tuoda ne…
Kysytty laulu on siis Petri Virtasen säveltämä ja sanoittama "Minun ystäväni".
Koulun musiikkikirjojen laulusisältö vaihtelee eri painoksissa, joten kaikissa Musiikin mestarit 3-4 painoksista tätä laulua ei välttämättä ole.
Tarkistetusti laulu löytyy ainakin näistä teoksista:
- Suuri toivelaulukirja, osa 22, sivu 242 (2013 painos) sekä
- Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään, sivu 13 (2009 painos).
Punahiuksisuutta määrittelee MC1R-geeni, jota kaikilla on kaksin kappalein: yksi isältä ja yksi äidiltä. MC1R-geeni vaikuttaa pheomelaniinin tuottoon. Jos kumpikin MC1R-geeni puuttuu tai ei toimi, ihmisestä tulee punahiuksinen. Myös silmien väri määräytyy eri geenien toiminnan mukaan: geenit vaikuttavat silmien pigmenttipitoisuuteen.
Ihmisen elinkaaren aikana eri geenit voivat jostain syystä aloittaa tai lopettaa toimintansa. Yleensä tällaiset muutokset tapahtuvat ennen aikuisikää. Aikuisiällä tapahtuvat geenimuutoksiin voivat vaikuttaa erilaiset ulkoiset tekijät, esimerkiksi stressi. Jos hiusten tai silmien väriä määrittävien geenien toiminta muuttuu, myös niiden väri muuttuu. Jos MC1R-geenin toiminnassa ilmenee siis jossain vaiheessa…
Puun koristeveistoa käsitellään mm. seuraavissa kirjoissa:
Kenttä, Olavi: Koristeveistokirja. 1999. (luokka 65.1)
Rung, Jennifer: Puunveistokirja. 1999. (luokka 65.1)
Isotaito 3. (sivut 129-135) 1978. (luokka 65.03)
Lahden kaupunginkirjaston Riimi-aineistotietokannasta voitte katsoa, mitä kirjoja kirjastossa on
luokassa 65.1 (puutyö). Kirjaston kotisivun osoite on http://www.lahti.fi/kirjasto.
Klikatkaa kohtaa AINEISTOTIETOKANTA, sen jälkeen PIKAHAKU. Pikahaku valikkoon voitte
valita kohdan LUOKKA ja kirjoittaa sen jälkeen palkille luokan numeron 65.1. Klikkaamalla
kohtaa HAE saatte näkyviin luokan 65.1 kirjat.
Katkelma on Lauri Pohjanpään runosta Kun olen kuollut... Se löytyy ainakin kokoelmista Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910-1954 sekä Valitut runot.
Opiskellaksesi kirjastoalaa oppisopimuksella, ole yhteydessä haluamaasi kirjastoon ja työvoimatoimistoon.
Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjastossa kirjasto valitsee työllistettävät työntekijät yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Työvoimatoimisto etsii kirjaston tarpeisiin sopivat työnhakijat. Työnhakijan on täytettävä tietyt työvoimahallinnon asettamat kriteerit. Työllistetyksi päästäkseen on siis ensin oltava yhteydessä työvoimatoimistoon. Oppisopimusopiskelijoiden ottamiseen ei Jyväskylän kaupunginkirjastolla ole tällä hetkellä mahdollisuuksia.
Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksesta ja opiskelusta löytyy tietoa kirjastot.fi -sivustolta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/. Oppisopimusopiskelusta lisätietoa…
Kiitos yhteydenotostasi! Suomessa ei tietojeni mukaan julkaista mitään erityisesti 9–14-vuotiaille pojille suunnattua lehteä. Useimmat Suomessa ilmestyvistä, tarkoittamallesi ikäryhmälle soveltuvista lehdistä suunnataankin molemmille sukupuolille. Esimerkiksi PTK – poikien ja tyttöjen keskuksen ja Suomen Lähetysseuran julkaisema JiiPee (http://jiipeenetti.fi/) on tarkoitettu 8–13-vuotiaille, ja Koululaista (http://koululainen.fi/) tehdään lähinnä 7–12-vuotiaille tytöille ja pojille. Luonto-Liitto ry:n Sieppo-lehti (http://www.sieppo.fi/) on puolestaan suunnattu 6–12-vuotiaille lapsille.
