Hei
Tutkiessani asiaa netistä en löydä lähdette sille missä hän tuo olisi sanonut, kirja, haastattelu, kirje jne. Ainakaan hänen kirjeistään en vastaavaa sitaattia löytänyt. Mutta näyttää, että on yleisesti hyväksytty sen olevan häneltä. Asian todistaminen vaatisi henkilön elämänkertoihin tutustumista. Kyseessä voi olla myös elokuvarepliikki, joka olisi ollut hänestä kertovassa elokuvassa.
Eli en voi varmuudella kertoa onko kyseessä hänen sitaattinsa.
Hei!Aivan sataprosenttisesti oikeata vastausta tähän kysymykseen en taida kyetä antamaan. Mutta tutkailun perusteella näyttää siltä, että vuosina 2017-2018 Kurt Alakulppi toimi ainoastaan opettajana Juilliard Schoolissa New Yorkissa jota pidetään yhtenä maailman parhaista oppilaitoksista musiikin ja näyttelijäntyön saralla. Alakulppi on pitänyt vuodesta 2002 alkaen yksityistä äänenkäyttö-/laulustudiota New Yorkissa. Vuonna 2017 hän liittyi Juilliard's Evening Divisioniin opettamaan äänenkäyttöä/laulua. Vuonna 2018 hänet palkattiin opettamaan NYU's Classical Vocal Intensiveen, hän toimi ammatinharjoittajana Juilliard Unveiled-tapahtumassa ja hänet esiteltiin National Association of Teacher's of Singing-konferenssissa. Koronan vuoksi…
Historiantutkimuksen eräs perustavanlaatuisimmista kysymyksistä on ollut jo pitkään se, mitä tutkimuksen mahdollisuuksista puolueettomuuteen pitäisi ajatella. Keskustelun yhdessä ääripäässä ovat he, joiden mukaan historiantutkimus voi olla täysin puolueetonta, kun taas toisessa ääripäässä ovat he, joiden mukaan historiantutkimus on vääjäämättä puolueellista. Asiaa koskeviin erimielisyyksiin sisältyy kuitenkin paljon nyansseja, sillä "puolueellisuus" on käsitteenä monitulkintainen, ja puolueellisuuden voi ajatella vaikuttavan historiantutkimukseen monessa eri kohdassa. Tämän historiantutkimuksen teoreettisia lähtökohtia ja menetelmiä koskevan kysymyksen voi eräällä tavalla ajatella olevan perustavammanlaatuinen kuin historian lukemisen…
Etsimäsi laulun sanat muistuttavat Mikko Alatalon laulamaa, Esko Koivumiehen sanoittamaa ja säveltämää "Taitaa tulla kesä" laulua (Aurinko paistaa ja vettä sattaa ..) Mutta jos muistat tekijäksi Jukka Salmisen, niin hänellä on laulu "Kesä, kesä, kesä", joka alkaa sanoilla "Varpaita laiturin reunalta uitan". Tämä laulu löytyy julkaisusta Jukka Salminen: "Lastenmaa : lauluja, osa 3" (sisältää nuotin ja C-kasetin, julkaistu v. 1997).Kyseistä julkaisua ei ole saatavilla meillä, joten en pysty tarkistamaan laulun sanoja, ja sitä, onko kyseessä etsimäsi laulu. Finnasta (Finna.fi) hakemalla selviää, että Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmakeskuksesta on tilattavissa tämä "Lastenmaa : lauluja, osa 3". Lastenmaa…
Poronpääkeitto on yksi Lapin alueen perinteisistä ruokalajeista, mutta nykyisin sitä valmistetaan harvoin. Lihaisin osuus päästä on turpa, mutta jotkut ovat syöneet myös mm. silmät. LähteetRauni Holster: "Saamelainen ei käristystä puolukalla pilaa, minä laitan sinappia" : Tutkimus ruokakulttuurin muutoksista https://www.theseus.fi/handle/10024/62717Kuolajärven kylä: Ruokaperinne https://kuolajarvenkyla.nettisivu.org/etusivu/historia/ruokaperinne/
Elokuva on todennäköisesti Deepa Mehtan ohjaama Earth (1998). Tässä elokuvan juonikuvaus englanniksi: https://schoolworkhelper.net/deepa-mehtas-earth-summary-analysis/ Kolmiodraamat ja sekavat juonenkäänteet ovat tyypillisiä intialaisille elokuville. Tässä on joitain muita mahdollisia ehdotuksia:Deewana (1992)Baazigar (1993)Darr (1993)Raanjhanaa (2013)Lisää Bollywood.elokuvia, joissa on kolmiodraama:https://www.imdb.com/list/ls082446225/?sort=release_date%2Caschttps://www.news18.com/web-stories/entertainment/10-romantic-crime-bollywood-movies-of-the-90s-875737/
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan Maija Konttisen (1873-1949) runo "Kirkassilmä lapsi" alkaa: "Kirkassilmä lapsi, kuva Jumalan, vaeltaja pieni, tiellä taivahan". Runo sisältyy kirjaan Konttinen, Maija: "Koulutieltä : runoja ja suorasanaista" (Valistus, 1938).Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fiLastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Ilmeisesti teoksen päähenkilö pitää nimeään liian mahtipontisena. Nimi viittaa kirkkoisä Tertullianukseen, joka oli paitsi huomattava henkilö myös melko ankara ja äärimmäinen mielipiteissään.
