Olet oikeassa: "heteroseksuaali eli heteroseksuaalinen ihminen tuntee seksuaalista ja/tai emotionaalista vetoa muuta kuin omaa sukupuoltaan olevia ihmisiä kohtaan" (Seta, sateenkaarisanasto), eli termi "heteroseksuaalinen" ei määrittele muuta kuin kiinnostuksen kohteen sukupuolen.
Suomen kielen sateenkaarisanastosta ei kyseiselle seksuaaliselle suuntaukselle löydy suoraan omaa termiä, mutta kuten Pirkanmaan Setan sivustolla mainitaan, sanat elävät ajassa sen mukaan kuinka ihmiset määrittelevät itsensä. Sanastoja päivitetään vuosittain. Lisäksi etenkin englannin kielellä määritelmiä on runsaasti, mutta kaikkia niitä ei Suomessa ainakaan vielä ole otettu käyttöön.
Linkit Setan sekä Pirkanmaan Setan sanastoihin:
https://…
Helmet-kirjastojen musiikkikokoelmasta löytyy useita levytyksiä ja nuotinnoksia kaikista teoksista. Voit selata näitä linkeistä. Kun löydät haluamasi version, paina varaus, kirjaudu sisään ja valitse kirjasto, josta haluat noutaa varauksesi.
Fantasie impromptu: https://kirjtuo1.helmet.fi/search~S9*fin?/tImpromptut%2C+piano%2C+op66%2C+cis-molli+%2F+Chopin%2C+Fr{u00E9}d{u00E9}ric/timpromptut+piano+op66+cis+molli/1%2C12%2C96%2CB/exact&FF=timpromptut+piano+op66+cis+molli+chopin+frederic&1%2C77%2C
The Lark: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28zavoronok%29%20a%3A…
Kimalaisen lento: https://kirjtuo1.helmet.fi/search~S9*fin?/tSkazka+o+Tsare+Saltane.+Poljot+{u0161}melja+%2F+Rimski-Korsakov%2C+…
Jean Sibeliuksen alun perin orkesterille säveltämästä Sadusta en löydä sovitusta pianolle 4-kätisesti. Teoksesta käytetään kirjastojen luetteloissa nimeä En saga, op9. Pianosovitus löytyy. Sen on tehnyt F. H. Schneider. Fabian Dahlströmin kokoamassa Sibeliuksen teosluettelossa "Jean Sibelius : thematisch-bibliographisches Verzeichnis seiner Werke" (Breitkopf & Härtel, 2003) mainitaan vain tämä Schneiderin sovitus pianolle.
Kaikenkattavaa vastausta ei ole. Määrät vaihtelevat riippuen käytetyistä amalgaamis- ja suodatusprosesseista. Mittaustekniikat ja -mahdollisuudet vaihtelevat myös, joten kaikki arviot eivät ole yhteismitallisia. Pienimpien arvioiden mukaan jokaisen kultagramman tuottaminen vapauttaisi reilun gramman elohopeaa. Suurimmissa mittauksissa määrä on ollut seitsemänkertainen ja joissakin arvioissa puhutaan jopa kymmenkertaisesta.
https://www.unenvironment.org/explore-topics/chemicals-waste/what-we-do…
https://theconversation.com/gold-rush-mercury-legacy-small-scale-mining…
https://www.responsiblemines.org/wp-content/uploads/2018/05/Case_Study_…
https://www.nationalgeographic.com/magazine/2009/01/gold/
https://wwflac.awsassets.panda.org/…
Koululaitoksen vaikutus yleiskieleen on verrannollinen koulutuksen yleisyyteen väestössä. Yleinen oppivelvollisuus säädettiin Suomessa vasta 1921
Vaikka oppivelvollsuus säädettiin Ranskassa jo 1882, väittäisin, että kummassakin maassa medialla, myös kirjoitetulla, on yhtä lailla vaikutusta yleiskieleen kuin koululla.
