Alkuperäisessä tekstissäkin puhutaan pantterista (panther), mutta kyseessä lienee kuitenkin puuma, North American Cougar, joka tuolloin oli yleinen Pohjois-Amerikassa, ja jota kutsuttiin useilla eri nimillä, mm. mountain lion, puma, cougar, panther, catamount.
https://en.wikipedia.org/wiki/North_American_cougar
Nykytiedon mukaan tatuointien tekeminen alkoi levitä Polynesiaan ja muihin Oseanian saarille noin 1500-luvulla eKr. Syynä tähän oli austronesialaisten kansojen 3000-luvulla eKr alkanut levittäytyminen nykyisen etelä-Kiinan alueelta ensin Malaijien saaristoon ja sen jälkeen laajemmin Oseaniaan. Arkeologit ovat löytäneet Tongan saarilta tatuointiin käytettyjä välineitä (ajoitus noin 1450 eKr.). Tonga on Polynesian saariryhmän länsilaidalla. Polynesian itäisimpiin osiin tatuoiminen levisi todennäköisesti myöhemmin kuin Tongalle.
Lähde:
L. Krutak & A. Deter-Wolf, Ancient Ink: The Archaeology of Tattooing, University of Washington Press 2017
Kaivattu kirja saattaisi olla Achim Brögerin Putte ja puhelin (Kustannuskiila, 1985).
Putte ja puhelin - Lastenkirjainstituutin kirjasto (verkkokirjasto.fi)
Viivi Luikin runoja löytyy ainakin virolaisen lyriikan antologioista Pihlaja : kahdeksan eestiläistä naisrunoilijaa (1983) ja Uusien sulkien kasvaminen : kymmenen nykyvirolaista runoilijaa (1984). Pihlaja sisältää Luikilta 21 runoa, jotka on suomentanut Aino Kaasinen. Uusien sulkien kasvamisen 17 Luik-runoa ovat kolmea Leena Krohnin suomennosta lukuunottamatta Pirkko Huurron kääntämiä. Päällekkäisyyksiä näillä kahdella valikoimalla on Luikin osalta kahden runon verran (Kimalainen ja Joulukuuhun vaipuvat kuuset/joulukuuhun vajoavat kuuset). Uusien sulkien kasvamiseen sisältyvä Myöhäiskesä on luettavissa myös maailmanrunouden antologioista Runon suku (1991) ja Maailman runosydän (1998).
Kaltio-lehden numerossa 8/1971 on kaksi Aino…
Ulla Heinon kirjoittama Ahlaisten historia (1979) on pääkaupunkiseudulla lainattavissa Helka-kirjastojen kokoelmista, esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talosta tai Museoviraston kirjastosta. Helmet-kirjastojen kokoelmiin teos ei kuulu.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Ahlaisten+historia%22&type=A…
Voi lukea teoksen myös digitoituna. Digitoidut teokset aukeavat alla olevista linkeistä:
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Ahlaisten+historia%22&type=A…
Metsänomistajalla on yleensä metsästyssopimus paikallisen metsästysseuran kanssa. Tällöin metsänomistaja vuokraa metsäänsä metsästysseuralle metsästyskäyttöön. Vuokraa ei yleensä makseta rahana, vaan esim. kutsuna vuosittaisiin hirvipeijaisiin. Metsänomistajan ei ole pakko solmia sopimusta metsästysseuran kanssa, mutta moni tekee näin. Sopimukset voivat olla määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia. Sopimuksen voi myös irtisanoa. Perityn metsän mukana voi tulla myös voimassa oleva metsästyssopimus.
Lähteet:
https://www.minilex.fi/a/mets%C3%A4stys-ilman-maanomistajan-lupaa
https://riista.fi/wp-content/uploads/2013/04/Metsastysvuokrasopimus_201…
https://1560097.169.directo.fi/@Bin/eb041cf66669e9f6bb0050fd8cd0a690/16…
…
Suomen numismaattinen yhdistys ry tietää ja kertoo paljon kaikista suomalaisista rahoista. Heillä on tietopankissaan hyvä artikkeli 1800-luvun viisipennisistä. Linkki artikkeliin.
Vaurioitunut raha saattaa olla vain tunne arvoa omaava.
Presidentinvaaleissa voi äänestää ennakkoon monissa Helmet-alueen kirjastoissa ennakkoäänestysaikana 17.-23.1.2024. Helmet-sivuilta löytyy tämä tiedote, johon on listattu kaikki ennakkoäänestyspaikkana toimivat Helmet-kirjastot. Sivulla on myös linkki Vaalit.fi -sivun luetteloon kaikista ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloajoista.
Helmet: Äänestä ennakkoon kirjastossa
Ensimmäinen kirja voisi olla Marjatta Kureniemeen Kuinka Kum-Maa on kaikkialla. Se on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1954, ja siitä on otettu myös uusia painoksia. Toinen teos saattaa olla Astrid Lindgrenin Kultasiskoni (1974, myös uusi painos).
