Valitettavasti Lahden Runotietokanta ei tällä hetkellä ole käytössä, sitä ollaan liittämässä Kirjasampoon. Siihen olisi koottuna suomennettuja runoja.
Wikpedia antoi seuraavat tiedot:
Elegia William Butler Yeatsille (In Memory of W. B. Yeats): 1–3, suom. Teemu Manninen, julkaisussa: Tuli & Savu runouslehti 2005; nro 4
Ensimmäinen syyskuuta, 1939 (September 1, 1939), suom. Teemu Manninen, julkaisussa: Tuli & Savu: runouslehti 2005; nro 4
Kuulento, suom. Juhana Rossi, julkaisussa: Parnasso, 2004; nro 5
Laulu, suom. Risto Ahti, antologioissa Maailman runosydän, toim. Hannu Tarmio ja Janne Tarmio, WSOY Helsinki 1998 ISBN 951-0-22134-1 ja Sanoja surun hetkiin, toim. Anu Silfverberg…
Laissa yleisistä kirjastoista (17 §) sanotaan seuraavaa: ”Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. [– –] Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.” Laki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492
Laki siis jättää melko paljon väljyyttä henkilökunnan koulutuksen suhteen. Työnhakuilmoituksista näkee, että työnantajilla on erilaisia…
Taulujen tunnistamisessa voivat auttaa taiteen asiantuntijat. Bukowskin ja Hagelstamin antiikkiliikkeistä kannattaa kysyä. Kuvataiteilijamatrikkelia sekä Art Signature Dictionary'a voi myös selailla.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/
http://www.artsignaturedictionary.com/
https://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Kuvataiteilijamatrikkelin Robertit ja Art Signature Dictionary'n Robertit.
Mikkosen ja Paikkalan teoksessa Sukunimet (Otava, 1992) kerrotaan, että Mähösiä on kulkeutunut varhain Pohjanmaalle ja kirjassa mainitaan Töysässä asunut Möhoijnen -niminen henkilö vuodelta 1571. Nimellä on ilmeisesti ortodoksiset juuret. Isännimen välityksellä se olisi voinut muotoutua esim. karjalaisesta ristimänimestä.
Kollegani Töysästä löysi Hakojärven joulu 2020 -lehdestä Anne Jupon kirjoittaman artikkelin kylän talojen historiasta; Mähönen on vanhin talo. Artikkeli sisältää myös selvityksen nimen alkuperästä: savo-karjalainen nimi, esiintyy historiankirjoissa useina versioina: Mähöinen, Mähölä, Mähönen, ja ensimmäisenä muodossa Mähijäinen. Savossa kirkonkirjoissa nimi on usein muodossa Mähöin.
Lisäksi Töysän…
Ihmiskunta on hyödyntänyt öljyä ja sen johdannaisia jo muinoin. Herodotoksen kirjoituksissa 400-luvulta eaa mainitaan paikkoja, joissa öljyä löytyi kuopista, öljyhiekkana tai bitumina. Yksi rikas esiintymä on Eufratjoen varrella nykyisen Irakin alueella, jossa bitumia kaivettiin maasta ja käytettiin rakennuslaastina jo 6 000 vuotta sitten. Bitumilla myös tilkittiin veneitä ja sitä käytettiin sidosaineena tai vesieristeenä käyttöesineissä kuten astioissa. Egyptiläiset käyttivät sitä myös balsamoinnissa.
Kreikkalaiset Herodotoksen aikana käyttivät öljyä haavojen ja kipujen hoitoon. Myös monissa muissa kulttuureissa uskottiin öljyn parantaviin vaikutuksiin kautta vuosisatojen. Toisaalta sitä saatiin palavia seoksia, joita voitiin…
Ohjeet kaverin poistamiseen eri sovelluksilla löytyvät Facebookin Ohje- ja tukikeskuksesta. Tässä ohjeet Android-sovellukseen: https://fi-fi.facebook.com/help/172936839431357?cms_platform=android-ap…
Ohjeet muihin sovelluksiin ja selaimeen löytyvät saman sivun valikosta, joka on otsikon alla.
Ruotsin delegaatioon kuuluivat pääministeri Ulf Kristersson, kruununprinsessa Victoria, energia- ja elinkeinoministeri Ebba Busch, työmarkkina- ja integraatioministeri Johan Pehrson, ulkoministeri Tobias Billström, puolustusministeri Pål Jonson, väestönsuojeluministeri Carl-Oskar Bohlin, sosialidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson, ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson, keskustapuolueen puheenjohtaja Muharrem Demirok, puolustusvoimien komentaja Micael Bydén ja kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Henrik Landerholm.
Mukana olleista ministereistä Kristersson on maltillisen kokoomuksen, Busch kristillisdemokraattien ja Pehrson liberaalien puheenjohtaja.
Ruotsin valtiopäivillä edustetuista puolueista joukosta…
Kyseessä on kirja Martin Pistorius: Mykkä huuto : Poika, joka jäi oman kehonsa vangiksi. Teos on ilmestynyt suomeksi vuonna 2015 Leena Mäntylän suomentamana. Kirja kertoo Martin Pisteriuksen tositarinan.
