Hei!
Palkitun kirjailijan William Goldingin vuonna 1945 julkaistulle romaanille Kärpästen herra ei valitettavasti ole olemassa jatko-osaa, joten päähenkilöiden edesottamukset kirjan tapahtumien jälkeen jäävät lukijan itsensä kuviteltavaksi.
Kärpästen herra Kirjasampo.fi-sivustolla
Tiedonhaun ammattilainen etsii tietoa esimerkiksi verkosta, erilaisista tietokannoista, kirjallisista lähteistä ja joskus vaikkapa sosiaalisesta mediasta tai haastattelemalla. Asiakkaan tiedontarve määrittelee sen, millaisen lähteitä käytetään. Tiedonhaun opastuksessa annetaan ohjeita ongelman jäsennykseen, tiedonhaun rakentamiseen, laajentamiseen ja arviointiin.
Suomessa merimiehillä on todella ollut oma erillinen merimiesten vuosilomalaki, ei vuosilomalaki.
Merimiesten lomalakia on vuosien aikana uudistettu monta kertaa. Vuonna 1974 eduskunta käsitteli hallituksen esitystä merimiesten vuosilomalaiksi (205/1974).
Tässä yhteydessä hallitus perusteli erityisen tarkasti, miksi merimiehet tarvitsevat oman vuosilomalain.
”Hallituksen esitystä laadittaessa on ensiksi jouduttu ottamaan kantaa siihen, tulisiko suomalaisilla aluksilla työskentelevien henkilöiden vuosilomista edelleen säätää erillislaissa vai voitaisiinko tarpeelliset erityismääräykset ottaa yleiseen vuosilomalakiin. Lainsäädännön tasapuolisen kehittämisen tarve tukee viimeksi mainittua vaihtoehtoa, joka myös Ruotsin lainsäädännössä…
Voit etsiä Finnasta koulujen historiikkeja hakemalla esimerkiksi yleisesti aiheella kouluhistoriikit. Voit tarkentaa sivun vasemmasta reunasta aiheen mukaan esimerkiksi hakusanoilla kansakoulut tai yhteiskoulut tai peruskoulu tai lukiot tai korkeakoulut jne. riippuen minkälaisesta koulusta kyse. Rajaamalla tuloksen "verkossa saatavilla" löytää ainakin osasta suoran linkin historiikkiin.
Finna https://finna.fi/
Esimerkkejä:
Seinäjoen teknillisen koulutuksen historiikki https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/98534/B112.pdf?sequence=1…
Etelä-Satakunnan kauppaoppilaitoksen historiikki https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/79485/ESKOLin_Historiikki…
Kalevan koulu https://digi.kirjastot.fi/files/original/…
Voisiko olla kyse runosta Suomalainen, jonka on kirjoittanut Jorma Etto? Se ilmestyi kokoelmassa Ajastaikaa (1964). Runo alku: Suomalainen on sellainen joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään...
Runo löytyy
Etto. Jorma, Suomalainen ja muut valitut: runoja vuosilta 1955-1985. Pohjoinen 1985 ja kokoelmassa Ajastaikaa : runoja, WSOY 1964.
Voisiko kyseessä olla Kai R. Lehtosen kirjoittama Lentäjien koulu (WSOY, 1967). Muita ajankohtaan sopivia teoksia aiheesta Finna-haku löytää ainakin seuraavat:
Juurikkala, Eero: Tie taivaalle : ilmailu harrastuksena ja ammattina (Tekniikan Maailma, 1968)
Eskola, Armas: Lentäminen oli välttämätöntä : sotilasilmailua sodan ja rauhan aikana (Karisto, 1969)
Sopivilla hakusanoilla voi itsekin yrittää etsiä kirjaa Finnan hakupalvelusta. https://www.finna.fi/
Ingeborg Bachmannin Kolmaskymmenes vuosi sisältää viisi novellia: Nuoruus eräässä Itävallan kaupungissa, Kolmaskymmenes vuosi, Kaikki, Wildermuth, Undine lähtee.
Kolmaskymmenes vuosi | Anders-kirjastot | Finna.fi
Juhani Känkäsen Apo Apponen -kirjojen kustantaja on Kustannusosakeyhtiö Teos. Teoksen Kevät 2023 -kirjaluettelossa ei valitettavasti näy uutta Apo Apposta.
Apposella on omat Facebook-sivut, eikä sielläkään ole mainintaa uudesta Appos-kirjasta.
https://fi-fi.facebook.com/apoapponen/
Hei,
Lähtisin rakentamaan teoksen kirjastoluokitusta seuraavalla tavalla (pääluokka ja rinnakkaisluokat):
-78.1 Musiikin tutkimus
-78.18 Populaarimusiikin tutkimus
-78.89 Populaarimusiikki
-78.16 Musiikkiteollisuus, Musiikkiteknologia
-33.4 Talousoikeus (huom. tämä liittyen tekijänoikeuteen)
Helmet.fi-sivuston palveluvalikosta voi etsiä kirjastot, joissa on käteismaksumahdollisuus Etsi sivulta Kirjastot ja palvelut -valikko. Valitse sieltä Käteismaksumahdollisuus. Hae kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, mihin tarkoitukseen tietoa etsitään. Ei myöskään se, voisiko sisarpuoli tiedustella omia tietojaan. Asiaan vaikuttaa tietenkin myös se, onko isyys aikoinaan tunnustettu. Jos ei, tietojen etsiminen voi olla hankalaa. Jos kyse on esimerkiksi perunkirjoituksista, kiinteistökaupoista, lainhuudatuksista tai muista virallisista asioista, voitte tilata esimerkiksi seurakuntien keskusrekisteristä sukututkimusmuotoisen virkatodistuksen. Huomioithan, että Suomen ev.lut. kirkosta tilattavissa virkatodistuksissa todistetaan tiedot vain henkilön kirkon jäsenyysajalta. Jos henkilö ei ole koko ajan kuulunut Suomen ev.lut. kirkkoon, niin virkatodistuksia voi tilata mm. Digi- ja väestötietovirastosta,…
Aihe on varsin laaja, ja teokset käsittelevät yleensä jotain rajattua aikakautta, mutta esimerkiksi teos Ihanaa antiikkia, tunnista kertaustyylien esineet vaikuttaisi toiveisiin sopivalta.
