Tämä lienee brittiläisen Jojo Moyesin kirja Tähtien antaja (The giver of stars). Kirjassa vapaaehtoiset naiset perustavat 1930-luvulla kiertävän kirjaston voidakseen jakaa kirjoja ja lukemisen riemua kaikille. Kirjasto sijaitsee Kentuckyn pikkukylässä ja naiset ratsastavat hevosilla viemään kirjoja kauempana vuoristossa asuville.
Tuntomerkit sopivat Aaro Hellaakosken runokokoelmaan Jääpeili (1928). Teoksen neljäs osa on kirjoitettu fraktuuralla ja vaaleasävyisessä kannessa on neliöitä.
Voit lukea teoksen Kansalliskirjaston digitoimana täältä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925621?page=1
Kyllä, pystyt varata kirjan mistä tahansa Vaski-kirjastosta ja valita noutopaikaksi haluamasi Vaski-kirjaston, kuten Perniön kirjaston. Kuljetus on maksutonta. Mene sivulle https://vaski.finna.fi, kirjaudu sisään, ja valitse haluamasi kirja. Saatavuustietojen yläpuolella oikealla on "Varaa teos" nappi, ja sitä painaessasi pystyt valita noutokirjaston.
Plaseerauksesta vastaa aina kunkin tilaisuuden isäntä, joten tarkempia syitä tietylle plaseeraukselle on vaikea sanoa. On totta, että aviopuolisoita ei yleensä sijoiteta vierekkäin istumajärjestyksessä. Kyseessä olevan Naton juhlaillallisen plaseerauksen osalta lisätietoja voisi kysyä tasavallan presidentin kansliasta. Yhteystiedot löytyvät alta.Tasavallan presidentin kanslian yhteystiedotLisätietoja plaseerauksesta yleisesti löytyy esimerkiksi Ulkoministeriön verkkosivuilta: Istumajärjestys
Kirjasammon tiedot täydentyvät jatkuvasti. Uudet teostiedot Kirjasampoon tulevat Kirjastopalvelun kautta. Kirjastopalvelu on yritys, joka välittää aineistoa ja luettelointitietoja kirjastoille. Voit ilmoittaa kirjasi tiedot Kirjastopalveluun sähköisellä tuotetietolomakkeella tai sähköpostilla tuotetiedot(at)kirjastopalvelu.fi. Kirjastopalveluun ilmoitetut kirjat ovat myös kirjastojen ostettavissa. Täydennyksiä Kirjasammon tietoihin voi lähettää myös Kirjasammon ilmoituslomakkeen tai palautelomakkeen kautta. Voit lähettää myös suoraan sähköpostia osoitteeseen kirjasampo(at)kirjastot.fi. Kaikki kirjastot eivät hanki aineistoa Kirjastopalvelun kautta. Jotta kaikkien kirjastojen on mahdollista hankkia teostasi,…
Tosiaan näin näyttää olevan. Tarkistin kirjastomme hyllyssä olevat eri painosten Seitsemän veljestä -teokset sekä Kootut runot -teokset: romaaneissa sana on kaitsea, runokirjoissa kaitsia. Jos sanaa tarkastellaan ihan kieliopillisesti, Kielitoimiston sanakirja ja etymologinen sanakirja tuntevat vain muodon kaitsea. Runokokoelmaan johdannon kirjoittanut Lauri Viljanen kirjoittaa Kiven "runoasua koskevista epäjohdonmukaisuuksista" ja lisää, että "itse Kiven sanastoon ei tietenkään ole kajottu, vaikka siinä voikin toisinaan huomata hätäisen omatekoista ja sen tähden oudoksuttavaa." Tämä antaisi ymmärtää, että Koottuihin runoihin on pyritty saamaan Kiven teksti kuten hän on sen itse kirjoittanut, mutta se ei selitä, miksi ja missä vaiheessa…
Kirjastonhoitaja ei ole kielitieteen asiantuntija, joten vastaus perustuu ainoastaan kielioppilähteeseen, johon voit tutustua itse tarkemmin. Siinä sanotaan, että rinnasteisissa lausekkeissa liite on mukana yhdessä tai useammassa rinnastettavassa. Fokuspartikkeliliite -kin voi saada jälkimmäisessä rinnastettavassa asteikkotulkinnan 'jopa'. Esimerkkilauseessasi voi siis tämän perusteella ajatella, että jopa Maija innostui lätäkössä hyppimisestä. Kielitieteen asiantuntijalta voit kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kieli- ja nimineuvonnasta.LähteetIso suomen kielioppi: Fonologisia, morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=127Iso suomen kielioppi: Liitteen paikka https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys…
