Lahdessa on tosiaan Lahden Kartanon (nyk. Historiallinen museo) omistajan kapteeni August Fellmanin mukaan nimetty katu ja puisto.
Kadun oikea kirjoitusasu: Fellmaninkatu
Puiston oikea kirjoitusasu Fellmaninpuisto
Lisätietoja Lahden nimistöstä:
Laapotti, Marjukka: Lahden paikannimistö
Kyseessä on Niko Ahvosen kappale Poikaystävä, joka on julkaistu vuonna 1997 albumilla Painovoimaa vastaan. Kappale löytyy YouTubesta.
Pätkä lyriikoista:
Lauantaiaamuna mun täytyi lähtee
poissa olit sinäkin, kai onnen tähtee
seurata koit
silti lungisti voit
valkkaa poikaystävää
sen täytyy olla aito gentleman
ja vielä paljon enemmän
sen kanssa avajaisiin päästä vois
se ei juopuis vaikka miten jois
ja parhaansa mukaan
hän jos kukaan
oisi poikaystävä
VIAF-nimiauktorisointipalvelussa (Virtual International Authority File) Adamsin kuolinvuodeksi on merkitty 1993. Tarton yliopiston vuosikirjassa julkaistu muistokirjoitus täsmentää hänen syntymä- ja kuolinpäivikseen 30.1.1899 ja 15.3.1993.
http://viaf.org/viaf/311306250/#Adams,_Valmar
International Sewing Machine Collectors' Society:n tietokannan mukaan Singerin F-sarjan koneet 1079170 - 1229169 on valmistettu vuonna 1911 Clydebankissa, Skotlannissa.
Kirsti Simonsuuren elämästä ei ole kirjoitettu kirjaa. Simonsuuresta on mainintoja ja lyhyitä luonnehdintoja joissain Vaski-kirjastoista löytyvissä teoksissa. Simonsuuren elämäkerralliseksi kuvatusta Pohjoinen yökirja -romaanista ja sen vastaanotosta on Taru Väyrysen kirjoittama väitöskirja, mutta teos ei käsittele Simonsuuren elämänvaiheita. Kotimaisen kirjallisuuden vuosikirja Sanelmassa (2005) on Simonsuuren Operaatio Elgin -esseetä koskeva artikkeli. Lisäksi löytyy arvioita Simonsuuren runokokoelmista ja Simonsuuren itse kirjoittamia arvioita muiden teksteistä (Motmot).
Simonsuuri mainitaan seuraavissa, Vaski-kirjastoissa saatavilla olevissa teoksissa:
Suomalaisia nykylyyrikoita (1986)
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria (2010)
Taru…
Sähköpostiosoitteista ei ole apua, koska ne poistuvat ylläpidostamme määräajan kuluttua eivätkä ne ole järjestelmässämme haettavissa tietoturvasyistä. Meillä oli aiemmin tarjolla mahdollisuus rekisteröityneenä käyttäjänä kerätä omat vastaukset ja kommentit, mutta ominaisuus poistui uudistuksessa, koska sitä ei juurikaan käytetty. On mahdollista lisätä se kehittämislistallemme ja tarjota sitä tulevaisuudessa kysyjillemme. Tällä hetkellä muuta vaihtoehtoa kuin omien sähköpostien tutkiminen omien vastausten selaamiseen ei löydy, mikäli ei muista, millaisia kysymyksiä on lähettänyt. Lähetämme vastauksen kysyjän sähköpostiin. Jos taas muistaa oman kysymyksensä (suunnilleen), voi tehdä haun aiheella, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku…
Punasolujen hemoglobiinin muodostumiseen tarvitaan rautaa. Raudan puutos taas on yleinen anemian syy. Lisää tietoa alhaisesta hemoglobiinista eli anemiasta esim. Terveyskirjaston sivuilta:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Helsingin kaupungin tilastollisista vuosikirjoista löytyy etsimäsi tieto. Vuosikirjoja löytyy digitoituna pdf-muodossa verkossa osoitteessa:
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kaupung…
Vuonna 1965 ruotsinkielisiä on asunut Helsingissä 60 065 henkilöä. Tämä selvisi vuosien 1966, 1967 ja 1968 vuosikirjoista. Todennäköisesti vuonna 1966 lukumäärä on ollut hiukan pienempi.
Vuosikirjat sisältävät valtavan määrän mielenkiintoista tilastodataa Helsingistä. Kannattaa käydä katsomassa.
Sinun kannattaisi kysyä lähimmästä kirjastostasi mahdollisuudesta kaukolainata aineistoa Suomen kirjastoista. Kaukonlainauksen periaatteet vaihtelevat valtiosta toiseen, joten en osaa sanoa olisiko se sinulle maksullista vai ei. Toimisit tällöin vakituisen asuinpaikkakuntasi kirjaston asiakkaana, joka lainaisi aineistoa Suomesta. Kannattaa myös tarkistaa löytyykö paikkakuntasi kirjaston omasta kokoelmasta suomenkielistä aineistoa. Varsinkin eurooppalaisten suurkaupunkien kirjastoissa saattaa olla yllättävänkin laaja kokoelma tuoretta suomalaista aineistoa.
