Sanana kollektiivi tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan kollektivismin periaatteiden mukaan järjestettyä (työ)yhteisöä (tai kielitieteessä ryhmäsanaa). Kollektivismin sanakirja taas määrittelee näin: yhteisön merkitystä tähdentävä, vars. tuotantovälineiden yhteisomistusta kannattava taloudellinen ja pol. aatesuunta.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Valmiita vastauksia en kysymyksiisi löytänyt, mutta kollektiivisesta toiminnasta löytyy kirjoja. Esim. nämä kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI):
- Joukkojen viisaus: miksi monet ovat viisaampia kuin harvat / James Surowiecki
- Infotopia: how many minds produce knowledge / Cass R. Sunstein
- Kollektiivinen asiantuntijuus /…
Kyseessä on USA:n presidentin Richard Nixonin uudelleenvalinnan jälkeen 1973 paljastunut poliittinen skandaali. Republikaanien agentit murtautuivat Demokraattisen puolueen päämajaan (Watergate-talo) tarkoituksenaan asentaa salakuuntelulaitteita ja valokuvatakseen asiakirjoja. Tämä tapahtui 17.7.1972. Murron takana oli Nixonin uudelleenvalitsemiskomitea. Kun Washington Post-lehden toimittajat ilmoittivat, että Valkoinen talo halusi vaientaa jutun, syntyi poliittinen kriisi joka 1974 johti Nixonin eroon.
Suomen sodasta on kirjoitettu useita kirjoja, ja se mitkä niistä ovat sinulle käyttökelpoisia riippuu siitä mihin tarkoitukseen ja kuinka kuinka laajasti tietoa tarvitset.
Perustietoa Suomen sodasta löydät Suomen historian yleisteoksista. Asiaa on mielestäni käsitelty hyvin esim. Pentti Virrankosken kirjassa Suomen historia 1 ( 2001), jonka luvussa Sota joka erotti Suomen ja Ruotsin kerrotaan lyhyesti sekä sodan kulusta että kansan mielialoista. – Hannele Wirilanderin kirjoittamassa Mikkelin Pitäjän historiassa (1982) sotatapahtumia tarkastellaan eteläsavolaisten näkökulmasta, ja kirjassa on myös luku Savon prikaatin historiasta. – Myös Seppo Saurin teoksesta Suomalaisten suuret taistelut (1993) selviävät Suomen sodan vaiheet.
Jos…
Mihail Solohovin romaanista Hiljaa virtaa Don tehtiin elokuva vuonna 1957. Sen ohjasi Sergei Gerasimov. http://finnish.imdb.com/title/tt0051082/
Kirjastojen kokoelmista en valitettavasti tätä filmatisointia löytänyt. Elokuva ilmestyi DVD-julkaisuna vuonna 2005 ja sitä voi ostaa esimerkiksi kirjakauppa Ruslaniasta Helsingistä. Lapinlahdenkatu 1 C, 00180 HELSINKI Puhelin: 09-2727070
Kannattaa kysellä elokuvaa myös videovuokraamoista.
Digikanava Yle Teemalla elokuvaa esitetään huhtikuussa 2006
sunnuntaisin 9.4., 16.4., ja 23.4. klo 19.00
http://www.yle.fi/teema/elokuvat/kino_klassikko/id5263.html
Sumea haku (fuzzy search) tarkoittaa sitä, että palvelinohjelmisto etsii annettujen sanojen kaltaisia sanoja tietokannasta. Tällöin hakutulos on kattavampi, mutta siinä voi olla mukana myös epärelevanttia aineistoa, jossa on hakusanaa muistuttava sana. Sumea haku on käytössä mm. Kansalliskirjaston lehtitietokannassa, jossa on siitä määrittely, ks. http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html .
Aiheesta löytyy tietoa asiasanalla sumea logiikka. Aineistoa kannattaa hakea sellaisten kirjastojen tietokannoista, joista löytyy erityisesti informaatioon liittyvää aineistoa, esim. Tampereen yliopiston kirjaston tietokannasta, http://finna.fi .
