Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n raportissa Biokaasuyrittäjän toimintaympäristö Suomessa kerrotaan (luku 7.1: Laitoksissa käsiteltävä lantamäärä ja laitosten sijoittuminen), että "Suomen biokaasulaitoksissa käsitellään vuosittain noin 220 000 tonnia lantaa, mikä on noin 1 % vuosittain muodostuvasta lantamäärästä (n. 20 milj. t/a)." Raportti kuvaa vuosien 2008-2010 tilannetta, joten tilanne lienee nyt jo toinen.
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/481097/mttraportti103.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Biokaasulaitoksia voi olla myös yksittäisillä maatiloilla tai ne voivat olla useamman maatilan yhteisiä. Maatilojen biokaasulaitoksista löytyy tietoa selvityksistä ja raporteista, mm. alla olevien linkkien…
Vantaan kirjastoissa järjestettävistä robopajoista tiedotetaan kunkin kirjaston Helmet-sivuilla ja usein myös kirjastojen muissa tiedotuskanavissa. Varmistuneiden pajojen ajankohdat ja sisällöt löytyvät Helmetin tapahtumasivustojen ja tapahtumahaun kautta. Kattavin tietopaketti Vantaan pajoista löytyy osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Rohkeasti_ja_rennosti_roboilemaan(197489).
Jos haluat tarkempaa lisätietoa tietyn pajan sisällöstä tai toteuttamistavasta, voit ottaa yhteyttä siihen kirjastoon jonka pajaan olet kiinnostunut osallistumaan. Tällä hetkellä syksyn varmistuneita ajankohtia löytyy Tikkurilan, Hakunilan, Lumon, Martinlaakson ja Pointin…
Mark Steynin teosta A Disgrace to the Profession (2015) ei ole suomennettu, joten toistaiseksi sitä ei ole tulossa kirjastoihin. Myöskään englanninkielistä alkuteosta ei ole Suomen kirjastoissa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.finna.fi/
Tällaista tietoa emme onnistuneet löytämään. Minäkertojaa eli ensimmäisessä persoonassa esiintyvää kertojaa on tutkittu jonkin verran. Alla linkki Finna-hakupalvelun kautta saatuun aineistoon, joissa käsitellään minäkertojaa. Tuloksen voi halutessaan rajata sivun vasemmasta reunasta esim. opinnäytteisiin tai artikkeleihin:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=min%C3%A4kertoja&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Käytäntöjä kilpailujen voittajalle ilmoittamisesta näyttää olevan useita. Kilpailulla on yleensä säännöt, joissa kerrotaan, kuinka voitoista ilmoitetaan, ja miten menetellään, jos voittajaa ei tavoiteta. Palkinnon voi menettää, jos ei tule tavoitetuksi.
Matarma nimisiä henkilöitä on digi-ja väestötietoviraston mukaan 7 ja Matarmaa nimisiä henkilöitä 22. Nimien alkuperästä en löytänyt tarkkaa tietoa, mutta sukunimi-info-sivustolla nimen Matarmaa arvellaan tulevan Venäjältä ja Latviasta.
Lisää voi lukea sivustolta:
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/matarmaa.html
Digi-ja väestötietoviraston nimipalvelu:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Saimaan Sanomat löytyy Helsingistä Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmasta. Lehtiä voi tilata luettavaksi Kansalliskirjaston lukusaliin kirjaston asiakaspalvelussa tai e-lomakkeella. Lukijalla tulee olla mukana kuvallinen henkilötodistus ja kansalliskirjastokortti, joka tehdään kirjaston neuvonnassa viimeistään ennen lukusaliin menoa. Kansalliskirjaston sivuilta löytyy hyvin lisätietoa, tarvittaessa voit myös ottaa yhteyttä heidän asiakaspalveluunsa.
Kansalliskokoelman aineistosta voi tilata jäljenteitä kirjaston jäljennepalvelusta mahdollisuuksien mukaan. Jos haluat tietyistä artikkeleista jäljenteitä, voit tiedustella asiaa jäljennepalvelusta.
Saimaan Sanomat Kansalliskirjastossa: https://kansalliskirjasto.finna…
Tietoa rahoista voi hakea vaikkapa numismaattisten yhdistysten sivuilta. Suomen numismaatikkoliiton, joka on äskettäin julkaissut teoksen Keräilijän opas 2020, verkkosivulta löytyy mm. tietopankki, keskustelua, linkkejä ja yhteystietoja http://www.numismaatikko.fi/. Oulun Numismaattisella Kerholla on paljon tietoa sisältävä tietopankki http://www.oulunnumismaatikot.fi/tietopankki.htm.
Numismatiikkaan liittyvää löytyy myös Makupalat.fi-sivustolta https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_luokka%3A1041&sort=title&order=asc&f%5B1%5D=language%3Afi.
Näyttäisi siltä, että kuparilla ja sen seoksilla (eli esimerkiksi messingillä) voisi olla antimikrobisia ominaisuuksia. Tässä Ylen juttu aiheesta muutaman vuoden takaa: https://yle.fi/uutiset/3-8773201.