Voisit tiedustella lähimmästä Helmet-kirjastostasi, onko siellä kierrätyshyllyä itselle tarpeettomille kirjoille. Kannattaa kuitenkin huomioida, että tilan puutteen vuoksi kirjastojen kierrätyshyllyihin ei useinkaan voi tuoda kuin muutaman kirjan kerrallaan. Kirjastot voivat ottaa lahjoituskirjoja myös omiin kokoelmiinsa, jos teosten arvellaan kiinnostavan lainaajia.
En onnistunut löytämään lyriikoita tähän. Bändin kappaleisiin on näemmä kyselty sanoituksia Youtuben kommenteissa ym., joten niitä ei taida netissä olla. Kirjastoissa ei myöskään ole sitä albumia, jolta kappale löytyy (What the Hell Is Going On), jotta voisi tarkistaa onko siinä lyriikoita mukana.
Asimov esitteli robotiikan kolme pääsääntöä ensimmäisen kerran vuonna 1942 julkaistussa novellissa Runaround, yhdessä sittemmin kokoelman I, robot (1950) muodostaneista kertomuksista.Jos huomioidaan Asimovin teosten alkuperäinen julkaisujärjestys, varhaisin esiintymä nollannesta pääsäännöstä on kirjassa Robots and empire (1985; Robotit ja imperiumi, 1989). Sääntö mainitaan kuitenkin jo sitä ennen (1983) kirjoitetussa, mutta vasta sen jälkeen julkaistussa teoksessa Foundation and earth (1986; Säätiö ja maa, 1991) (ks. kirjailijan esipuhe kirjaan Prelude to Foundation (1988; Säätiön alkusoitto, 1994)). Asimov siis lisäsi nollannen säännön Foundation and earthissa, mutta lukijoille se esiteltiin ensimmäisen kerran Robots and empiressa.
Voisikohan kyseessä olla Nuorten toivekirjastossa vuonna 1961 ilmestynyt Usko Moilasen Unohdettu kylä."Tämä kirja kertoo merkillisen, todellisuuteen pohjautuvan tarinan talvisodan ajoilta. Aivan pohjoisten rintamien tuntumaan, tiettömän korven keskelle, on jäänyt vähäinen metsäkylä, jonka asukkaat eivät päässeet pois sodan jaloista. 'Päällikkönään' Korpelan vanha vaari pikkuinen toimekas joukko – kolme äitiä ja monipäinen lapsiparvi – varustautuu pahimpaan: kylä uppoutuu sananmukaisesti hangen kätköön. Lumen peittämässä talossa ja pihatunneleissa eletään jännittävää Robinsonin-elämää: päivällä eivät yli jyristävät lentokoneet näe paikalla muuta kuin koskematonta erämaata, mutta hiljaisina öinä sukeltaa hangen alta esiin…
Puolustusvoimien Youtube-tililtä löytyy videoita myös Suomen ilmavoimien kalustosta, henkilöstöstä ja historiasta.Myös Ylen Elävästä arkistosta ja Areenasta voi löytää haulla "ilmavoimat" videoita, kuten dokumentit Hornet uudisti ilmavoimat, Poikamme ilmassa ja Lentäjät Kirgiisiaroilla tai uutisfilmin vuoden 1963 lentonäytöksestä.