Suomen ja Ranskan "yleiskielestä" ('yleiskieli'-sanaa alettiin Suomessa käyttää vasta 1800-luvun lopulla) kirjoittaminen samassa yhteydessä on perusteltavissa sillä, että molemmissa maissa ponnisteltiin kielen standardoimiseksi esimerkiksi normittamalla, Ranskassa 1500-luvulta alkaen ja Suomessa etenkin 1800-luvulla.
Koululaitoksen roolia yleiskielen levittäjänä voi tietysti erikseen tutkia, mutta tällöin on syytä…
Sukututkimusseuran Genos-lehdessä vuodelta1968 (s. 79-85) on Yrjo Blomstedtin artikkeli Carl August Weurlanderista.
Lehteä ei näköjään ole lainattavana missään ja lehti on käytettävissä vain vapaakappalekirjastoissa.
Teidän kannattaa kääntyä jonkin näistä kirjastoista puoleen. Myös sukututkimusseuran kirjastolla on lehti kokoelmissaan.
https://finna.fi/Record/arto.000605625
https://finna.fi/Record/arto.013029199
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto
https://www.genealogia.fi/kirjasto
Ainakin Greenhouse Gas Protocol eli GHG-protokolla huomioi työmatkat yrityksen hiilijalanjäljen laskemisessa. Työmatkaliikenne ja esim. kuljetuspalvelujen käyttö luetaan ns. välillisiksi tai epäsuoriksi kasvihuonekaasupäästöiksi. GHG-protokolla on maailmanlaajuinen standardi hiilijalanjäljen laskentaan.
https://www.fcg.fi/kestava-elinymparisto/ymparistokonsultointi/yrityste…
https://ghgprotocol.org/about-us
https://www.ekoenergy.org/wp-content/uploads/Summary_GHGprotocol_Scope2…
https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2018/10/Hiilineutraali…
Kyseessä on varmaankin Anja Elenius-Pantzopoulosin lastenkirja Kun minä tulen suureksi : iloinen tarina kahdesta kaupungista (Kirjokansi, 1946).
Lastenkirjainstituutin sivuilla kirjaa kuvaillaan näin:
"Runsaasti kuvitettu lastenromaani kertoo kahdesta kaupungista: Surina ja Pörinä, kaduista Pippakatu ja Puppakatu ja henkilöistä kuten neiti Ralikka, neiti Palikka, neiti Pimpula, neiti Pampula, herra Kannikka, herra Kukkura, Lilo, Poju, jäätelönmyyjä Pim-Pam, kyyhkysestä nimeltä Mimi ja monista muista. Neljä värikuvaliitettä, lisäksi monia pieniä piirroskuvia tekstin lomassa, osa tekstistä tikkukirjaimin."
Alla olevasta linkistä näette myös kirjan kansikuvan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au6da418ff-59cb-44ca-bfae…
Jokisen Petterin mieliteot oli Länsi-Suomen Osakepankille laadittu propagandakertomus säästäväisyydestä, yksi Sillanpään rahapulassaan harrastamista pikkukirjoituksista. Pikkukirjasen julkaisu sijoittuu ajallisesti lähelle Sillanpään kustantajanvaihdosta WSOY:lta Otavalle, muttei liity siihen mitenkään. Kertomuksen ilmestyessä Sillanpää kuului yhä WSOY:n kirjailijoihin. Kirjailija mainitsee Jokisen Petterin mieliteot kirjeessään WSOY:lle 20.3.1928: "Ja hyvä siitä tulikin ja hyvä palkkiokin siitä maksettiin."
Panu Rajala, Siljan synty : F. E. Sillanpää vuosina 1923-1931
Paine kuvaa voimaa, joka vaikuttaa tietylle pinnan alueelle. Paine on sitä suurempi mitä suurempi on pintaan vaikuttava voima ja mitä pienempi on alueen alan suuruus eli pinta-ala. Painettaessa ilmapalloa yhtä nastaa vasten pallon koko paino kohdistuu pienelle pinta-alalle ja yksittäisen nastan aiheuttama suuri paine rikkoo pallon helposti. Kun nastoja on enemmän, sama paino jakautuu suuremmalle pinta-alalle. Yksittäiseen nastaan kohdistuva paino on sitä pienempi mitä enemmän nastoja pallon alla on, eikä niiden aikaansaama paine riitä rikkomaan pallon pintaa. Kyseessä on siis sovellus klassisesta "piikkivuoteesta": vastaava painon jakautuminen suurelle pinta-alalle selittää sen, kuinka fakiiri pystyy makaamaan piikkivuoteella.