Se pitää paikkansa. Euro otettiin käteisvaluuttana käyttöön 1.1. 2002 12 EU-maassa. Tilivaluuttana euro otettiin käyttöön jo vuoden 1999 alussa.
Vuoden 2001 perunkirjoituksessa summat on kuitenkin annettu luultavimmin vielä markkoina, ja ostoksetkin maksettiin vielä kaupoissa markoilla vuoden loppuun asti.
https://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_12_01_hovi.html
Jos tallessasi on kirjastokortin numeron lisäksi tunnusluku, voit itse kirjautua helmetin palveluun uusimaan lainan. Mikäli 5 uusimiskertaa on täynnä, tänne voi myös soittaa ja voimme uusia sitä kautta.
Löysin tällaisen vähän epävirallisemman lähteen: https://hiki.pedia.ws/wiki/Kauppasaksavainolainen. Mitä luultavimmin on ovelta ovelle-kauppias.
https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/julkaisut/kuluttaja-asiamiehe… Löysin Kilpailu- ja kuluttajavirastosta virallisempaa tietoa asiasta. Luultavasti sana on muunnos, koska se löytyi vain hikipediasta.
Videon taustalla soi kappale Moment of Peace. Se on kirkkolaulun perinteitä soveltavan Gregorian-yhtyeen esitys. Mukana laulaa Sarah (Amelia) Brightman.
https://en.wikipedia.org/wiki/Moment_of_Peace
Joistakin käsityölehdistä löytyy shortsien teko-ohjeita ja kaavoja. Alla linkki hakupalvelu Finnan hakutulokseen shortsiohjeista. Tuloksista näkyy lehden nimi, numero ja sivunumerot:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=shortsit+ompelukaavat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Lehtien saatavuuden Keski-kirjastoista voi tarkistaa haulla verkkokirjastosta Varaaminen Keski-kirjastoista on taas mahdollista, mutta kirjastojen avaamispäivä kannattaa tarkistaa verkkosivuilta:
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena
Tottakai kirjaa voi kirjoittaa minkäikäisenä tahansa! Esim. Leena Lehtolaisen esikoisteos, Ja äkkiä onkin toukokuu, julkaistiin hänen ollessaan vasta 12-vuotias ja Viivi Hyvösen Etsijä ilmestyi Hyvösen ollessa 14.
Mene Helmet-hakuun https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin . Valitse Tarkennettu haku. Kirjoita hakusanakenttään * (siis yksi asteriski). Valitse Kokoelma-pudotusvalikosta Kaunokirjat. Valitse Kieli-pudotusvalikosta englanti. Napsauta painiketta Hae. Avautuvan tuloslistan ylälaidassa näkyy teksti "Järjestys". Tästä kohdasta voit järjestää tuloksen relevanssin, vuoden, teoksen nimen tai tekijän mukaan.
Suosittelen tutustumista Helmet-ohjeiden ( https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/e_help_fin.html ) kohtaan Hakuohjeita.
Suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden historiaa käsittelee Mikko Gustafssonin ja Janne Huuskosen kirja Kultainen vasikka: järjestäytynyt rikollisuus Suomessa (2019). Se ei liene varsinainen tutkimus vaan perusteellinen tietokirja. Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta varausjonoa on:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510422106&qtype=b
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2388976__Sj%C3%A4rjest%C3%A4ytynyt%20rikollisuus%20suomi%20historia__P0%2C2__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Ohjeita ruoanlaittoon mikroaaltouunilla löydät esimerkiksi seuraavista teoksista
Mikrouunin käyttökirja (Sinikka Koskinen..et al., 1987, useita lisäpainoksia)
Mikrouunikeittokirja (Gunnel Friblad, Anita Bertilsson ja Birgitta Rasmusson, suomeksi toim. Eija Stenqvist, 1988)
Monipuoliset mikroherkut ( toimituksen asiantuntija Sarah Brown, suomeksi toimittanut Auli Hurme-Keränen, 1990)
Herkkuja helposti arkeen ja juhlaan : lieden ja mikron vuoropuhelu (Pirjo Muurinen, 1991)
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
Mikroaaltouunin käytöstä ei ole julkaistu kovinkaan paljon keittokirjoja. Muutaman muun löydät Helmet-haulla hakusanalla mikroaaltouunit.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Japanissa henkilönimet kirjoitetaan niin, että sukunimi on ensin ja etunimi toisena. Länsimaisissa käyttöyhteyksissä nimien järjestys saatetaan kuitenkin kääntää. Tässä tapauksessa siis suomenkielinen Wikipedia noudattaa japanilaista ja englanninkielinen länsimaista tapaa. Taiteilijan etunimi on Yuki ja sukunimi Ogura.
Kotimaisten kielten keskuksen ohje japaninkielisten nimien kirjoittamiseen: https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/ajankohtaista_nimista/japaninki….