Teoksia sumeasta logiikasta:
Kosko, Bart
Sumea logiikka
[Helsinki] : Art House , 1993
Niemi…
Claudia on naispuolinen vastine miehennimelle Claudius. Molemmat pohjautuvat latinan sanaan ”claudus” (”ontuva, rampa”). Nimi esiintyy myös kirjoitusasussa Klaudia, joka löytyy suomen ortodoksisesta kalenterista 18.5. Nimen iiriläis-englantilainen muunnos on Gladys, ranskalaisia muotoja ovat Claude (myös miehen nimi) ja Claudine.
Suomessa Claudia yleistyi vasta 1900-luvun jälkipuolella, Klaudia jo vuosisadan alussa. Kaikkiaan muoto Claudia oli vuoteen 2007 mennessä annettu noin 770 tytölle, Klaudia lähes tuhannelle. 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa nimi on ollut suositumpi muodossa Claudia, luultavasti osaksi saksalaisen huippumalli Claudia Schifferin (s. 1970) ansiosta. Toinen tunnettu nimenkantaja on italialainen filmitähti…
Mainitut tekstirivit ovat peräisin valssin 'Wien, du Stadt meiner Träume' suomennoksesta 'Wien, unelmieni kaupunki'. Valssin sävelsi itävaltalainen Rudolf Sieczynski; suomentaja on Kerttu Mustonen. Nuotit sekä suomen- ja saksankieliset sanat löytyvät ainakin Suuren toivelaulukirjan osasta 5.
Mustosen suomennoksen levytti v. 1942 Anneli eli sopraano Aune Antti. Levyllä laulun nimeksi oli merkitty kertosäkeen alkusanat 'Wien on aina Wien'.
Sama sävellys levytettiin suomeksi jo v. 1929 nimellä 'Wien, satukaupunki unten maan'. Tämän version suomentajaa ei tiedetä, joten sanat ovat varmaan erilaiset.
On olemassa myös aivan eri sävelmä, joka myös tunnetaan nimellä 'Wien on aina Wien' (Wien bleibt Wien). Se on Johann Schrammelin marssi 1800-…
Voit palauttaa lainaamasi aineiston mihin tahansa HelMet-kirjastojen toimipaikkaan, siis myös yli kaupunkirajojen. Ainoa poikkeus tästä ovat lainattavat esineet, jotka tulee palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Ainoa suomenkielinen käännös kyseisestä kappaleesta löytyi Internetistä. Kiss FM -radioaseman Aamutiimi on pari vuotta sitten tehnyt tutuista hittikappaleista suomenkielisiä pilaversioita. Shakiran Whenever Wherever on nimeltään Kopio (Shakira Remix). Samannimisen kappaleen sanoitus löytyy osoitteesta
http://www.sunpoint.net/~swat89/aapila.htm
Varmaa ei kuitenkaan ole, onko se juuri kyseinen Kiss FM:n kappale.
Nähtävästi kyseistä Shakiran sävelmää ei ole tehty "virallisesti" ollenkaan suomeksi, koska siitä ei löytynyt tietoa Yleisradion Fono -tietokannasta, Suomen kansallisdiskografia Violasta eikä Internetistä muuta kuin yllämainittu.
Kyseessä on turkkilaiseen kansansävelmään pohjautuva kappale Uska Dara. Suomeksi sen ovat levyttäneet 1950-luvulla sekä Vieno Kekkonen että Seija Lampila. Suomalaiset sanat on tehnyt Reino Helismaa. Muistamasi kohta on laulun toisesta säkeistöstä:
Uska Dara, välkkyen hohtaa
eessäsi Bosporin suu.
Niin kuin vanhan tuttavan kohtaa
sirppinä nouseva kuu.
Yhdessä ne vuosisataa monta
nähneet on häipyvän pois.
