1700‐luvulla Suomi oli osa Ruotsia, sen itäinen osa.
1784 on kirjattu Ruotsin kuningas Kustaa III:n virallnen valtiovierailu Versaillesin hovissa, ja hänen matkaseurueeseensa kuului suomalainen aatelismies Gustaf Mauritz Armfelt, joka oli syntynyt Juvan kartanossa Tarvasjoella.
https://fr.m.wikipedia.org/wiki/ListeC_des_qqavisites_officielles_au_ch…
https://journals.openedition.org/crcv/18481
https://www.svenskaakademien.se/svenska-akademien/ledamotsregister/armf…
https://www.ts.fi/teemat/1074165281/Armfelt+kummittelee+Tarvasjoella+ju…
Korean sodasta löytyy tietoa Suomi kylmässä sodassa -kokonaisuudessa, http://www.kylmasota.fi/fi/index.php/yya-sopimuksen-sisalto-2/korean-so…. Alareunan Lisää aiheesta ja Laatikko -linkeistä löydät materiaalia.
Ylen uutisista löytyy myös hyvä artikkeli Korean sodasta ja sen vaikutuksista, https://yle.fi/uutiset/3-11417451
Tällä hetkellä Koreoiden välillä on aseleposopimus. Se, mitä tapahtuisi ja miten tapahtumat etenisivät, jos sota päättyisi jommankumman osapuolen voittoon, on poliittista arviointia, jollaista on tehty esim. Yhdysvalloissa, tässä yksi teos aiheesta, https://www.jstor.org/stable/10.7249/j.ctt4cgddf. Siinä pohditaan tilannetta, jos Pohjois-Korea hajoaisi. Jos tämä on koulutehtävä, on hyvä ensin tarkastella…
9/11-kirjoittelussa puhutaan tavallisimmin suurpiirteisesti kaksoistorneissa olleista "tuhansista" tai "kymmenistä tuhansista" tietokoneista. Tarkimmissa vastaani tulleissa arvioissa luku on 50 000. Tällainen määrä esitetään mm. vuonna 2006 valmistuneessa BBC:n tuottamassa dokumenttielokuvassa Fallout 9/11.
https://www.imdb.com/title/tt3552368/?ref_=fn_al_tt_1
Fedde-nimen alkuperä on friisiläisissä Frid-alkuisissa nimissä, joissa 'frid' tarkoittaa rauhaa. Samaa juurta ovat myös Fredrick, jonka suomalaisena puhuttelumuotona on käytetty Veetiä.
Lähteet:
Behindthename.com: https://www.behindthename.com/name/fedde
Kotimaisten kielten keskus: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ve…
Hei, kirjoituskoneesi on valmistettu syyskuussa vuonna 1928.
Kirjoituskonetietokannasta voi hakea tietoa merkin, mallin ja sarjanumeron perusteella. Linkki vie suoraan Remington Standard No. 30 tietoihin:
Remington Typewriter Model Serial Number Database (typewriterdatabase.com)
TEKIJÄ Kurenniemi, Marjatta, kirjoittaja
TEOS Kesälintu / Marjatta Kurenniemi
PAINOS 1. - 3. painos. - 2. painos 1960
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1960
Kysymäsi kirja on Marjatta Kurenniemen tyttökirja "Kesälintu". Kirja löytyy lainattavaksi Pasilan kirjaston varastosta.
Mikäli ymmärsin kysymyksesi oikein, olisit siis ostamassa kirjaa Kirjasampo-sivuston kautta. Kirjasampo ei kuitenkaan ole verkkokauppa, vaan suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu, joten siitä syystä sieltä ei löydy kassalle tai osta -painikkeita. Kirjasammosta löytyy tietoa kirjailijoista ja kirjoista. Sen kautta voi tarkistaa kirjojen saatavuuden kirjastosta ja rekisteröityneenä käyttäjänä myös kertoa lukemistaan kirjoista ja suositella niitä muille. Lisätietoa sivustosta löytyy info-sivulta tämän linkin takaa: Info | Kirjasampo.