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan kumpikin kirjoitusmuoto on oikein.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/evankelis-luterilainen?searchMode=allhttps://www.kotus.fi/ohjeet/suomen_kielen_lautakunnan_suosituksia/suositukset/evankelisluterilainen_vai_evankelis-luterilainen
Sinun kannattaa tutustua teoksiin Kronstadtin kapina 1921 ja sen perilliset Suomessa (Erkki Wessman, Pertti Huusari, Veikko Lintinen, Pilot-kustannus, 2004) ja Sotakommunismista sotavankeuteen : Kronstadtin pakolaiset Suomessa (koonnut Harry Halén, Yliopistopaino, 2010).Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi:Sotakommunismista sotavankeuteen : Kronstadtin pakolaiset SuomessaKronstadtin kapina 1921 ja sen perilliset SuomessaMainitsemastasi lehtiartikkelista en löydä tietoja, mutta on hyvin mahdollista, että näiden Kronstadtin kapinaa käsittelevien teosten lähdeluettelosta löytyy myös muuta mielenkiintoista aiheesta.
Tähän Mariskan säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen ei tähän mennessä ole julkaistu painettua nuottia. Verkosta löytyy Musescoren nuotin lisäksi sivuja, joilla on kappaleen soinnut, esimerkiksihttps://chordu.com/chords-tabs-min%C3%A4-liityin-sinuun-id_b4TkT_aO5wwhttps://chordify.net/chords/mina-liityin-sinuun-mariska-topic Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Kirjavalikoiman rajaamiseen henkilöiden puoluekannan tarkkuudella eivät kirjastotietokannat ja muut käytettävissä olevat apuvälineet kovin sujuvasti taivu, joten valitettavasti tyytyminen on 1960- ja 1970-lukujen maaseudun yhteiskunnallisia oloja ja ongelmia tarkasteleviin romaaneihin hieman alkuperäistä tehtävänantoa väljemmin rajauksin. Tässä kuitenkin joukko kirjoja, joista saattaisi ainakin jonkin verran toivotun kaltaisen viitekehyksen mukaista kuvausta löytyä:Arvola, Oiva, Kesäpäivän seisausHeikkinen, Jalo, KolhoosiHeikkinen, Jalo, Nälkämaan marssiHujala, Marja, Maailma sitten vieroittiKuronen, Ville, Kylätön tieLaurila, Leo, Viimeisestä talostaLeväsalmi, Aarne, Paikka maan päälläMoilanen, Aimo, Lumi peittäköön maanPaalanen, Rauni,…
Tässä palvelussa on aikoinaan vastattukin samanlaiseen kysymykseen, tässä linkki vastaukseen. Kielitoimiston ohjekirjan mukaan sanaa muutama (tai muutamia) käytetään ilmaisemaan "vähäistä määrää; yleensä tarkoitetaan useampaa kuin kahta". Tämän tarkempaa virallista määritelmää tuskin on, ja kannattanee kiinnittää huomiota ilmaisuun "vähäinen määrä".Mitä tulee kysymykseen oikeuden määrittelystä, niin en ainakaan onnistunut löytämään mitään oikeuden päätöstä asiasta. Useissa eri nettikeskusteluissa pyörii kyllä tarina hyväuskoisesta metsänomistajasta, "muutamasta" kaadetusta puusta ja oikeuden päätöksestä, jonka mukaan muutama tarkoittaisi (tarinan kertojasta riippuen) maksimissaan 99:ää. Tarina lienee urbaanilegenda, koska kukaan ei…