Uusi aika sinne ei voi tulla,
missä vain vanhuutta ois.
Laulun sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 14. Vieno Kekkosen levytys löytyy cd-levyltä "50-luvun parhaat.4: 20 suosikki-iskelmää vuosilta 1956-57" (v. 1995) ja Seija Lampilan versio cd-levyltä Lampila, Seija: Unohtumattomat (v.1999). Levyt ja kirja kuuluvat HelMet-…
"Fingerporillinen" eli sormustimellisen verran ei ole aivan täsmällinen mittayksikkö, koska sormustimia on eri kokoa (oman isoäitini ompelulaatikossa oli ainakin kahta eri kokoa) aivan kuten neulan käyttäjillä on erikokoisia sormia. Oma kuparista tehty, miehen pikkusormeen juuri ja juuri mahtuva sormustimeni on 20 milliä mitkä ja halkaisija on 10-15 milliä (suuaukko on hiukan soikea). Mittalusikalla ja vedellä tekemäni mittauksen perusteella tällä sormustimella mitattuna "fingerporillinen" on noin 5 millilitraa eli teelusikallinen, ei siis kovinkaan paljon.
Historiasta voi löytyä hyvinkin täsmällisiä vastineita käsitteelle, koska sitä lienee käytetty viinan anniskelussa vakavammassakin mielessä. Mutta yleisessä puheenparressa "…
Helmet-aineistohaun sanahaku http://www.helmet.fi/search*fin/X Armi Kuusela antaa yhdeksän teosta. Kävimme näistä läpi kolme:
Armi Kuusela : myytti, julkkis ja supertähti / Nina af Enehjelm
Armin kultaiset vuodet / Jorma Marttala
Armin vuodet / Markku Koski, Leo Lindsten
Vastausta näistä kirjoista ei löytynyt.
Valitettavasti muistakaan käytössä olevista lähteistä emme vastausta löytäneet. Google-haut ja mm. kirjaston käytössä oleva laaja Ebsco-artikkelihaku eivät antaneet tulosta.
Nina af Enehjelmin kirjassa Armi Kuusela : myytti, julkkis ja supertähti, julk. 2003 on kirjattu seikkaperäinen lähdeaineisto, mm aikakauslehtiä. Kustantaja WSOY:n kautta voisi saada yhteyden kirjan kirjoittajaan. Jospa hänellä olisi asiasta tieto.
Nina af…
Etsit tietoa ilmeisesti sairaudesta, jota kutsutaan nimellä porfyria. Porfyria (Porphyria) on perinnöllisen porfyriiniaineenvaihduntahäiriön aikaansaama tauti ja aiemmin sitä on kutsuttu myös nimillä vampyyri-tauti tai Dracula-tauti. Taudin aiheuttamat oireet on ollut helppo yhdistää vampyyrimyyttiin.
Taudin oireita ovat nimittäin mm. lisääntynyt valoherkkyys, ihottuma, äkillinen vatsakipu, tumma tai punertava virtsan väri, ientulehdus sekä psykiatriset tai neurologiset oireet.
PIKI-verkkokirjastosta haettaessa kannattaa käyttää hakusanana veritaudit, hematologia
Verkkosivuja, joilta voit aloittaa lisätietojen etsimisen (hakusanat porfyria (suom.) ja porphyria (engl.):
http://www.helsinki.fi/project/porfyria/
http://www.…
Tässä tapauksessa tiedostomuoto ei kerro mitään itse tiedostosta. Todennäköisesti käytetty sähköpostiohjelma muuttaa sille itselleen tuntemattomat tiedostomuodot .dat päätteisiksi. Voiko liitetiedoston avata suoraan sähköpostiohjelmasta valitsemalla käytettävä ohjelma (winzip, autocad)?