Toisissa, rinnakkais- tai mielikuvitusmaailmoissa seikkaillaan myös esim. näissä kirjoissa:
Aapala, Marja: Selma ja Ultramariinin puutarha
Ende, Michael: Tarina vailla loppua
Kujanpää, Mari: Hilda ja Tilda Salatun maassa
Lapintie, Tarja: Kiveen kätketty linna
Lindgren, Astrid: Päivärinne
Mandart, Pamela: Piilolaakso
Simukka, Salla: Sisarla
Hei!Voisikohan etsimäsi kirja olla joku näistä?Caroline Lawrence: Ostian koirat (Roomalaismysteerit -sarjan ensimmäinen osa)Päähenkilöinä muun muassa rikkaan merikapteenin tytär Flavia. Nuorille suunnattu dekkarisarja.Sirkka Shayan: Mira ja Skarabeen salaisuusMira leikkii vanhoilla paperinukeilla ja siirtyy yhtä äkkiä faaroiden aikaan.Richard Dubelman: Holly Hobbie kadonnutta etsimässäTämä on jo melko vanha teos, ilmestynyt 1980. Liz ei suostu uskomaan, että hänen arkeologi-isänsä on kuollut vaan lähtee etsimään tätä.Olisiko vielä lukijoilla muita ehdotuksia?
Varsinaista vertailua Suomen ja Ruotsin järvivesien ekologisesta tilasta ei valitettavasti löytynyt. Uimavesien puhtaudesta molemmista maista löytyy tietoa Euroopan ympäristökeskuksen State of bathing waters-kartasta. Kartan tieto on vuodelta 2020 ja siinä voi valita järvivedet, jolloin voi verrata Suomen ja Ruotsin järviuimavesiä toisiinsa. Kartasta on myös uudempi versio vuoden 2023 tiedoilla, mutta siinä eri vesistötyyppejä (järvet, joet, rannikkovedet) ei voi erotella toisistaan. Vesien tila arvioidaan kaikissa EU-maissa joka kuudes vuosi ja edellinen arviointi on tehty vuonna 2019. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus tiedottivat tuolloin Suomen pintavesien ekologisesta tilasta. Lisätietoa Suomen vesien ekologisesta…
Liikennemerkeistä säädetään Tieliikennelaissa 729/2018 (laissa liikennemerkeistä käytetään myös nimitystä liikenteenohjauslaite). Linkki: Tieliikennelaki: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729
Rivit ovat tosiaan Shota Rustavelin Pantterintaljaisesta, sen ensimmäisen kirjan viidennestäkymmenennestä säkeestä. Etsimäsi säkeet kuuluvat Olavi Linnuksen suomennoksessa näin:"Min annat pois, omasi on; min pidät sen vain menetät." Shota Rustaveli: Pantterintaljainen : Georgian kansallisrunoelma (Marjory Scott Wardropin englanninnoksesta suomentanut ja runomittaan sepittänyt Olavi Linnus, Suomen Itämainen Seura, 1990)
Kuntien yhteinen E-kirjasto on korvannut kirjastojen Ellibs-, Overdrive- ja ePress-palvelut. Lisätietoa E-kirjastosta voit lukea alla olevista linkeistä.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjasto-tuo-digitaaliset-aineistot-kaikkien-saatavillehttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjastoVaski-kortti on Varsinais-Suomen kirjastojen kirjastojen eli Vaski-kirjastojen yhteinen kortti.
Valittevasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista sarjaa ja tietokannoistakaan ei ollut apua. Etsin mm. Kavin Ritva-tietokannasta:https://rtva.kavi.fi/Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sarjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Laulu on nimeltään "Antero". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Siikavire. Lauluyhtye Sirut levytti sen vuonna 1969 Love Recordsille. Yhtyeessä lauloivat Jukka Siikavire, Aila Halminen ja Leo Airaksinen. Laulu sisältyy kuuden cd-levyn boksiin "Love Records : kaikki singlet. 1" (Universal Music, 2016). Kappaleesta ei ole julkaistu nuottia.Sirut-yhtyeen tiedot Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/artist/1325271-Sirut
En onnistunut löytämään lyriikoita tähän. Bändin kappaleisiin on näemmä kyselty sanoituksia Youtuben kommenteissa ym., joten niitä ei taida netissä olla. Kirjastoissa ei myöskään ole sitä albumia, jolta kappale löytyy (What the Hell Is Going On), jotta voisi tarkistaa onko siinä lyriikoita mukana.
Selkein tällä hetkellä saatavilla oleva kartta, josta näkyy Vantaan ratikkareitti, lienee Vantaan omilta sivuilta löytyvä upotettu kartta. Upotus on Vantaan karttapalvelun sivulta, ja siinä näkyvää ratikan reittiä ja pysäkkejä voi zoomata nähdäkseen tarkat tiet. Vantaan kaupungintalolla järjestetään virallinen ratikkainfo 3.6.2025 klo 18-19. Se on varmasti oiva tilaisuus kysellä lisää esimerkiksi siitä, kulkeeko ratikka jotakin tiettyä tietä pitkin.Lähteet:Tietoa ratikasta Vantaa.fi -sivullaTervetuloa ratikkainfoon 3.6. kaupungintalolle
Sanaa ilva ei löydy Nykysuomen sanakirjasta (eri painoksia). Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjasta (1992) ei löydy sukunimeä Ilva, mutta sukunimi Ilvonen on esiintynyt Pohjois-Karjalassa jo 1600-luvulta ja myöhemmin myös Savossa. Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat (2003) sivulla 32 kirjoitetaan: ”… suomen murteiden sanapesye ilvata ’ivata, irviä’ (tietoja Satakunnan länsiosista), ilvakoida ’irvailla’ (Etelä-Pohjanmaa) …”Tuomas Salsteen ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta (https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/) löytyy tietoa sukunimestä Ilva: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ilva.html .
