Tauskin levyttämän Lintu pieni -kappaleen sävelsi Kari Kuijala ja sanoitti Pertti Mäenpää. Laulusta ei valitettavasti ole julkaistu nuottia.
Epävirallinen sointukartta kuitenkin on verkossa.
Levytystiedot Kansalliskirjaston tietokannassa.
Alla olevista linkeistä aukeavat viitetietolistat stand up -komiikkaa käsittelevästä kirjallisuudesta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin eli Kavin kirjastossa ja Taideyliopiston kirjaston Sörnäisten kampuskirjastossa (Teatterikorkeakoulun kirjastossa).
Stand up -komiikka Kavin kirjastossa
Stand up -komiikka Taideyliopiston kirjastossa
Sekä Kavin että Taideyliopiston kirjasto ovat avoimia kaikille kansalaisille, kuten yleensäkin tiede- ja erikoiskirjastot Suomessa.
Myös kummankin kirjaston tietokanta on julkisesti käytettävissä. Stand upia käsittelevää kirjallisuutta löytyy niistä asiasanalla stand up -komiikka.
Kavin kirjaston asiakkuudesta voit lukea täältä:
https://kavi.verkkokirjasto.fi/fi/web/arena/Hanki%…
Valitettavasti en onnistunut löytämään kaipaamiasi asiakirjoja. Arkistolaitoksen Astia-palvelusta löysin Iisalmen seurakunnan asiakirjoja vain vuoden 1723 jälkeen. https://kansallisarkisto.fi/fi/aineistot/verkkopalvelut-ja-tietokannat . Astia-palvelusta arkistoluetteloita voi hakea vaikka toimijan (Iisalmen seurakunta9 mukaan.
Seurakuntien aluerekisterissä pääset tutkimaan kirkonkirjoja vuodesta 1853 lähtien. https://www.ylasavonseurakunnat.fi/sukututkimus
Iisalmen maaseurakunnan arkistoluettelot ovat selattavissa myös Finna-palvelun kautta. https://www.finna.fi/
On mahdollista, että seurakunnan vanhemmat arkistot ovat tuhoutuneet. Esimerkiksi tulipaloissa. Wikipediankin mukaan seurakunnan…
Asiasta on tehty selvityksiä, jotka löytyvät eduskunnan sivuilta.
Pitkäaikaisimmat kansanedustajat 1907-:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/tilastot/Sivut/hex82D0_Pitk…
Pitkäaikaisimmat kansanedustajat edustajapäivien mukaan:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/entiset_kansanedustajat/til…
Suomessa Tarkoituksena tappaa -nimisenä esitetyn Roger Spottiswooden elokuvan alkuperäinen nimi oli Shoot to kill.
Shoot to Kill | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Otin suoraan yhteyttä Lindström Oy:hyn puhelimitse, yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://lindstromgroup.com/fi/yhteystiedot/lindstrom-yhteystiedot/. Sain heiltä tiedon, että Lindströmin logon olisi suunnitellut graafinen suunnittelija ja tunnettu suomalainen graafikko Kyösti Varis, noin 1970-luvulla. Logoa on kuulemma päivitetty hieman 1990-2000-lukujen vaihteessa.
Lisätietoja Kyösti Variksesta löytyy mm. Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Ky%C3%B6sti_Varis tai hänen omilta kotisivuiltaan http://www.kyostivaris.fi/index.html
Kysymyksen lisätiedoissa mainittu kirja Kortelainen, Jukka: Lindström 1848–1988 löytyy Helmet-alueella ainakin Pasilan kirjavarastosta, Helsinki-kokoelman käsikirjastosta.…
28.12.2022 julkaistu Sydän-Hämeen lehti kertoo artikkelissaan Pälkäneen sähköistämisen alkutaipaleesta. Jutun mukaan sähkön tuotantoa ryhdyttiin virallistamaan Luopioisten ja Aitoon suunnilla kun ensin vuonna 1912 perustettiin Luopioisten Aitoon Sähkö Osakeyhtiö. Osakeyhtiö Luopioinen perustettiin 1915 ja vuonna 1919 Onkkaalassa perustettiin Oy Pälkäneen sähkö, josta tuli Oy Hämeen Sähkön alainen pitäjäyhtiö. Vuonna 1921 Pälkäneellä oli sähköistetty jo 22 kylää 28:sta.
Artikkelissa ei mainita tarkemmin eri kylien sähköistämisen etenemisestä, mutta kaikesta päätellen Aitoon kylään sähkölinjat olisi vedetty jo ennen vuotta 1923. Lisätietoa voisi löytyä esimerkiksi Hannu Vuorensolan kirjoittamasta Pälkäneen historia 2 -teoksesta (…
Pasilan kirjaston aikuisten musiikki CD-levyjä poistetaan ympäri vuoden ja niitä laitetaan myyntiin tasaiseen tahtiin. Mitään tiettyä poistomyyntipäivää ei siis ole, vaan myytäviä levyjä on pysyvästi tarjolla. Tervetuloa tekemään löytöjä!
Helmet.fi-sivuston palveluvalikosta voi etsiä kirjastot, joissa on käteismaksumahdollisuus Etsi sivulta Kirjastot ja palvelut -valikko. Valitse sieltä Käteismaksumahdollisuus. Hae kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Mainituilla tuntomerkeillä kyseessä voisi olla Timo Linnasalon vuonna 1984 ohjaama elokuva "Päivää, herra Kivi".