Jos tiedät että tiedosto on pakattu voit avata sen winzip ohjelmaan ja purkaa sen ihan normaaliin tapaan. Mikäli et omista kyseistä ohjelmaa, sen saa haettua internetistä osoitteesta www.winzip.com . Mikäli tiedosto ei ole pakattu voi sen yrittää avata suoraan AutoCadissä. Jos tiedosto ei aukea suoraan, voi tiedosto päätteen yrittää muuttaa manuaalisesti käyttöjärjestelmässä AutoCad-muotoon. AutoCadin kotisivut löytyvät osoitteesta www.autocad.com .
Jos…
Sosionomin tutkintonimikettä käytetään kahdesta eri tutkinnosta:
- nykyään nimikettä sosionomi (amk) käytetään sosiaali- ja terveysalan (ja aluksi myös kasvatusalan) ammattikorkeakoulututkinnosta.
- 1990-luvun alkupuolelle saakka sosionomi oli alempi yhteiskuntatieteellinen korkeakoulututkinto, joka suoritettiin yliopistossa. Vanhempi nimike tutkinnolle oli sosiaalihuoltajatutkinto. Näiden tutkintojen myöntäminen lopetettiin 1990-luvun alkuun mennessä.
On siis kaksi eri sosionomin tutkintoa, jotka antavat eri kelpoisuudet.
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosionomi)
Nykyisen sosionomin ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut toimii sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muissa hyvinvointipalveluissa niin julkisella kuin yksityisellä…
HelMet-kirjastoissa lainan voi uusia kolme kertaa, jos siitä ei ole varauksia. Sen jälkeen voit tuoda lainaamasi aineiston kirjastoon ja lainata sen saman tien uudelleen, ellei varauksia ole. Viikoksi lainattavia bestsellerkirjoja ei voi uusia yhtään kertaa. Tietoja lainaamisesta ja uusimisesta löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/6c6735a2-d667-447d-9d04-dc7b2aa8bdb4.aspx.
Joissakin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on palautusluukku, jonka kautta voi palauttaa kirjoja ja muuta aineistoa kirjaston ollessa kiinni. Palautukset ovat silloin asiakkaan vastuulla, ja ne palautetaan järjestelmään vasta seuraavana aukiolopäivänä. Kovin monessakaan kirjastossa ei palautusluukkua ole, joten kannattaa tarkistaa asia ennen kuin yrittää palauttaa kirjoja sulkemisajan jälkeen.
Fazer ja Love ovat julkaisseet yhteistyössä kappaleesta nuotin nimellä Minä kaipaan Espalle takaisin (tieto löytyi hakuteoksesta Suomessa kustannetut sävelteokset). Kannattaisi kysyä suoraan julkaisijalta löytyisikö heiltä tietoja siitä, millä nuottikokoelmalla kappale on. Käytössämme olevista tietokannoista ei mainintoja löytynyt. Pasilan hyllyssä olevista Chydeniuksen nuottikokoelmista ei ollut apua myöskään. Lähetän kysymyksen edelleen tietopalvelulistalle!
Jos teillä on vakituinen asunto toisaalla, lienee niin että viranomaisten taholta perimäänne mökkiä käsitellään jo vapaa-ajan asuntona ilman eri hakemusta . Verottaja saa tiedot antamastanne perintö-/vuosittaisesta veroilmoituksesta. Todettakoon, että kotikunta määräytyy myös verotuksen kannalta kotikuntalain mukaan 2§. Verotuksessa vakituista asuntoa kohdellaan edullisemmin kuin vapaa-ajan asuntoa muun muassa kiinteistöveron osalta (Kiinteistöverolaki 13§), omaisuuden luovutusvoiton osalta (Tuloverolaki 48§) ja korkomenojen osalta (Tuloverolaki 58§). Lakitekstit on löydettävissä Valtion säädöstietopankista http://www.finlex.fi/ kohdasta lainsäädäntö em. lakien nimillä.
Laajemmista kunnostus- ja korjaustöistä on syytä olla yhteydessä…