Toisena vaihtoehtona voisi olla käyttää suomalaisten kirjastojen e-kirjapalveluita. Tämä edellyttää tosin kirjastokortin hankkimista jostakin suomalaisesta kirjastosta.…
Discogs-äänilevytietokannasta selviää, että kappale (ja koko levy Chronologic) olisi bändin itsensä tuottama:
https://www.discogs.com/Caravan-Palace-Chronologic/master/1598010
Sashiko-kirjonnasta on saatavilla jonkin verran kirjallisuutta ainakin englanniksi. Eri kirjastojen kokoelmiin kuuluvia kirjoja voit selata Finna-palvelussa. Tässä linkki aihehakuun: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=sashiko&type=AllFields&dfAp….
Kirjoista voi tehdä kaukolainapyyntöjä oman kirjaston kautta. Kaukopalvelu on maksullista.
Kyseisen runon nimi on Dos Patrias. Alkukielisen runon ja sen englanninkielisen käännöksen löydät esimerkiksi täältä: https://allpoetry.com/Dos-Patrias#orig_8531741,%20.otitle_8531741.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on muutama José Martín teos: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smarti%20jose__Orightresult….
Tapani Baggen Pikku auto -kirjoissa on Iisa-niminen hahmo. Näissä kirjoissa Iisa ei tosin ole hiiri, vaan auto. Annie Barrowsin Isa + Bea -kirjoissa toisena päähenkilönä on Isa-niminen tyttö.
Valitettavasti emme löytäneet lastenkirjaa, jossa olisi Iisa-niminen hiiri.
Tästä äänilevystä on Kansalliskirjaston kuunteluhuoneeseen mahdollista tilata kuuntelukopio g002410. Savikiekkoa ei löytynyt kirjastoista eikä musiikkiantikvaareista. Jos levyn tahtoo omaksi, kannattaa jättää johonkin musiikkiantikvaarin puutelistaan täydennyspyyntö tai olla muuten yhteydessä, esim. https://www.juvekim.fi/
Kansalliskirjaston kuunteluhuoneen info https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/aineistot/aineiston-saatavuus-ja-ka…
MUSIIKKIKIRJASTON NEUVONTA
Kansalliskirjasto
+358 (0)2941 21611
kk-musiikki@helsinki.fi
Tutustu Kansallisen äänitearkiston kokoelmiin.
Kansalliskirjaston digitoidun aineiston tarjontaa voi tutkia täältä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Digitoituja lehtiä voi etsiä julkaisupaikan mukaan. Loviisan seudun lehdet: https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=NEWS…
Pietarsaaren digitoidut lehdet: https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=NEWS…
Lady Colin Campellin teosta Daughter of Narcissus: A Family's Struggle to Survive Their Mother's Narcissistic Personality Disorder (Dynasty Press Ltd, 2009) ei valitettavasti ole lainattavissa Suomen kirjastoissa alkukielelläkään.
Näyttää siltä, että teosta ei ole myöskään muiden Pohjoismaiden kirjastoissa.
http://libris.kb.se/
https://bibliotek.dk/eng
https://www.nb.no/
https://www.worldcat.org/
Hei
Kysymyksestäsi ei ilmene kenen haluaisit soittavan. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelu ei muutenkaan välitä soittopyyntöjä.
Tuliko pyyntö mahdollisesti väärään kanavaan?
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan eniten lapsityövoimaa käyttäviä aloja ovat maatalous, teollisuus ja palvelut. Teollisuuden osalta erityisesti rakennusteollisuudessa, kaivoksilla ja tehtaissa käytetään lapsityövoimaa.
https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/@ed_norm/@ipec/documents/publication/wcms_797515.pdf
Yhdysvaltain työministeriön sivuilla on lista hyödykkeistä, joita tuotetaan lapsityövoimalla. Näitä ovat esimerkiksi kaakao, kahvi, puuvilla, sokeriruoko ja tupakka.
https://www.dol.gov/agencies/ilab/reports/child-labor/list-of-goods-print
Valitettavasti en löytänyt kirjaa antamillasi tiedoilla mistään, mutta löysin teoksen Reconstructing old age : new agendas in social theory and practice / Chris Phillipson. Voisiko kyseessä olla etsimäsi teos?
Tällä hetkellä kyseinen teos on saatavana Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa (Unioninkatu 35, p. 1912 2547) ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjastossa (Alppikatu 2, p. 7750 4762 tai 020 160 6060).
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa noudatetaan sellaista kaukolainasääntöä, että jos teos löytyy jostakin pääkaupunkiseudulla olevasta tieteellisestä kirjastosta, niin sitä ei kaukolainata, vaan voidaan olettaa asiakkaan pystyvän noutamaan sen itse kyseisestä kirjastosta. Jos taas teos on saatavissa tai varattavissa…
Numismatiikkaan erikoistuneista liikkeistä kannattaa kysellä kuvanveistäjä Kauko Räsäsen mitallituotantoon kuuluvan Eero Tammisalo-mitallin rahallista arvoa. Rahalliseen arvoon vaikuttavat useat tekijät, esim. se, onko mitali numeroitu vai ei.