Poikien keskuudessa ovat suosittuja etenkin erilaiset autoilu-, peli- ja harrastelehdet. Viimeisimpien Kansallisen Mediatutkimuksen tulosten (http://www.…
"Laps hankeen hukkuu unhoittuu" liittyy joulun vieton alkuperäiseen syyhyn eli Jeesus-lapsen syntymään.
Kaikki ulkoinen jouluun liittyvä (ruoka, lahjat, koristeet, läheiset ihmiset ym.) ovat pääasia eikä enää muistetakaan juhlan alkuperäistä syytä.
Kyseisellä kielikuvalla ilmaistaan, että Jeesus-lapsi unohtuu helposti kokonaan jouluna.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyi pari viitettä nimeen Timur:
Bruce Lanskyn 35,000 baby names -kirjasta löytyi maininta, että Timur olisi peräisin hepreasta ja toisintomuoto Tamarille. Lisätietona: (Russian) conqueror '(venäläinen)valloittaja'
Internationales Handbuch der Vornamen -hakuteoksessa nimi myös esiintyy ja siinä viitataan unkarilaiseen ja turkinkieliseen lähdeteokseen. Nimen sisällöstä ei ole selitystä.
Suomalaisessa nimipäiväluettelossa Timur ei esiinny, ei edes Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja.
Kuuluisasta sotasankarista Timur Lenkistä löydät tietoa helposti esim.Googlesta.
Kyllä kyseessä on Kultainen aapinen, jonka tekijät ovat Martti Haavio, Aale Tynni ja A. Hinkkanen. Kuvituksen on tehnyt Maija Karma. Siitä löytyy kuudes painos, jonka takakanteen on kirjoitettu tuo teksti Kotien suosituin aapinen 6. painos - 300. tuhat. Kustantaja on WSOY ja ISBN-numero 951-0-06409-2. Kirjaa löytyy useasta yleisestä kirjastosta, jos haluat sen lainaan.
Veli Nurmisen teoksessa
Kallion kirkko. - Kirjaneliö, 1977
ei seinämaalauksista juurikaan löydy tietoa. Kirjasen lopussa on kuitenkin luettelo 'Kirkon rakentajista', jossa mainitaan koristemaalari Carl Slotten nimi. Carl Slotten (1878-1946) helsinkiläinen liike 'Carl Slotte Stuccattur & Måleriaffär' oli arkkitehti Lars Sonckin luottoyhteistyökumppani ja oli hieman varhemmin osallistunut myös Tampereen tuomiokirkon maalaus- ja koristelurakkaan. Tammisaarelaissyntyinen Slotte oli alkuaan työskennellyt Vuorion maalariliikkeessä. Myöhemmin hän oli täydentänyt taitojaan opiskelemalla Ruotsissa ja Italiassa ja oli koristetaiteen menetelmien johtava tuntija maassamme. Vuonna 1907 hän oli ilmoittanut hallitsevansa mm. seuraavat menetelmät:…
Yleisesti ottaen Väinö Linnan romaanien katsotaan edustavan perinteistä realismia erotuksena esimerkiksi modernismista. Tarkemmin lajitermein puhuttaessa täytyy mennä yksittäisten teosten tasolle: Päämäärää (1947) voidaan pitää työläisromaanina, Tuntematon sotilas (1954) kuuluu kiistatta sotaromaanin lajiin ja Täällä Pohjantähden alla -trilogia (1959-1962) edustaa historiallisen romaanin lajityyppiä. Romaanien lisäksi Linna kirjoitti huomattavan määrän esseitä.