Elokuvassa näkyy varsin paljon luonnon vehreyttä ja siinä on ainakin yksi kohtaus, missä Antti Litjan esittämä ylilääkäri Manninen ajaa maastoautolla sekä puhuu autopuhelimeen.
Kyseessä on P. Mustapään runo Odysseia kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle (1945). Lähettämäsi rivit ovat runon alusta.
Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Runon vuosikymmenet (toim. Anna-Maria Tallgren Kaila ja Aaro Hellaakoski, 1980)
Aleksi-tietokannan viitteet siirrettiin Artoon vuonna 2018. Arton viitteet löytyvät nykyään Finnasta, ks. https://finna.fi/ - Helinä Viitasesta tosin ei Finnan kautta löytynyt kuin yksi juttu: https://finna.fi/Record/arto.014061696?sid=2913037675. Etsimällä lehtien omilta verkkosivuilta löytää hieman enemmän lyhyitä juttuja Viitasesta, esimerkkinä haku Iltalehdestä: https://www.iltalehti.fi/henkilot/Helin%C3%A4%20Viitanen . Kannattaa kokeilla myös Suomen Kuvalehden näköislehteä https://suomenkuvalehti.fi/haku/ tekemällä haku "Helinä Viitanen".
Eihän tuo aivan ennenkuulumatonta ole, että käännösoikeudet kirjailijan tuotantoon siirtyvät kustantajalta toiselle. Goldingin meritrilogian tapauksessa menettelylle on kuitenkin varsin yksinkertainen selitys: ensimmäisen osan vuonna 1981 julkaissut Weilin+Göös luopui kaunokirjallisuuden kustantamisesta tyystin 1988 ja myi sekä kaunokirjallisuuden että lastenkirjallisuuden kustannusoikeutensa Gummerukselle, jonka kautta meritrilogian toinen ja kolmas osa sitten ilmestyivät 1990 ja 1991.
Trilogian ensimmäinen osa Rites of passage (Merimatka) sai ilmestymisvuonnaan kirjallisuusmaailman merkittävimpiin kuuluvan Booker-palkinnon, ja 1983 Goldingille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto, joten voitaneen sanoa, että Goldingin tuotantoa…
Toimintaa on harjoitettava siten, että esimerkiksi terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Elinympäristöön vaikuttavan toiminnan harjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä (omavalvonta).
Terveystarkastaja on kunnan viranomainen, joka valvoo, että esimerkiksi hygieniamääräyksiä noudatetaan ja terveysvaarat poistetaan julkisista ja muista ympäristöistä. Kuntien vastuulla on mm. jätehuolto, kuten jätevesien ja käymälöiden hygienian valvonta alueellaan. Aluehallintovirasto puolestaan ohjaa ja valvoo terveydensuojelua alueellaan sekä arvioi kuntien terveydensuojelun valvontasuunnitelmat ja niiden toteutumista.
Laki…
Muistat aivan oikein. Yhtyneet kuvalehdet on julkaissut Lasten maailma nimistä lehteä vuosina 1945-1957. Vuodesta 1957 vuoteen 1963 lehti ilmestyi nimellä Nasta : Lasten maailma.
Kaivattu kirja saattaisi olla Achim Brögerin Putte ja puhelin (Kustannuskiila, 1985).
Putte ja puhelin - Lastenkirjainstituutin kirjasto (verkkokirjasto.fi)
Kunniamerkkien käytöstä on kirjoitettu yksityiskohtaisia oppaita. Käyttöoppaista ei kuitenkaan löydy suorasanaista syytä siihen, miksi kunnia- ja ansiomerkit eivät saa koskea ihoa. Syy lienee siinä, että koska kunniamerkkejä käytetään vain juhlatilaisuuksissa, tulee kunniamerkkien käytön olla kunnioittavaa. Mahdollisesti on myös ajateltu, että kunniamerkin materiaali säilyy siistimpänä, jos se ei ole kosketuksissa ihon kanssa.
Lisätietoa:
Tetri, Juha E.: Kunniamerkkikirja (2003)
Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien julkaisema kunniamerkkiopas (2019): Kunniamerkkiopas 3 painos – Ordenshandbok, 3 upplagan - Ritarikunnat
Voit tarjota äänitettä ottamalla yhteyttä haluamaasi kirjastoon. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastoon tai muuhun Outi-kirjastoon hankintaehdotus on kätevintä tehdä hankintaehdotuslomakkeen kautta.
Kannattaa varmaan ensin tarkistaa, ettei kirja ole jo kevään 2024 katalogissa. Linkki sivulle
Kysely kirjasta on varminta aloittaa WSOYn vaihteen puhelinnumerosta p. 010 5060 200. He varmaankin osaavat ohjata oikeaan toimitukseen ja oikean vastuuhenkilön sähköpostiin, WSOYn toimitukset.
Tämä lienee brittiläisen Jojo Moyesin kirja Tähtien antaja (The giver of stars). Kirjassa vapaaehtoiset naiset perustavat 1930-luvulla kiertävän kirjaston voidakseen jakaa kirjoja ja lukemisen riemua kaikille. Kirjasto sijaitsee Kentuckyn pikkukylässä ja naiset ratsastavat hevosilla viemään kirjoja kauempana vuoristossa asuville.
