Naantaliin pääsi esimerkiksi höyrylaivalla, joita kulki kesällä joka päivä. Myös maantietä pitkin pystyi kulkemaan. Rautatietä Naantaliin ei ollut vielä 1910-luvulla rakennettu.
Höyrylaivojen aikataulut julkaistiin sanomalehdissä.
Stjärnan löytyy Pentti Saaritsan kääntämänä Södergranin koko lyyrisen tuotannon suomeksi sisältävästä kokoelmasta Elämäni, kuolemani ja kohtaloni. Tähti alkaa sanoin: "Mitä tiedät? Mitä sinä tiedät?"
Tässä kerättyjä vinkkejä:
1) Renate Dorresteinin Pojallani on seksielämä ja minä luen äidille Punahilkkaa, sekä Paco Rotan hieno sarjakuvateos Ryppyjä.
Hanna Jensenin kirjat 940 päivää isäni muistina, Äitini muistina : toinen kierros
Henna Helmi Heinonen, Sairauden voittamat: äiti ja isä
William Wharton, Isä
Arno Geiger, Vanha kuningas turvapaikassaan
Marita Aapro, Kun sanat tulivat orvoiksi
Milla von Plato: Hyvää iltaa.
Siinä tarina kulkee kahdessa ajassa, 90-luvulla ja 2010-luvulla. Päähenkilö on lama-ajan lapsi, eikä saa vanhemmiltaan tarvitsemaansa läsnäoloa, mutta sitä tarjoaa entisen kodin pihapiirin eläkkeelle jäänyt opettaja. Kun tullaan 2010-luvulle niin päähenkilö on aikuinen ja pitää huolta tästä opettajasta,…
Hei,
Kyseessä lienee Maggie Shaynen Hämärän reunalla (alkup. Edge of twilight), joka kuuluu Yön siivet -sarjaan (osa 7). Miehen nimi on Edge, mutta muuten täsmää.
Etsimäsi satu on Topeliuksen "Peikkojen joulu", jonka lukija on Ritva-Liisa Elivuo.
CD-levyn on kustantanut Finore, Kerava. Cd-levy kestää 23min ja 3 sekuntia.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan vaikuttaa-verbin yksi merkitys on "jonkin voiman, toiminnan tms. kohdistumisesta johonkin tavallisesti niin, että kohteessa tapahtuu tai pyrkii tapahtumaan jokin muutos; olla osallisena johonkin; tehota, tepsiä". (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/vaikuttaa?searchMode=all)
Vaikuttaa-sana ei pelkästään siis kerro, minkälainen muutos on kyseessä.
Samaan kysymykseen löytyy aiempi vastaus: Mistä nimi Salatut elämät tulee?
Vaikuttaisi siltä, että nimi viittaa yksinkertaisesti juuri sarjan henkilöiden salaisuuksiin, joita he eivät halua paljastaa muille.
Suomen historiasta on ukrainaksi kaksikin teosta.
Henrik Meinanderin Suomen historia julkaistiin vuonna 2009 ukrainaksi nimellä Ìstorìja Fìnljandìì̈ : lìnìì̈, strukturi, perelomnì momenti (Історія Фінляндії : лінії, структури, переломні моменти).
https://finna.fi/Record/helmet.2076757?sid=4048128959
Vuonna 2002 ilmestyi teos Vid Velikogo Knjazivstva do sutšasnoi derzavi : polititšna istorija Finljandii vid 1809 roku (Suomen poliittinen historia 1809-2003, Osmo Jussila, Seppo Hentilä, Jukka Nevakivi ; per. z fin. Mikko Hautala, Viktor Pilipenko).
https://finna.fi/Record/helmet.1752150?sid=4048188857
Teoksia ei ole kirjastoverkkosi kokoelmissa, mutta voit tilata ne kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Erillistä teosta…
Tee ensin haku sopivalla hakusanalla. Valitse sitten hakukentän oikealta puolelta Asetukset-valikon hammasrataskuvake. Valikosta valitse Tarkennettu haku. Siihen pääsee myös suoraan osoitteessa google.com/advanced_search
Tarkennetussa haussa valitse kohdasta kieli kieleksi saksa. Paina lopuksi Tarkennettu haku.