Alkuperäisen teoksen, Lohenkalastajia Langinkoskella, on maalannut suomalainen taidemaalari Gunnar Berndtson vuonna 1892.Lähteet:https://www.artrenewal.org/artworks/lohenkalastajia-langinkoskella/gunnar-berndtson/75516https://itoldya420.getarchive.net/amp/media/gunnar-berndtson-salmon-fishing-a-ii-785-finnish-national-gallery-c8be5ehttps://fi.wikipedia.org/wiki/Gunnar_Berndtson
Hain tietoa kirkollisista pyhistä liputuspäivinä itsenäistymisen alusta lähtien. Niissä lähteissä, mitä meillä on täällä käytettävissä (valtiopäiväaiakirjat, lait ja kirjallisuus) en löytänyt asiasta mitään. Ensimmäisessä laissa Suomen lipusta 40/1918 säädetään, millainen lipun tulee olla ja laissa 283/1920 säädetään lipun käyttämisestä mm. suhteessa muihin lippuihin. Kirkollispyhinä liputtamisesta ei niissä ole mitään. Sisäministeriön sivulla liputuspäivät ja -ajat https://intermin.fi/suomen-lippu/liputuspaivat kerrotaan viralliset liputuspäivät ja vakiintuneet liputuspäivät. Kirkolliset juhlapäivät eivät ole liputuspäiviä. Ei edes juhannus, jolloin liputetaan Suomen lipun päivän kunniaksi. Liputtaa voi muulloinkin kuin…
"Artukainen" nimi todennäköisesti juontaa juurensa sukunimestä "Artukayne". Yhdessä Artukaisen alueen asiakirjassa vuodelta 1405 on mainittu henkilö nimeltä Jöns Artukayne, joka on yksi paikan ensimmäisistä nimetyistä asukkaista. Artukayne oli yksi Artukaisten tilan keskiaikaisista maanomistajista ja 1420-luvusta lähtien tilalla asui henkilö nimeltä Tuomas Artukainen. Artukaisten tila muodostui ajan saatossa Artukaisten kartanoksi. Lähteet:Markku Varnila 2014: Hernerokkaa ja puukuunareita. Sivu 16.Sanna Kupila & Jenna Kostet (toim.) 2021: Kylistä kasvoi Turku. Sivu 220.
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa on kuvia hevosen triggerpisteistä:Pauli Grönberg: Hevosen ABC : anatomia, tutkimus, kuntoutus. Kirjassa on erillinen luku Akupisteet. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Eepos-Finnasta.Chris Olson: Friskare häst : med punktmassage, stretching och psykisk träning. Tätä kirjaa ei ole Eepos-kirjastoissa, mutta voit tarkistaa saatavuuden muissa kirjastoissa Finnasta.Myös netistä hakemalla löytyy paljon kuvia. En ole alan asiantuntija, mutta esimerkiksi nämä näyttävät hyviltä: drangelska.se ja lilyvetphysiotherapy.com. Englanninkielisellä Google-haulla trigger points horse voit etsiä muita sopivia.
Ilmeisesti ensimmäinen lempinimi 50mm:n pienoiskranaatinheittimelle oli jo 1941 SA-kuvien kuvateksteissä esiintyvä ”Tiltun pyssy” tai rintamalehdissä vilahtava ”Pikku Tiltu”. ”Naku” vaikuttaisi 1941 olleen vielä yleisnimitys kranaatinheittimien kranaateille, sekä omille että vihollisten. Esimerkiksi Rannikkorintama -rintamalehden numerossa 18.10.1941 kerrotaan, miten ”kranaatinheittimet sylkevät kidoistaan ’nakuja’, antaen vanjoille kuutamomusiikkia elokuun yössä.” Keväällä 1942 ”Naku” yhdistetään SA-kuvissa jo selvästi tiettyyn kranaatinheitinmalliin, tosin nimellä ”Naku Pelle”. Viimeistään 1943 pelkkä ”naku” vaikuttaisi jo vakiintuneen heittimen lempinimeksi. Simo Hämäläisen teoksessa Suomalainen sotilasslangi…