Pressure -…
Valitettavasti ei vielä voi. Lainat voi uusia joko paikan päällä kirjastossa, tai maksullisesta puhelinuusintanumerosta 0600-060504 (5.80 mk min + pvm), mikäli kirjat eivät vielä ole myöhässä. Numerossa päivystetään Ma-Pe 12-18.
Tietääkseni ei erillistä teosta asuntojen tai osakkeiden omistajista ole olemassa. Lisäneuvoa voi kysyä Suomen Kiinteistöliitosta, URL http://www.kiinteistoliitto.fi/. Toinen osoite voisi olla Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys, joka on Suomen kiinteistöliiton jäsenyhdistys. Sen URL on http://www.varsinais-suomenkiinteistoyhdistys.fi/ .
Hei!
Kiteen rippikirjoja 1800-luvulta löytyy netistä, osoitteesta http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kitee/rippikirja_18…
Olisiko näistä mitään apua?
Kiteellä on siis Haarajärvi-niminen kylä, en löytänyt Haarajärvenkylää.
Hei,
Iitin kunnan kirjastokortti ei ole maksullinen. Kortin saamiseksi sinun kannattaa ottaa yhteyttä iitin kirjastoon:
Puhelinnumero:
040 4833800
Sähköposti:
kirjasto@iitti.fi
Pelkään kuitenkin, että sinun on noudettava kortti Iitistä.
Hei,
Kyseistä kirjaa 5. The Last Oracle löytyy Helmet-alueelta yksi kappale
venäjänkielisenä. Pirkanmaan PIKI-kirjastoista löytyy 1 kpl eng. Kirja numero 7. Tracker löytyy venäjäksi yksi kpl. Ei Helmet alueella eng.
Tarkistin myös verkkokaupoista mm. Amazon.com ja AdLibris myyvät melko kattavasti ao. kirjailijan kirjoja. Hinnat vaihtelevat 10 €:n molemmin puolin.
Olemisen sietämätön keveys (Nesnesitelná lehkost bytí) on tosiaan Milan Kunderan teos, joka julkaistiin Kirsti Sirasteen suomennoksena ensimmäisen kerran vuonna 1985. Jaan Krossin kirjoja on suomennettu paljon, mutta minkään suomennoksen nimi ei ole lähelläkään tätä ilmaisua. Juhani Salokannel on kyllä kääntänyt Krossin kirjoja, mm. Keisarin hullu (1982), Pietarin tiellä (1984), Professori Martensin lähtö (1986) ja Silmien avaamisen päivä (1991). Voisikohan kyseessä olla joku näistä?
Heikki Poroila
Hei,
kysymäsi Merja Jalon kirja Ratsukallion uhka on ilmestynyt vasta tänä vuonna 2018. Kirja ei ole vielä lainattavissa Raahessa eikä muissa OUTI-kirjastoissa. Tein sinulle varauksen kyseiseen kirjaan. Olet jonossa 10-20 välillä. En pysty tarkalleen sanomaan milloin kirja tulee ihan käytännössä lainaukseen. Odottele ihan rauhassa ilmoitusta puhelimeesi. Kirjan arvioitu ilmestymispäivä on 17.5.2018.
Arja
Kyse voi olla lainausoikeuden vanhenemisesta. Outi-kirjastojen nykyisessä Koha-järjestelmässä kirjastokortti on voimassa määräaikaisesti - ei enää pysyvästi kuten aikaisemmin. Lainausoikeus on helppo uusia asioimalla kortti ja henkilötodistus mukana oman kirjaston asiakaspalvelussa. Tarvittaessa tiedot päivitetään samalla ajan tasalle.