Koska Linnan teosten lajin määrittely, niin kuin kirjallisuuden lajien määrittely yleensäkin, on tässä esitettyä tiivistelmää monimutkaisempi ja kiistellympi kysymys, kannattaa tutustua esimerkiksi seuraaviin lähteisiin:
Kansallisbiografia: Linna, Väinö…
Mitään virallisia kellonaikoja päivälle ei löytynyt. Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyi ajanilmauksille kellonajat, jotka menevät osin päällekkäin, eivätkä muutenkaan ole aivan tunnintarkkoja. Siellä päivä on klo 10-18. Päivä menee siis kuitenkin osin päällekkäin aamupäivän (klo 9-12), iltapäivän (klo 12-18) ja illan (klo 17-22) kanssa:
http://ilmatieteenlaitos.fi/tunne-termit-ymmarra-saatiedotus
Ainakaan tässä määrittelyssä vuodenaika, maantieteellinen sijainti tai kulttuuri eivät vaikuta asiaan.
Tässä lastenosaston muuttokirjavinkkejä:
Gleeson, Libby : Anni ja Lasse (kuvakirja tunteista, kun paras kaveri muuttaa pois). Karisto, 2006
Jalonen, Riitta : Aatos ja Sofian sorsapuisto (kouluikäiset Aatos ja Sofia joutuvat eroon, kun Sofia muuttaa pois). Tammi, 2014.
Koppens, Judith: Kaula pystyyn, kirahvi! (kirahvi on muuton jälkeen uusi kaveriporukassa). Lasten Keskus, 2014
Louhi, Kristiina: Tompan uusi koti (muutto maalle, rakennusprojekti muutettaessa vielä vähän kesken). Tammi, 2014
Pelliccioni, Sanna: Onni-poika saa uuden ystävän (Onni-poika saa uuden naapurin iranilaispoika Aramista). Minerva, 2012
Pere, Tuula: Sanni ja laatikkopäivät (Sanni on juuri aloittamassa koulun, kun perhe päättääkin muuttaa). | Wickwick, 2014
Rieckhoff,…
Rakkaalla työvälineellä on monta nimeä, mutta selityksiä näille ei tahdo löytyä. Nahan rei'ittämiseen käytettyä tarvekalua on kutsuttu nahkapaskan ohella mm. paskoksi, paskoraudaksi, läpipaskoksi ja reikäraudaksi. Reikärauta on tästä joukosta helposti ymmärrettävissä, mutta jo Agricolan sanavarantoon kuulunut paska tai Gananderin 1700-luvulla sanakirjaansa tallentama silmätulehdusta (trakooma) merkitsevä pasko ovat jo huomattavasti hämmentäviä tapauksia tässä yhteydessä. Paskominen voi tarkoittaa jonkin pilaamista. Vaikka rei'itetyn nahan voisi jossakin mielessä ajatella olevan "pilalla", tähän työkalun nimellä on tuskin haluttu viitata, kun reikä ja sen tekeminen on kuitenkin ollut tarkoituksellista. Ehkä parhaiten nahkapaskan onnistuu…
Rimbaud'n runo Humaltunut venhe löytyy Sarkian kokoelmasta Runot (1944) sivulta 662. Alkuperäinen runo Le bateau ivre löytyy Rimbaud'n teoksesta Poésies complètes sivulta 88.
Kappale on Mika Sundqvistin säveltämä, sanoittama ja esittämä Ootko sä hä mitä? lp-levyltä Hormoonihiiret (1982). Kysymyksessä mainittu kohta "Mä jälleen kerran vaeltelin Laukontorin länsilaitaa, tunsin synnin kutsuvan pari metriä siinä takanain..." on laulun kolmannen säkeistön alusta. Laulu alkaa: "Mä sadat pihat kiertelin aamusta iltamyöhään". Nuoteista ei ole tietoa, mutta äänite varmasti löytyy jostakin kirjastosta kaukolainaksi.
Alida on saksalainen lyhentymä nimestä Adelheid. Adelheidista on lukuisia muitakin Suomessa käytettäviä muunnoksia, joista Adéle on ruotsinkielisessä almanakassa hänen muistopäivänsä kohdalla 16. joulukuuta. Tällä perusteella Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirja (WSOY, 1989) ehdottaa Alidan nimipäiväksi tuota päivää.
Toisaalta Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa (Otava, 1990) mainitaan Alidan kohdalla, että sen meikäläisiä kutsumamuotoja ovat Liida, Liita ja Alli. Allin nimipäivää vietetään 31.1.