En ole asiantuntija lainopillisissa asioissa, joten kommentoin asiaa vain yleisellä tasolla löytämieni lähteiden perusteella. Yleisesti ottaen julkisella paikalla kuvaaminen on sallittua, koska se lukeutuu sananvapauden piiriin. Myös yksityishenkilön kuvaaminen ja tästä otetun kuvan julkaiseminen on lähtökohtaisesti sallittua eikä lupaa tarvita. Toki luvan kysyminen on hyvien tapojen mukaista. Kuva ei myöskään saa aiheuttaa kuvatulle henkilölle kärsimystä, haittaa tai muuta harmia. Sen sijaan kuvaaminen ilman lupaa ei ole sallittua kotirauhan turvaamissa paikoissa, kuten asunnossa, sen pihalla tai muilla yksityiseksi luokiteltavilla alueilla.Rannalla kuvaamista käsitellään esimerkiksi tässä MTV Uutisten jutussa: Saako rannalla kuvata…
Kaunokirjallisuutta työelämän muutoksista löytyy Kirjasammosta haulla työelämä muutos, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4%20muu…
Sairaanhoitajan työn muutoksia käsitellään teoksissa Raitanen Marjatta, Elämän alkulähteille ja Miettinen Seija, Aina tyynnä ilomiellä, voisit tutkia, ovatko niissä kuvatut muutokset sen tyyppisiä, että ne sopisivat tehtävääsi. Koistinen Olavi, Motivaatiojänis sivuaa aihetta.
Elämän alkulähteille, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…;
Aina tyynnä ilomiellä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
Motivaatiojänis, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Saman haun…
Naispaholainen (She-Devil) on vuonna 1989 ensi-iltansa saanut Susan Seidelmanin ohjaama musta komediaelokuva. Se perustuu Fay Weldonin romaaniin Naispaholaisen elämä ja rakkaudet vuodelta 1983. Elokuvan pääosissa ovat Meryl Streep, Roseanne Barr, Ed Begley, Jr., Linda Hunt ja Sylvia Miles.
Weldonin tästä kirjasta on tehty myös tv-sarja, joka on esitetty Suomessa televisiossa.
On olemassa monia eri työehtosopimuksia tästä asiasta.
KVTES. Ks. mm. luku 3 Työaika
https://www.kt.fi/sopimukset/kvtes/2020-2021
Kaikki yleissitovat työehtosopimukset löytyvät Finlexistä:
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/
Mm. Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin rahamuseon laskurit ottavat huomioon elinkustannusindeksin (inflaation). Molemmissa laskureissa voi vapaasti valita aloitus- ja vertailuvuoden. Esim. aloitusvuodeksi 1993 ja summaksi 10 000 markkaa ja vertailuvuodeksi vuoden, johon haluaa summaa verrata.
Laskurit antavat tiedon, kuinka paljon vuoden N rahasumma on ostovoimaltaan vuonna M. Molemmissa laskureissa ennen vuotta 2002 annetaan summa markkoina, koska euroa ei silloin vielä ollut olemassa valuuttana.
Voit etsiä HelMet-haulla teoksia, joihin on koottu runoja (runoantologioita) eri maista ja kielialueilta monella tavalla, esimerkiksi seuraavasti.
Kirjoita hakukenttään sanat antologiat runot AND NOT suomenkielinen kirjallisuus, jolloin hakutuloksessa ei ole suomalaista runoutta. Rajoita tulos vielä sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla kielen mukaan suomeksi julkaistuun aineistoon, kirjoihin ja aikuisten kokoelmaan (kohdasta kokoelmat).
Voit etsiä antologioita myös kirjoittamalla HelMet-haun hakukenttään sanat runot antologiat ja lisäksi vaikkapa hakusana espanjankielinen kirjallisuus tai japani*, afrikka* tai amerikka*. Näin löydät runoantologioita, jotka on koottu espanjankielisestä tai japanilaisesta (…
Mitään selitystä leppien vaikutuksesta varisten toimintaan ei löytynyt. Ilmeisesti paikalla on niille jotakin syötävää. Varikset päättelevät, että kun kerran sai ravintoa, voi saada toistekin. Varis on joka tapauksessa nokkela ja hyvämuistinen ja lintu.