Lähde:
Tarkennettu haku Googlessa
Kyseisestä genrestä löytyy yllättävän vähän teoksia suomeksi, varsinkaan viime vuosina julkaistuja. Useimmat teokset ovat sekoituksia kauhua, fantasiaa ja/tai romantiikkaa. Tällä hetkellä mitään megasuosiota nauttivaa kirjailmiötä ei näyttäisi olevan, kuten aikanaan oli Stephenie Meyerin Twilight-vampyyrisaaga. Sinänsä sarja kannattaa muistaa tässä kohtaa, sillä kirjat ovat edelleen hyvin lainattuja. Ikiklassikot Mary Shelleyn Frankenstein (1818) ja Bram Stokerin Dracula (1897) lienevät edelleen ajankohtaisia ja suosittuja, samoin Edgar Allan Poen teokset. Helmet-kirjastoista löytyvistä uudemmista kauhu-fantasia-romantiikka -genreen luettavista mainittakoon Sini Helmisen Väkiveriset-sarja ja Lujaverinen-trilogia,…
Lady Windermeren viuhka on kyllä suomennettu teatterikäyttöön ja meillä näytelmää on esitetty, mutta painettuna sen käännöksiä ei ole julkaistu. Näytelmätekstin ovat suomeksi tulkinneet ainakin Eino Palola ja Kersti JuvaKysymyksen Wilde-sitaatin voi kuitenkin löytää suomeksi useasta aforismeja ja lentäviä lauseita sisältävästä kirjasta. Esimerkiksi Maunu Sinnemäen toimittama Lentävien lauseiden sanakirja esittää sen tällaisessa muodossa: "Kokemus on nimi, jonka ihmiset antavat erehdyksilleen." Jarkko Laineen toimittama Lentäviä lauseita taas muotoilee sen näin: "Kokemus on vain nimi jonka annamme virheillemme."
Poronpääkeitto on yksi Lapin alueen perinteisistä ruokalajeista, mutta nykyisin sitä valmistetaan harvoin. Lihaisin osuus päästä on turpa, mutta jotkut ovat syöneet myös mm. silmät. LähteetRauni Holster: "Saamelainen ei käristystä puolukalla pilaa, minä laitan sinappia" : Tutkimus ruokakulttuurin muutoksista https://www.theseus.fi/handle/10024/62717Kuolajärven kylä: Ruokaperinne https://kuolajarvenkyla.nettisivu.org/etusivu/historia/ruokaperinne/
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista lastenkirjaa ja tietokannoistakaan ei ollut apua. Tässä esimerkiksi Kirjasammon hakutulokset sanalla 'perunamuusi':https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/perunamuusiMutta muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Voisikohan kyseessä olla Jean-Paul Sartren näytelmä Suljetut ovet? Näytelmän kaikki kolme henkilöä valehtelevat ja lopussa yksi henkilöistä vaatii että kaikki lopettaisivat valehtelun ja myöntäisivät rikoksensa, mutta tämä ei kuitenkaan auta asiaa. Näytelmä on ilmestynyt suomennettuna teoksessa Likaiset kädet; Suljetut ovet (1966). Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: LIKAISET KÄDET ; SULJETUT OVET | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi)Näytelmästä lisää tietoa:Suljetut ovet (näytelmä) – Wikipedia
Vanhat rautatieaikataulut löytää Suomen kulkuneuvot -lehden numeroista. PIKI-kirjastoista Tampereella on varastoituna vuosikerrat 1957–2011 (joitain yksittäisiä numeroita puuttuu).
Kuusiosaisen runon 12.9.1973 V osa päättyy: "Kuulen: pimeän näyttämön taakse kohoaa vanha kulissi, / rosoinen, luotien hakkaama, pysty vuorenseinä / Andalusiasta Andeille, minä kuulen / monen runoilijan äänen, kahdentuneet kaiut. / Viime hetkilläsi, Neruda, / se ehti sinunkin taaksesi: / fasismin vahvistin, / tämän vuosisadan / kammottava kaikupohja."Allendea käsitellään runon II, III ja IV osissa, V osan aiheena on Pablo Neruda. Runo sisältyy myös Saaritsan vuonna 1973 julkaistuun kokoelmaan Syksyn runot.
Vuosi 1958 ei näy vapaasti käytettävissä digitoiduissa sanomalehdissä, mutta vuonna 1939 ilmoittautuminen tapahtui uusilla oppilailla 30.8. ja vanhoilla oppilailla 31.8., ks. Uusi Aura 20.8.1939. Vuoden 1958 lehdistä Turussa ilmestyneistä on digitoitu Åbo Underrättelser, jota pääset katsomaan yliopiston kirjastossa. Vuoden 1958 Turun Sanomat löytyy mikrofilmattuna Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta, pääset katsomaan sitä varaamalla ajan mikrofilmilaitteelle varaamo-palvelussa.
Ainakaan vielä ei Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta ukrainankielistä Tuntematonta sotilasta löydy.Hakutulos - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKS
Vaikuttaa siltä, että kansakoulussa on nähty Topeliuksen Myrsky ja Päivänpaiste: hahmojen nimiä lukuunottamatta se vastaa kysymyksessä kuvailtua näytelmää. Urho Myrsky ja Lempi Päivänpaiste kiistelevät siitä, kumpi on väkevämpi. Asia päätetään ratkaista pienellä kilpailulla: se on väkevämpi, joka saa riistetyksi lämmittävän turkin palelevan mummon yltä. Näytelmän perusidean Topelius on lainannut La Fontainen faabelista Aurinko ja pohjatuuli, jossa aurinko ja pohjantuuli lyövät vetoa siitä, kumpi nopeammin saa riisuttua viitan tietä kulkevan miehen päältä.Topeliuksen opetus: "Onko todellakin maailmassa jotakin joka on voimaa vahvempi?" "On... hyvyys!" – La Fontaine: "Enemmän lempeys siis voi kuin väkivalta."
