Agatha Christie Wiki -sivuston mukaan kreivitär Rossakoff esiintyy romaanissa The Big Four (Neljä suurta) sekä novelleissa The Double Clue ja The Capture of Cerberus (Kerberoksen kiinniotto, julkaistu kokoelmassa Herkuleen urotyöt). Lisäksi hahmo mainitaan romaaneissa One, Two, Buckle my Shoe (Mabellen kahdet kasvot) ja Hickory Dickory Dock (Neiti Lemon erehtyy).Lähde: https://agathachristie.fandom.com/wiki/Vera_Rossakoff
Hei,En löytänyt tietoa, että Bocusella olisi tuollainen sarja, mutta ranskalaisella aikansa tunnetulla kokilla Raymond Oliverilla oli 1950-1960-luvuilla tehty sarja "Art et magie de la cuisine", jota esitettiin 1970-luvulla ja vielä 1980-luvun lopulla uusintoina Suomen televisiossa nimenä lienee ollut Ranskalainen keittiö.Tuohon aikaan ohjelmia esitettiin harvakseltaan, joten ohjelmatietoja yms. on hankala etsiä mikrofilmiltä vanhosita lehdistä. Esim. Youtubesta löytyy kyseisen sarjan materiaalia hakemalla alkuperäisellä nimellä "Art et magie de la cuisine", josta voit kyllä tarkistaa, vastaako ohjelma visuaalista muistikuvaasi ohjelmasta.
Sana ruis taipuu mutkikkaammin kuin suomen sanat yleensä ja siinä ilmenee monenlaista vaihtelua. Abessiivissa sana taipuu rukiitta. Lisätietoa taivutuksesta löytyy täältä:Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ruis?searchMode=allKielikellon artikkeli: https://kielikello.fi/harvinaisten-taivutusmuotojen-pulmia/Wikisanakirja: https://fi.wiktionary.org/wiki/ruis
Yritin löytää uutista Helsingin sanomien arkistoista. Valitettavasti tuollaista tapausta ei löytynyt. Putkirikkoja ja vedenjakelun keskeytyksiä kyllä, mutta syy oli niissä aina selvillä. Yleisin syy oli joko rakentamisen, roudan tai putkien hapertumisen aiheuttama putkirikko.Helsingin Sanomien aikakone
Helsingin vesilaitoskin on muuttunut ensin Helsingin vedeksi ja sitten HSY vesi- nimiseksi liikelaitokseksi. Epäilen, ettei heillä ole arkistotietoja tallella parinkymmenen vuoden takaa.
Mahtaisiko joku Helsingin kaupunginmuseossa tietää tai löytää paremmin uutisten lähteille? kaupunginmuseo@hel.fi
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta löytyi tosiaan v. 2017 tieto, jonka mukaan tipitaari tarkoittaa tärpättiä. Asiaa voisi vielä tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta (https://www.kotus.fi/). Kysymyksen voi kirjoittaa lomakkeelle osoitteessa :https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Kukaan vastaajistamme ei ikävä kyllä tunnistanut laulua. Myöskään haut musiikkitietokannoista eivät tuottaneet tulosta.
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen laulun? Tiedon laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Sallustiuksen teos Jugurtha tai Jugurthan sota on luettavissa Project Gutenbergissa
https://www.gutenberg.org/ebooks/29769
Valitse listasta Read this book online. Selasin sisällysluetteloa ja sen mukaan kirjeen Rooman senaatille lähetti Jugurthan vihollinen Adherbal. Adherbal puhuu senaatissa (luku 14) ja lähettää senaatille kirjeen (luku 24).
Kyseistä kirjaa on lainattivissa myös Helmet-kirjastosta
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1491970
En löytänyt kirjaa enää Helme-haulla, eikä Finna-hakukaan tuottanut kovin hyviä tuloksia. Siletä löysin vain Olavi Airaksisen Niska- ja ylaraajavaivojen ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus Finna-haku
Amazon.com löysi saksankielisellä nimellä Fingergymnastik muutaman teoksen. Niistä tuo Hans-Christian Solkan kirja voisi olla kaipaamasi. Amazon.com
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluu Suomen laki 1-3 -teos, jonka ensimmäinen osa sisältää perustuslain. Teoksesta julkaistaan uusi painos vuosittain. Vuoden 2021 painoksen saatavuus näkyy verkkokirjastossa: https://bit.ly/3vsLWph.
Suomen ajantasainen lainsäädäntö on nähtävissä myös sähköisesti Finlex-palvelussa: https://www.finlex.fi/fi/.
Estehiihto -termiä ei oikein tunnuta käytettävän enää. Helge Nygrenin teoksessa Punainen olympia: TUL kansainvälisen työläisurheilun vaiheissa 1920-1930-luvuilla (1969, s. 33) kerrotaan työväen ensimmäisistä talviolympialaisista Schreiberhaussa Saksassa 31.1.-2.2.1925. Olosuhteista kerrotaan, että hiihtoradat olivat vaikeita, ne kiertelivät 700-1350 metriä merenpinnan yläpuolella. Suomalaiset hallitsivat hiihtoja. Nygren kertoo, että estehiihtoon vasta kisamaastossa tutustuneet Emil Elo ja Toivo Paavilainen ottivat tässä lajissa kaksoisvoiton. Laji oli ilmeisesti suomalaisille uusi, mutta muuta tästä lajista ei kerrota.
