Ruotsin delegaatioon kuuluivat pääministeri Ulf Kristersson, kruununprinsessa Victoria, energia- ja elinkeinoministeri Ebba Busch, työmarkkina- ja integraatioministeri Johan Pehrson, ulkoministeri Tobias Billström, puolustusministeri Pål Jonson, väestönsuojeluministeri Carl-Oskar Bohlin, sosialidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson, ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson, keskustapuolueen puheenjohtaja Muharrem Demirok, puolustusvoimien komentaja Micael Bydén ja kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Henrik Landerholm.
Mukana olleista ministereistä Kristersson on maltillisen kokoomuksen, Busch kristillisdemokraattien ja Pehrson liberaalien puheenjohtaja.
Ruotsin valtiopäivillä edustetuista puolueista joukosta…
Raili Mikkasen Elefantti joka luuli olevansa puhveli (2005) on tietokirja "eteläisen Afrikan lapsista, luonnosta ja kulttuurista, vähän myyteistäkin". Petina Gabbahin Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta sisältää puolestaan 13 kertomusta zimbabwelaisista.
Suomeksi Zimbabwelaisia satuja en valitettavasti onnistunut löytämään. Englanninkielisiä kokoelmia ovat Alexander McCall Smithin The girl who married a lion (2004) ja The baboons who went this way and that (2006). Yleisemmin afrikkalaisia satuja suomeksi löytyy kuitenkin esimerkiksi Jan Knappertin kokoelmasta Taikaeläimiä ja pahoja henkiä (1988) ja Anne Geelhaarin kokoelmasta Kjambaki (1981).
Zimbabwelaista musiikkia löytyy esimerkiksi levyltä The music of Zimbabwe.
Linkit…
Sanoin "Älä itke, kälyni" alkavan Kansanlaulu-runon voi löytää Asunnan vuonna 1930 julkaistusta kirjasta Viheriä oksa y.m. parodioja välipaloiksi. Se sisältyy myös Kaarlo Marjasen ja Ensio Rislakin toimittaman Hymyjen kirja -huumoriantologian kolmeen ensimmäiseen painokseen; vuonna 1955 ilmestyneessä neljännessä painoksessa se ei enää ole mukana.
Ilmeisesti kyse on Pasi Kauniston levyttämästä kappaleesta Elää jokainen vain kerran (Tango of a summer night). Se on säveltänyt Tony Perdone. Kyseessä on salanimi ja oikealta nimeltään tämä belgialainen säveltäjä on Jean Joseph Kluger.Suomenkieliset sanat kappaleeseen on kirjoittanut Tuula Valkama.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4627426?sid=4710823646https://fenno.musiikkiarkisto.fi/https://www.discogs.com/artist/541034-Tony-Perdonehttps://en.wikipedia.org/wiki/Jean_Kluger
Olisikohan kyseessä ehkä ruotsalaisen Niklas Rådströmin Varjojen enkeli (WSOY, 1997)?Tässä pari näytettä siitä, miten kirjassa kuvataan viittomakieltä ja sen käyttämistä:"Hän yhdisteli viittomia niin että loppujen lopuksi hänen käsissään syntyi kokonaisia uusia maailmoja ja mantereita. Yhdellä eleellä ja yhdellä kädenliikkeellä hän kykeni valamaan elämää aivan uusiin eläinlajeihin, panemaan pilvet tanssimaan ja omenat laulamaan." (s. 119)"Kaikki lapset puhuivat keskenään merkein ja elein. Heidän kätensä leikkivät ilmassa kuin hilpeät siivet kyyhkyslakassa. Joku istui ja luki, muut yrittivät keskeyttää toisensa uusilla mielijohteilla ja huudahduksilla, joku poika nauroi hurjasti ja äänettömästi vitsille, jonka hänen kaverinsa oli juuri…
Erkki Salmenhaara kertoo kirjassaan ”Säveltäjänä Suomessa : Suomen säveltäjät 50 vuotta” (Otava, 1995, s. 100-119) Fennica-levysarjan vaiheet ja luettelee myös sarjassa julkaistut äänitteet: 1. sarja (1953-1959) LP-levyt SS1-SS6, 2. sarja (1959-1967) LP-levyt SS7-SS13 ja 78 kierroksen levyt (1956) ST1-ST23. Tämän mukaan sarjassa ilmestyi yhteensä 36 äänitettä vuosina 1953-1967.