Ja tietysti voi myös lainata eri aikakausia käsitteleviä kirjoja. Sellaisia löytyy vaikkapa hakulausekkeella 'huonekalut, historia, suomi'.
Kalanti mainitaan Ståhlbergien vuoden 1919 kesänviettopaikkana myös Marjaliisa ja Seppo Hentilän kirjassa Tasavallan ensimmäiset : presidenttipari Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg. Ståhlberg lomaili kuuden lapsensa kanssa: Ester Hällström ei vielä tässä vaiheessa ottanut osaa perheen lomanviettoon. Ståhlberg ja Ester olivat tapailleet epäsäännöllisesti läpi talven ja kevään 1919, mutta vakinaisemmaksi heidän seurustelunsa muuttui vasta vuoden viimeisen neljänneksen aikana. Pari avioitui 7.6.1920.
Ståhlberg-elämäkerturi Sakari Virkkunen sijoittaa perheen kesäpaikan 1919 Kalannin asemesta Sauvon Karunaan: "Tämänaamuinen kirjekin oli Ainolta, joka nuorempien lasten kanssa oli mennyt kesäksi vuokrattuun Karunan kartanoon. Paikka oli…
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut kyseistä runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta ja/tai sen kirjoittajasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ensimmäinen kirja voisi olla Marjatta Kureniemeen Kuinka Kum-Maa on kaikkialla. Se on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1954, ja siitä on otettu myös uusia painoksia. Toinen teos saattaa olla Astrid Lindgrenin Kultasiskoni (1974, myös uusi painos).
Toisissa, rinnakkais- tai mielikuvitusmaailmoissa seikkaillaan myös esim. näissä kirjoissa:
Aapala, Marja: Selma ja Ultramariinin puutarha
Ende, Michael: Tarina vailla loppua
Kujanpää, Mari: Hilda ja Tilda Salatun maassa
Lapintie, Tarja: Kiveen kätketty linna
Lindgren, Astrid: Päivärinne
Mandart, Pamela: Piilolaakso
Simukka, Salla: Sisarla
Pirkko talvion kirjassa "Äidin kyydissä etelään" ( 1981 ) on heidän pakettiautollaan hyvin tärkeä osa. 5-henkinen perhe matkustaa
halki Euroopan muistaakseni Portugaliin. Aivan fantasiapuolelle menee Kerttu Juvan "Seikkaileva leikkimökki", missä lapset tekevät itselleen liikkuvan kodin vanhasta linja-autosta. He lähtevät matkaan halki Suomen metsästämään kadoksissa olevaa isää. Ratkiriemukas kirja.
Olisikohan kyseessä ehkä ruotsalaisen Niklas Rådströmin Varjojen enkeli (WSOY, 1997)?Tässä pari näytettä siitä, miten kirjassa kuvataan viittomakieltä ja sen käyttämistä:"Hän yhdisteli viittomia niin että loppujen lopuksi hänen käsissään syntyi kokonaisia uusia maailmoja ja mantereita. Yhdellä eleellä ja yhdellä kädenliikkeellä hän kykeni valamaan elämää aivan uusiin eläinlajeihin, panemaan pilvet tanssimaan ja omenat laulamaan." (s. 119)"Kaikki lapset puhuivat keskenään merkein ja elein. Heidän kätensä leikkivät ilmassa kuin hilpeät siivet kyyhkyslakassa. Joku istui ja luki, muut yrittivät keskeyttää toisensa uusilla mielijohteilla ja huudahduksilla, joku poika nauroi hurjasti ja äänettömästi vitsille, jonka hänen kaverinsa oli juuri…
Emme pysty arvioimaan kolikkoja, postimerkkejä, mitaleja tai tauluja emmekä välttämättä tunnistamaan taiteilijaa. Näissäkin kysymyksissä tarjoamme lähteitä ja palveluja, joiden puoleen kysyjän kannattaa itse kääntyä. Tässä tapauksessa suosittelen kääntymään Suomen Numismaattisen Yhdistyksen puoleen, heiltä löytynee tarvittavaa ammattitaitoa kysymykseenne vastaamiseksi. Numismatiikka | Jäsenyys | Huutokaupat - Suomen Numismaattinen Yhdistys ry (snynumis.fi)
Laite näyttää Ericssonin hakulaitteelta KNH 95x. Englanniksi laite on nimeltään Staff locator panel ja ruotsiksi personsökäre. Ks. Wikipedia: https://sv.wikipedia.org/wiki/Femkl%C3%B6vern_(persons%C3%B6kare)Laite toimi siten, että jokaiselle henkilökuntaan kuuluvalle oli annettu oma yhdistelmä, miten lamput syttyivät. Lamppujen perusteella ihminen tiesi, että häntä tarvittiin.