Voisiko kyseessä ollakin estehiihtoratsastus? Tässä ruotsinkielisessä filmissä kerrotaan…
Asiaa voisi tiedustella laittamalla palautetta Vaasan kaupungille https://feedback.vaasa.fi/eFeedback. Uimarannat kuuluvat Viheralueet ja puistot -osioon https://feedback.vaasa.fi/eFeedback/fi/Feedback/2-Viheralueet%20ja%20pu…;
Ns. suhu-s:ää ei ole poistettu suomen aakkosista, vaan š kuuluu nykysuomen aakkostoon. Suomen aakkosissa ei ole ollut omaa kirjainmerkkiä (ŋ) äng-äänteelle, vaan se on kirjoitettu nk/ng.
Lähteet:
Häkkinen, Kaisa: Agricolasta nykykieleen. 1994
Kielitoimiston ohjepankki http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/60
Lauttakylä-lehden (Lauttakylä : uutis- ja ilmoituslehti Huittisissa, Äetsässä ja Vampulassa) vanhoja numeroita on luettavissa mikrofilmattuina Kansalliskirjastossa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3529850
Lisätietoa sinun kannattaa kysyä Kansalliskirjastosta:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=NLF#86154
Yle Arkiston tietopalvelusta vastattiin, että Ylen lähetysten tekstitysfontti on tällä hetkellä Tiresias Screenfont.
Ennen vuotta 2011 tekstitysfonttina oli ns. Ylefont, jonka pohjana oli Tahoma. Ylefontin kirjainten kulmat olivat hieman pyöristetyt Tahomaan verrattuna.
MTV:ltä vastattiin, että heillä on ollut kymmenisen vuotta Tiresias, vuodesta 2020 lähtien Tiresias Minus default-versio ja ennen Tiresiasta mahdollisesti LH 3103.
South Pacific -musikaalista on suomennettu kappale Some Enchanted Evening nimellä Tähtitarhat hohtaa. Sen nuotit löytää esim. kirjasta Suuri musikaalikirja (F-Kustannus, 2009). Ilmeisesti musikaalia ei ole esitetty ainakaan suomenkielellä Suomessa, eikä librettoa löydy suomeksi.
Elias Salmisen teos Suomen panssarisota (2016) on OUTI-kirjastojen kokoelmissa. Voit tilata sen lähikirjastoosi varaamalla kirjan verkkokirjastosta: https://outi.finna.fi/Record/outi.1703138
Reino Lehväslaiho on kirjoittanut romaanin nimeltä Panssarisotaa 1941-1944 https://outi.finna.fi/Record/outi.577272, mutta se on kaunokirjallinen teos.
Tuula Kallioniemen Mä, Liimatainen ja muut -kirjan takakansiteksti kuvaa Tuomaksen jengiä näin: "Porukkaa kutsuttiin Tuomaksen jengiksi ja se tuntui Tuomaksesta hyvältä, vaikkei hänen jenginsä mikään kunnon jengi ollutkaan. Kokoonnuttiin vain yhteen – Tuomas ja hänen paras kaverinsa Masa, Kettunen ja tytöt: Marke, Teija ja Liimatainen." Tuomaksen sukunimi on Pikkarainen, Masa on Kivelä, ja Liimataisen etunimi on Kirsi; Kettuselle, Markelle ja Teijalle en pikaisella selailulla täydellisempiä nimiä löytänyt.
Eihän tuo aivan ennenkuulumatonta ole, että käännösoikeudet kirjailijan tuotantoon siirtyvät kustantajalta toiselle. Goldingin meritrilogian tapauksessa menettelylle on kuitenkin varsin yksinkertainen selitys: ensimmäisen osan vuonna 1981 julkaissut Weilin+Göös luopui kaunokirjallisuuden kustantamisesta tyystin 1988 ja myi sekä kaunokirjallisuuden että lastenkirjallisuuden kustannusoikeutensa Gummerukselle, jonka kautta meritrilogian toinen ja kolmas osa sitten ilmestyivät 1990 ja 1991.
Trilogian ensimmäinen osa Rites of passage (Merimatka) sai ilmestymisvuonnaan kirjallisuusmaailman merkittävimpiin kuuluvan Booker-palkinnon, ja 1983 Goldingille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto, joten voitaneen sanoa, että Goldingin tuotantoa…
Finlex.fi sisältää nykyään ajantasaisen Suomen säädöskokoelman. Se on avoimesti verkossa käytettävissä, joten sitä voi käyttää missä vaan, myös kirjastossa.
Eduskunnan sivuilta löytyvässä lainsäädännön tekstien esittelyssä kerrotaan, että verkossa julkaistava säädöskokoelman sähköinen versio on vuoden 2012 alusta lähtien ensisijainen julkaisumuoto. Siellä mainitaan myös, että lakikirjoissa julkaistaan ajantasaistettuja versioita kotimaisista laeista. Nämä toimitetut lakitekstit eivät ole virallisia säädöslähteitä, mutta käytännössä niitä käytetään oikeutta tulkittaessa ja sovellettaessa. Painetuissa lakikirjoissa kerrotaan, mihin asti säädösmuutoksia on seurattu.
Nykytiedon mukaan tatuointien tekeminen alkoi levitä Polynesiaan ja muihin Oseanian saarille noin 1500-luvulla eKr. Syynä tähän oli austronesialaisten kansojen 3000-luvulla eKr alkanut levittäytyminen nykyisen etelä-Kiinan alueelta ensin Malaijien saaristoon ja sen jälkeen laajemmin Oseaniaan. Arkeologit ovat löytäneet Tongan saarilta tatuointiin käytettyjä välineitä (ajoitus noin 1450 eKr.). Tonga on Polynesian saariryhmän länsilaidalla. Polynesian itäisimpiin osiin tatuoiminen levisi todennäköisesti myöhemmin kuin Tongalle.
Lähde:
L. Krutak & A. Deter-Wolf, Ancient Ink: The Archaeology of Tattooing, University of Washington Press 2017