En löytänyt suomenkielistä painettua käännöstä Finna.fi:stä. Laura-tietokannan mukaan suomennoksia on 6 kappaletta, niiden tekstit löytyvät tietokannasta, https://laura.uniarts.fi/savellys/morgen-op-6610. Kuitenkaan näiden yhteydessä ei ole tietoa siitä, onko teksti julkaistu "kansissa" eikä niitä löytynyt hakemalla tekijöillä Finna.fi:stä. LiederArchive'n tiedoissa ei mainita suomennoksia, https://www.lieder.net/lieder/get_author_texts.html?AuthorId=1730.
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta Kirjasampo.fi:stä löytyy listaus liettualaisista kirjailijoista, joiden nimeä klikkaamalla tulee esiin myös listaus heidän teoksistaan. Joistakin kirjailijoista löytyy enemmän tietoa kuin toisista, mutta ainakin tämä auttaa rajaamaan hakua kohdemaahan. Itse käytin ihan vain hakusanaa "Liettua". Samalla haulla tulee myös yksittäisiä teoksia, mutta kaikki eivät ole välttämättä alkukieleltään liettualaisia, vaan tulevat hakutulokseen käännöstietojen perusteella.
Suomi ja unkari kuuluvat samaan suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan ja laajemmin ottaen samojedikieletkin käsittävään uralilaiseen kielikuntaan. Suomi ja unkari ovat kuitenkin hyvin kaukaisia sukulaisia, yhtä kaukana toisistaan kuin esimerkiksi ruotsi ja kreikan kieli. (Lähde: Suomi-Unkari seuran verkkosivut)Espanja on varsin foneettinen kieli, eli lausuminen on hyvin lähellä kirjoitusta. Näin ollen espanjan ääntäminen on suomalaisille varsin vaivatonta, mikä saattaa helpottaa oppimisprosessia. (Lähde: Kielikoulu Nuevo Mundon verkkosivut)Samoin suomalaisen on mahdollisesti helpompi oppia italian alkeet kuin monien muiden kielten, koska sitä suurin piirtein kirjoitetaan samalla tavalla kuin puhutaan. Täten italian kieli on suomalaiselle…
Suomen kielessä erilaisia juhlia tarkoittavat sanat ovat yleensä monikollisia, vaikka ne tarkoittavat vain yhtä tilaisuutta. Esimerkkiksi häät, hautajaiset, bileet, kekkerit ja syntymäpäivät esiintyvät kaikki monikossa. Kotuksen artikkelissa "Kiitos juhlista!" vuodelta 2007 monikon käyttöä selitetään sillä, että juhlat yleensä kestävät pitkähkön ajan ja koostuvat useista erilaisista juhlavista osista: puheista, onnitteluista, ehkä musiikkiesityksistä. Osanottajiakin on yleensä useita. Juhlan luonteeseen siis tuntuu kaikkiaan kuuluvan jonkinlainen epämääräinen monikollisuus, kaikkea on monta tai ainakin paljon."Olin kaksilla syntymäpäivillä" on siis oikea muoto tässä tapauksessa.
Karjalan kielestä löytyy karhua merkitsevä runollinen sana karvalallo. Karvalallunen merkinnee samaa.karvalallo - Koko artikkeli - Karjalan kielen sanakirjaRaimo Jussilan Kalevalan sanakirjassa se mainitaankin. Merkitys on "karhusta hellitellen".
Tekstiili- ja teknistä käsityötä opetetaan kyllä muuallakin Euroopassa, mutta ne ovat usein osa jotain erillistä oppiainetta, kuten kotitaloutta tai taidetta. Erillisenä aineena niitä opetetaan Suomen lisäksi lähinnä Skandinaviassa ja Baltian maissa, toki maille ominaisin, hieman erilaisin tavoittein ja menetelmin. Lähteitä ja lisälukemista:Kokko, Sirpa & Räisänen, Riitta: Craft education in sustaining and developing craft traditions Reflections from Finnish craft teacher education (2019, Techne series - Research in Sloyd Education and Craft Science A)Gulliksen, M. S. & Johansson, M. (eds.) (2008). Nuläge och framåtblickar - om undervisning och forskning inom det nordiska slöjdfältet. NordFo Nordisk Forum för Forskning och…
Georges Simenon kirjoissa komisario Maigret´n Louise-rouva tarjoilee miehelleen ranskalaisen keittiön parhaita paloja. Rex Stoutin kirjassa kirjassa Liian monta kokkia (1972) Nero Wolfen paljastaa muutaman ruokaohjeen, joilla on leuhkinut jo pitkään.Monissa uudemmissa dekkareissa on myös ruoka keskeisessä roolissa. Dekkarigulinaristi on esimerkiksi Donna Leonin kirjojen Guido Brunetti. Kirjojen pohjalta on koottu keittokirja ”Makupaloja Venetsiasta Guido Brunettiin tapaan”. Samoin Outi Pakkasen dekkareiden Anna Laine on tunnettu ruoanlaittaja. Hänen ruokajutuistaan on myös julkaistu reseptikirja. Dekkareita, joissa on ruokaohjeita voi hakea Kirjasammon avulla. https://www.kirjasampo.fi/
