Kuopiossa sijaitseva Kansallinen varastokirjasto säilyttää vanhojen lehtien vuosikertoja. Vaari-tietokannan mukaan Terveydenhoitolehden v. 1971 numerot näyttävät olevan kokoelmassa.
Kirjastot voivat tilata Varastokirjastosta kaukopalveluna artikkelikopion. Kannattaa siis kääntyä oman kunnan kirjaston kaukopalvelun puoleen.
Saatavuustieto Varastokirjaston Vaari-tietokannassa
Tietoa Varastokirjaston jäljennepalvelusta
Tietoa jäljennepalvelusta englanniksi
Tietoa Varastokirjaston kaukopalvelusta englanniksi
Onkohan tämä etsimäsi kirja?
Viestejä maisemassa : keskisuomalainen kulttuuriympäristö, Minerva 2006
Kirja on myös Säynätsalon kirjastossa luokassa 34.5
Kirjassa on vain lyhyt teksti Salorinteestä, mutta rakennus on kirjassa listattuna Jyväskylän arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen joukkoon (nro 59)
Tällä viikolla kirjoja saa vain varaamalla, mutta ensi viikolla pääsee myös kirjastojen hyllyille.
Finnasta löysin muutaman vanhan valokuvan Salorinteestä ja sen rakentamisesta: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=salorinne+s%C3%A4yn%C3%A4tsalo&…
Linkki lehtiartikkeliin: https://saynatsalo.net/2017/11/25/airi-kuparin-salorinne/
Sukututkimus on aina hieman haasteellista.
Oletan, että kyse on 11.3.1751syntyneestä ja 13.10.1804 kuolleesta Georg Napierista? https://www.geni.com/people/Colonel-Hon-George-Napier/6000000000003325370
Hänestähän on tietoja myös Wikipediassa Perheen tyttäristä ei sen sijaan näytä löytyvän tietoa netistä. (ainakaan kovin helposti)
Englannin historiasta paras tieto löytyy tietenkin englannista. BBC on koonnut vinkkejä 1700- ja 1800-lukujen sukututkimuksesta kiinnostuneille. http://www.bbc.co.uk/history/familyhistory/next_steps/adv_07_17_and_18_01.shtml
Kenties myös Englannin kansalliskirjastosta tai Family history Federatiosta voisi olla asijantuntija-apua.
Suomessa voisit kokeilla British Councilia.…
Jos haluat lainata jonkin tietyn kirjan etkä löydä sitä kirjaston hyllystä, kirja on luultavasti lainassa jollain toisella lainaajalla. Silloin voit varata kirjan itsellesi. Tämä tarkoittaa sitä, että kun toisen lainaajan laina-aika päättyy, sinun varauksesi astuu voimaan. Silloin toinen lainaaja ei voi enää uusia lainaansa, vaan hänen pitää palauttaa kirja.
Varauksen tekemällä voit myös varmistaa sen, ettei kukaan muu ehdi napata palautunutta kirjaa kirjaston hyllystä ennen sinua. Varsinkin uudet kirjat (ja suosituimmat kirjasarjat) ovat paljon lainassa, ja niihin tehdään myös paljon varauksia. Lainassa olevan kirjan palautumista voi tietysti myös odotella, mutta varmemmin ja nopeammin kirjan saa itselleen kun tekee siihen varauksen.
Jos…
Lauri Kemiläisestä ei tunnu löytyvän kovin kattavia tietoja. Suomen kirjailijat 1809-1916 -teoksessa (1993) on hänestä kattavimmat tiedot. Siinäkin vain henkilötiedot ja teosluettelo, joka sisältää suomennokset ja hänen omat runoteoksensa. Suomen runotar -teoksessa (1931) on henkilötietojen lisäksi kuva Lauri Kemiläisestä ja runonäyte. Suomen kirjallisuushistoria 2 -teoksessa (1999), jossa käsitellään 1880-1930 -lukujen vaiheita, Kemiläinen mainitaan "klassikkojen suomennosohjelmassa" Pushkinin Jevgeni Onegin -teoksen suomentajana.
YK-aineistossa voisi olla jotain, sieltä löysin viitteen
http://www.unwto.org/index.php. Tällä sivulla on myös YK:n logo.Osoite on World tourism organization.
http://www.un.org/Depts/dhl/ -- jatka painamalla SEARCH vas. ylh. Tämä on YK:n Dag Hammarskiöld Libraryn tietokanta joka sisältää myös asiakirjoja. Sanoilla tourism ja tourism development voi aloittaa
http://documents.un.org/welcome.asp?language=E, -- tämä ODS on YK:n asiakirjatietokanta n. vsta 1992-
Googlella tulee myös
Suomen ulkoministeriön kirjastoon voisitte soittaa.