Kirjaston Finna-palvelusta kirjaa ei löytynyt tuolla nimellä. Mutta Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Dersu_Uzala kerrotaan näin "Dersu Uzala (ven. Дерсу́ Узала́) on venäläisen tutkimusmatkailijan Vladimir Arsenjevin vuonna 1923 julkaisema kirja, joka kertoo hänen matkoistaan Ussurin alueella Venäjällä. Kirjan päähenkilö on nanaimetsästäjä Dersu Uzala (1850–1908). Hän oli todellinen henkilö, joka ilmoitti ainakin Akira Kurosawan vuoden 1975 elokuvan perusteella kansallisuudekseen goldi. Uzala toimi Arsenjevin ryhmän oppaana vuosina 1902–1907.Myös kirjasta vuonna 1961 ja 1975 tehtyjen kahden elokuvan nimi on Dersu Uzala.Arsenjev, Vladimir 1946: Lumen ja palmujen ihmemaassa: Dersu Uzala, metsästäjä ja erakko. Suomentanut E.…
Suomi ja unkari kuuluvat samaan suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan ja laajemmin ottaen samojedikieletkin käsittävään uralilaiseen kielikuntaan. Suomi ja unkari ovat kuitenkin hyvin kaukaisia sukulaisia, yhtä kaukana toisistaan kuin esimerkiksi ruotsi ja kreikan kieli. (Lähde: Suomi-Unkari seuran verkkosivut)Espanja on varsin foneettinen kieli, eli lausuminen on hyvin lähellä kirjoitusta. Näin ollen espanjan ääntäminen on suomalaisille varsin vaivatonta, mikä saattaa helpottaa oppimisprosessia. (Lähde: Kielikoulu Nuevo Mundon verkkosivut)Samoin suomalaisen on mahdollisesti helpompi oppia italian alkeet kuin monien muiden kielten, koska sitä suurin piirtein kirjoitetaan samalla tavalla kuin puhutaan. Täten italian kieli on suomalaiselle…
Runo "Pääskysen herrasväki" sisältyy kirjaan "Lasten aarreaitta. 2" (Gummerus, 1. painos 1952). Kirjassa runon yhteydessä ei ole tekijän nimeä, mutta kirjan alussa mainitaan, että runot on valinnut, mukaillut ja riimitellyt Tauno Karilas. Runo alkaa: "Nyt saapuu rouva Pääskynen!"
Suomen kielessä erilaisia juhlia tarkoittavat sanat ovat yleensä monikollisia, vaikka ne tarkoittavat vain yhtä tilaisuutta. Esimerkkiksi häät, hautajaiset, bileet, kekkerit ja syntymäpäivät esiintyvät kaikki monikossa. Kotuksen artikkelissa "Kiitos juhlista!" vuodelta 2007 monikon käyttöä selitetään sillä, että juhlat yleensä kestävät pitkähkön ajan ja koostuvat useista erilaisista juhlavista osista: puheista, onnitteluista, ehkä musiikkiesityksistä. Osanottajiakin on yleensä useita. Juhlan luonteeseen siis tuntuu kaikkiaan kuuluvan jonkinlainen epämääräinen monikollisuus, kaikkea on monta tai ainakin paljon."Olin kaksilla syntymäpäivillä" on siis oikea muoto tässä tapauksessa.
Hei,vuonna 2022 julkaistiin Kristin Beckin kirja The Winter Orphans. Kirja perustuu tositapahtumiin. Linkki Goodreadsin sivuille: The Winter Orphans by Kristin Beck | GoodreadsLisäksi löysin myös kirjan: The children of La Hille : eluding Nazi capture during World War II (Walter Reed), joka on julkaistu vuonna 2015. Se löytyy Finnasta: The children of La Hille : eluding Nazi capture during World War II | Savonia-ammattikorkeakoulu | Finna.fi
Sokerihappo kuuluu karboksyylihappoihin. Karboksyylihappoja löytyy luonnosta monista hedelmistä ja marjoista, mm. puolukasta, sitruunasta tai viinimarjoista.Lähteet:https://www.synonyymit.fi/sokerihappohttps://www.synonyymit.fi/karboksyylihappohttps://peda.net/kotka/perusopetus/kotkansaaren-koulu/kt/oppiaineet/kemia/jannen-ryhmat/3ok/fr/karboksyylihapot2https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/k9lu/saojm/6-hiiliyhdisteet/karboksyylihapot2Mälkönen, Pentti: Orgaaninen kemia. Helsinki: Otava, 1979
Täsmälleen tuollaista laulua en löytänyt. Elokuvassa ”Härmästä poikia kymmenen”, jonka pääosassa on Tauno Palo, lauletaan mm. laulua ”Raha ei lopu eikä ruma tartu” (kohdassa 45:00-). Sanat kuuluvat huonosti, mutta joissakin laulun painetuissa versioissa on säkeistö, jossa lauletaan:”Hei, hei mun helapää puukkoani vaskitupehnansa.Hei, hei mun rautamalamariani mänttihihinasnansa.”Tämä säkeistö sisältyy esimerkiksi Häjyt 2000 -yhtyeen esitykseen ja ”Härmän laulukirjaan”. Kirjassa ”Laululipas” on sanat lauluun ”Hei, mun helapää veitteni!”, jonka kolmannessa säkeistössä lauletaan:”Hei mun helapää veittehnäni,Mun vaskitupehnani!Hei mun lyijymalmarihnani,Mun mänttihihnahnani!” Finna-hakupalvelun mukaan Tapani Jalkasen ja…
Sibelius sai natsi-Saksassa ulkomaalaiseksi säveltäjäksi suorastaan hellää kohtelua: sotavuonna 1941–42 Joseph Goebbels määräsi perustettavaksi Saksan Sibelius-seuran. Siitä huolimatta Härön musiikkivalinnassa saattaa olla kyse enemmänkin valitusta sävellyksestä ja siihen liittyvistä mielleyhtymistä kuin säveltäjästä itsestään. Kirjassaan Aika velikultia Pasi Heikura kirjoittaa Valse tristesta seuraavasti: "Jean Sibeliuksen Valse Triste (suomeksi: surullinen valssi) on suomalaisten keskuudessa yksi suosituimpia Sibeliuksen kappaleista. Ei ihme, että se vetoaa iloluontoisiin suomalaisiin, sävelsihän Sibelius sen Arvid Järnefeltin näytelmään Kuolema vuonna 1903.[Tuntemattoman sotilaan] Kariluodollekin tulevat klassikon alkutahdit…