Jos nyt tarkoitetaan sitä, milloin kirjastoissa on poistolevyjä myytävänä, niin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet päättävät itsenäisesti miten ja milloin järjestävät poistomyyntejä. Asiaa kannattaa siten tiedustella toimipistekohtaisesti. Toki poistomyynneistä - niin cd-levyjen kuin muunkin aineiston kohdalla - pyritään tiedottamaan asiakkaita. Joissain toimipisteissä poistomyyntikärry on aina esillä.
Matti Rossin runo Tuutulaulu sisältyy hänen kokoelmaansa Agitprop (1972).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_26979
https://finna.fi/
Vaikuttaa siltä, että panamalaista kirjallisuutta ei toden totta ole suomennettu. Kirjasampo-tietokannan ainoa relevantti hakutulos oli latinalaisamerikkalaisen kirjallisuuden antologia (En färd mot vindens ansikte), jossa on mukana yksi ruotsiksi käännetty novelli Kärlek börjar på A panamalaiselta Rosa Maria Brittonilta. Kirjailija Carlos Fuentes on syntynyt Panamassa, mutta häntä pidetään ensisijaisesti meksikolaisena kirjailijana.
Espanja olisi parempi kielivalinta panamalaisen kirjallisuuden erityispiirteiden selvittelyyn, mutta rajoittunut kielitaito supisti hakijan vaihtoehdot englantiin. Novellit ja runous ovat olleet korostuneen merkityksellisiä panamalaisessa kirjallisuudessa, ja Panaman kanaalia ja sen vaikutuksia väestöön on…
Valitettavasti pajaa pitänyt henkilö on jo siirtynyt meiltä muihin hommiin. Hän on varmaan ottanut kaavat mukaansa, koska niitä ei löydy enää meiltä. Korona ja Soukan kirjaston muutto Lippulaivan kirjastoon on myös peittänyt kaavojen jäljet tehokkaasti.
Kaavat on alun perin hankittu maksulliselta sivustolta. https://www.snmstore.com/?category_id=6885267
Pehmolelujen kaavoja löytyy myös Helmet haulla. Hakusanat pehmolelut ja ompelu ja eläimet. Helmet hakutulos
Luokittelisin tämän biisin teknoksi, jossa on vaikutteita myös hardcoren puolelta.
Esimerkiksi tässä levyarvostelussa puhutaan rauhallisemman tyylisestä teknosta: Square Enix Music Online :: Complete Trinity: Sonic Heroes Original Soundtrax :: Review by Setnaro
Biisin säveltäjä Keiichi Sugiyama tunnetaan myös vahvasti teknoon nojaavasta tyylistään: Keiichi Sugiyama - Sega Retro
Voisit kokeilla esimerkiksi näitä:
- Aho: Cheertytöt-sarja (1. osa Kaikki menee Jessiina!)
- Florence: Homma hallussa, Keiko Carter
- Han: Pojille, joita joskus rakastin
- Hietala: Miia Martikaisen kärsimysviikko
- Kuronen: 4 x 100
- Luhtanen: Totuus Tarusta -sarja (1. osa Täydellisen mokaamisen taito)
- Shepard: Valehtelevat viettelijät -sarja (1. osa Kaivattu)
- Wickström: Meidän jengin Zlatan
Finna.fi-palvelusta ei näyttäisi löytyvän kirja-arvostelua mainitusta teoksesta. Finnaan on linkattu esimerkiksi Arto-artikkelitietokannan viitetietoja.