Eduskunnan kirjaston tietopalvelu on auki klo 9-16 ma-pe.Katsomme mielellämme YK-asiakirjoja. Muuta meillä ei tähän ole.
Hei!
Onneksi olkoon! Nimenmuutos on tehtävä henkilökohtaisesti jossain HelMet-kirjaston toimipisteessä. Mukaan on syytä ottaa kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Helppoa tapaa löytää vastaus kysymykseesi en keksinyt. Menemällä osoitteeseen http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ ja valitsemalla sivun oikeasta reunasta Kunnan- ja kaupunginkirjastot saa listan yleisistä kirjastoista ja listaan on merkitty, mihin kimppaan kirjasto kuuluu. Lista on kuitenkin puutteellinen eli ne kirjastot, jotka eivät listan mukaan kuulu kirjastoon, pitää vielä erikseen tarkistaa kirjasto kerrallaan. Esimerkiksi Anders-kirjastoja (ei ainakaan kaikkia) eikä Fredrika-kirjastoja ei ole merkitty kimppakirjastoiksi.
Tarkoitatko sitä sähköpostiosoitetta, joka on tallennettu asiakastietoihisi Helmet-kirjastojen asiakasrekisteriin? Sen pääset muuttamaan kirjautumalla omiin tietoihisi esimerkiksi sivun http://www.helmet.fi/fi-FI oikeassa yläkulmassa olevasta Kirjaudu-linkistä. Kun olet antanut kirjastokortin numeron ja PIN-koodin ja napsauttanut painiketta "Jatka", valitse avautuvan sivun oikeasta yläkulmasta linkki "Omat tietoni". Linkistä "Muuta yhteystietoja" pääset vaihtamaan mm. sähköpostiosoitteen.
Kaloja tunnetaan maailmalla yli 26 000 lajia. Tämä ja paljon muuta selviää suomalaisten tekijöiden teoksesta Maailman kalojen nimet.
https://finna.fi/Record/outi.632311.
Luontoportista löytyy myös tietoa kaloista ja ohjeistusta niiden tunnistamiseen http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/
Tehdasmiljöö- ja tehdasaiheisia romaaneja voi etsiä esim. Kirjasammosta (www.kirjasampo.fi) hakusanoilla romaanit, tehtaat tai romaanit, tehdastyöläiset. Valitettavasti Kirjasammosta ei löydy saatavuustietoja. Niitä voi tarkistaa kirjastojen tietokannoista, kun poimii tekijä- ja nimeketiedot ensin Kirjasammon hakutuloslistasta. Myös Finna.fi:sta voi etsiä samanlaisilla hakusanoilla ja sieltä löytyvät myös tiedot, missä kirjastoissa kirja on saatavana.
Alla esimerkkihakuja (linkit vievät hakutuloslistaan, ellei linkki toimi suoraan, kopioi se selaimen osoitekenttään):
Esimerkkihaku Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/romaanit%20tehtaat
Esimerkkihaku Finna.fi: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=romaanit+…
Trivial Pursuit -peliä ei ole nyt saatavilla, mutta lähinnä tulee mieleen Sirkku Talja-Larrivoiren kirjat Älä unohda minua (WSOY, 1976) ja Mustat lakeerikengät (WSOY, 1978). Niissä Talja-Larrivoire kirjoittaa lapsuudestaan lastenkodissa, äidin ikävästä, äitisuhteestaan ja nuoruudestaan. On toki makuasia, pidetäänkö niitä häväistyskirjoina. Sirkku Talja-Larrivoire valittiin Suomen Neidoksi vuonna 1955.
Leskinen todennäköisesti viittasi ironisesti television keskeiseen merkitykseen tunnetuksi tulemisessa. Tulkitsen lausuman kriittiseksi näkemykseksi siitä, että televisionäkyvyyttä arvostetaan kohtuuttoman paljon. Leskinen oli epäilemättä sitä mieltä, että myös televisiossa näkymättömät ihmiset ovat todellisia ja olemassa.
Heikki Poroila
Valitettavasti en löytänyt kuvaukseesi sopivaa teosta kirjaston kokoelmista tai netistä. Suosittelen kysymään asiasta Kokkolan kaupunginkirjastolta, jos sieltä joku muistaa kyseisen kirjan.