Finnan hakuohjeet:
https://finna.fi/Content/help
Kirjasta on kirjoitettu mm. seuraavissa lähteissä:
Björn Wahlroos laukoo uutuuskirjassaan kuin DJ Ibusal: Verotus pilalla, demokratia pilalla, ay-liike pilalla – pelkkää konsensusta tilalla / Janne Toivonen, Yle
https://yle.fi/uutiset/3-11029626
Björn Wahlroos: Suomen politiikassa ei pystytä enää tekemään päätöksiä / Tuomas Niskakangas, HS
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006281591.html
Wahroosin “Kuinkas tässä näin kävi?” kannattaa lukea, mutta ei uskoa kaikkea / Osmo Soininvaaran…
Olemme muun muassa käyneet läpi kirjaston kokoelmassa olevat ryijykirjat (Sirelius: Suomen ryijyt, 1988, Sihvo: Ryijy elää : suomalaisten ryijyt, 2009), mutta kovasta etsinnästä huolimatta emme ole onnistuneet löytämään kyseistä ryijyä. Kehottaisin teitä ottamaan yhteyttä Suomen Käsityön Ystävät ry:hyn, https://suomenkasityonystavat.fi/.
Vuosaaren vanhalla lukiolla tarkoitettaneen Tehtaanpuiston lukion rakennusta, joka valmistui syksyllä 1976. Tehtaanpuiston lukio oli aloittanut toimintansa Eirassa ja se siirtyi Vuosaaren uuteen rakennukseen. Rakennuksen pääsuunnittelutoimisto oli arkkitehtitoimisto Tyyne ja Reino Lammin-Soila Oy.
Lähteet:
Aula, Kimmo : Historiikkia ja muistelmia. Helsinki, 1987.
Festivaalin 50-vuotisjuhlien tiimoilta kirjoitetuissa lehtijutuista ei löytynyt lainkaan mainintoja suomalaisista osallistujista. Keskisuomalainen kyseli luijoiltaan kesällä 2019 "Olitko Woodstockissa elokuussa 1969? – Ota meihin yhteyttä!", mutta jatkojuttua aiheesta ei löytynyt ainakaan lehden arkistosta. Eli ilmeisesti kukaan ei ollut vastannut yhteydenottopyyntöön.
Yritetään etsiskellä festarivierailijoita vielä tätäkin kautta. Olisiko joku teistä kysymyksen lukijoista mahdollisesti osallistunut Woodstockin festivaaleille elokuussa 1969? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Yleisten kirjastojen kirjastotilastoissa ei ole sellaista listausta, joissa tuotettaisiin koko kokoelman nimekemäärästä vähennetty lainattujen nimekkeiden lukumäärä eli kirjat, jotka ovat paikalla juuri tilastointihetkellä. Ylipäätään tilastomme ovat sellaisia, jotka tuotetaan kerran vuodessa. Muut raportointityökalut on kehitetty lähinnä aineistonhankinnan ja oikeaan paikkaan ohjaamisen avuksi eli esimerkiksi on tutkittu, millainen kirjallisuus missäkin kirjastossa on paljon lainattua, kuvaus yhdestä esimerkistä löytyy Kirjastojen vaikuttavuus-sivulta. Tilastotietokannasta saa esiin listauksen kokoelman lukumäärän mukaan, siinä Helsingin kaupunginkirjaston aineistolukumäärä on suurin.
Yliopistokirjastojen, erikoiskirjastojen ja…
Kirjastolaissa on kirjattu, että valtakunnallista kehittämistehtävää hoitava kirjasto (Helsingin kaupunginkirjasto), sekä alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot, eli AKE-kirjastot, lähettävät kaukolainoja veloituksetta muille yleisille kirjastoille. Huom. Kunnissa päätetään erikseen kirjastojen asiakkailta perimistä maksuista, myös kaukopalvelumaksuista. Ohessa linkki kirjastolakiin, pykälä 12 ”Maksuttomuus ja maksut”.
Vanhassa kirjastolaissa puhuttiin toki maakuntakirjastoista ja keskuskirjastosta, jotka VAKE- ja AKE-kirjastot ovat korvanneet. Helsingin kaupunginkirjaston lähettämät kaukolainat ovat ja silloinkin olleet maksuttomia muille yleisille kirjastoille.
