Helsingissä on kirjaston kotipalvelu, joka tuo kotiin kirjoja ja muuta aineistoa henkilöille, jotka eivät itse pysty käymään kirjastossa.
Käymme asiakkaiden luona viiden viikon välein. Tuomme aineistoa sen verran. että se riittää viideksi viikoksi,
tarvittaessa voimme käydä toki tässä välissäkin.
Otamme asiakkaisiin yhteyttä ennenkuin ns. reittipäivä on tulossa ja kyselemme kirjatoiveita. Kaikkea muutakin voi lainata kauttamme ja kaikella aineistolla on viiden viikon laina-aika.
Palvelu on maksutonta, ainoastaan kaukolainat maksavat.
Kotipalvelulla on autonkuljettaja, joka asioi asiakkaiden luona.
Yhteystietomme ovat kotipalvelu@hel.fi
tai puh. 310 85214 ja parhaiten meidät tavoittaa puhelimitse
päivystysaikana klo 13-15. Muinakin aikoina…
Töölön kirjaston Helmet-sivuilla sanotaan näin: "Lainattavia skannereita voi käyttää kirjastossa kaikissa Asko-asiakastietokoneissa. Lainaamiseen tarvitset kirjastokortin. Myös kopiokoneella on mahdollista skannata. "
Verkkosivuilla kerrotaan, että skannerit on käytettävissä Asko-tietokoneilla, joten ehkä henkilökunta ymmärsi väärin, että haluaisit kotiin lainattavan skannerin. Pyytäkää seuraavalla kertaa skanneria käytettäväksi kirjastossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palvel…
Kirjastoilla on ryhmtyötiloja, jotka ovat tarkoitettuja ei kaupallisiin tilaisuuksiin. Tiloja voi varata Varaamo palvelun kautta tai soittamalla haluamaanne kirjastoon.
https://varaamo.hel.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kysyjän etsimä laulu on vuonna 1919 ensimmäisen kerran julkaistu I Betlehem lyste en stjärna, op. 103, nro 4. Alkukielisen tekstin tekijää ei varmuudella tiedetä, mutta kyseessä saattaa olla Mikael Nyberg. Suomenkielisen tekstin Jo paistavi tähtönen Betlehemin on laatinut Jussi Snellman. Tekijänoikeussyistä (Snellman kuoli vasta vuonna 1969) en voi tätä tekstiä tähän mukaan laittaa, mutta se löytyy monen vanhemman nuottikokoelman lisäksi WSOY:n vuonna 1982 julkaisemasta kokoelmasta Suuri joululaulukirja (toimittanut Elsa Kojo), joka löytynee useimpien kirjastojen kokoelmasta. Jos kysyjä ottaa sähköpostitse yhteyttä, voin ne sanat suoraankin lähettää.
Heikki Poroila
Varaukset kohdistuvat koko Vaski-alueelle ja varattu kirja ns.tärppää sieltä missä se on ensimmäisenä vapaana. Varauksesi siis lähetetään Turun pääkirjastoon muualta, jos kirjaa ei pääkirjastossa sillä hetkellä ole.
Kyllä voitte rekisteröityä Celia-asiakkaaksi Savonlinnan kirjastossa. Ottakaa yhteys Heli Makksoseen (044 417 4416) tai Sari Silventoiseen (044 417 4415).
Ehdotan Jennifer L. Holmin kirjaa Jokilaakson ainoa tyttö (Karisto 2000). Se sijoittuu Yhdysvaltoihin 1890-1900-luvuille ja kertoo amerikansuomalaisista uudisasukkaista ja myös alkuperäisistä amerikkalaisista. Kuopiossa sitä on vielä parissa lähikirjastossa, ja sen voi varata noudettavaksi mistä hyvänsä kirjaston toimipisteestä.
Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan Helsingin kaupunginkirjastossa oli vuonna 2017 36 sivukirjastoa ja pääkirjasto. Kirjastoautoja oli kaksi. Lisäksi laitoskirjastoja oli 9. Jos kirjastoautot ja laitoskirjastotoimipisteet lasketaan toimipisteiksi, lopputuloksena on 48. Alla linkki tilastoon:
http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2%2C400%2C449%2C557%2C578%2C598%2C604%2C613%2C634%2C638%2C661&years=2017&stats=100
Tämän tilaston jälkeen toimipisteet laitoksissa ovat vähentyneet yhdeksästä seitsemään. Muuten lukumäärä säilyy ennallaan, eikä Oodin avautuminen muuta tilannetta. Syyskuun lopusta (Kirjasto 10 suljettiin) joulukuun 5:een kirjastoja on yksi vähemmän, kunnes Oodin avautuminen palauttaa…
Tällaista tilastoa emme onnistuneet löytämään. Alla on linkki sivustolle, josta löytyy mm. Zimbabwessa salametsästettyjen norsujen määrä, mutta se kertoo vain vuosista 1980-1993, ja tosiaan vain salametsästyksestä:
http://www.poachingfacts.com/poaching-statistics/elephant-poaching-statistics/
Tällaiseen kysymykseen ei voi vastata mielekkäällä tavalla. Ensinnäkään "suomalainen rockmusiikki" ei ole yksi asia, jonka mahdollista "alavireisyyttä" voisi arvioida, vaan se koostuu tuhansista erilaisista osista, joiden samanaikainen arviointi on mahdotonta ja epätarkoituksenmukaista. Jo sen ratkaiseminen, mikä musiikki ilmaisun piiriin kuuluu tai ei kuulu, on erittäin haastava tehtävä, jonka lopputuloksesta ei synny minkäänlaista yksimielisyyttä.
Toisekseen tuskin on yhteistä käsitystä siitä, mitä "alavireiseltä kuulostaminen" tarkoittaa. Semanttisesti sillä voidaan tarkoittaa äänenkorkeudellisesti epäpuhdasta laulua tai soittamista, mikä ei ole millään lailla tyypillistä suomalaiselle rockille, vaikka siihen voi kuka tahansa esiintyjä…
Periaatteessa varmastikin merkitys on eri sen mukaan kirjoitetaanko sana yhtenä vai kahtena sanana. Kahtena sanana kyse olisi kaiketi "vauvan käyttämästä tai omistamasta puhdistuspyyhkeestä". Mainoksessa tai tuotteessa näin pitkää yhdyssanaa ei varmaankaan pidetä erityisen myyvänä, vaikka kieliopillisesti näin kuuluisikin tehdä, joten se on jaettu kahdeksi sanaksi.
Isosta suomen kieliopista löytyy tietoa genetiivimuotoisen määriteosan merkitystehtävistä:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=411
Etätyötä tehdään monissa ammateissa, tosin läheskään kaikki eivät työskentele kotonaan vaan jossakin muussa etätyöpisteessä. Teemu Roineen opinnäytetyön Etätyö ajankäytön tehostajana (Metropolia Ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma, 2016) mukaan etätyötä hyödynnetään ainakin IT-alan, taloushallinnon, markkinoinnin, konsultoinnin, asiakaspalvelun, suunnittelun, elokuvatuotannon, rahoituksen, lakiasioiden, vakuutuksen ja rekrytoinnin aloilla:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/119572/Opinnaytetyo_Roine_valmis_Theseus.pdf?sequence=1
Lisää tietoa etätyöstä esim. Työturvallisuuskeskuksen ja etatyopaiva.fi-sivuilta:
https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoymparisto/…
Sinulla on kaksi varausta eikä niistä kumpikaan ole lukittu. Molemmat ovat juuri tänään lähteneet matkalle Suurpellon kirjastoon noudettaviksesi.
Kirjaston henkilökunta ei pysty lukitsemaan asiakkaan varauksia eikä poistamaan lukituksia. Sen voi tehdä vain asiakas itse.
Aluekehityksestä ja syntyvyydestä on kirjoitettu jonkin verran tutkimuksia ja selvityksiä. Alla linkki hakutulokseen Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-hakupalvelusta. Osa aineistosta on verkossa luettavia:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=aluekehitys+syntyvyys&type=AllFields&limit=20
Valtakunnallisia tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole saatavissa. Yksittäisten kirjastojen tai kirjastokimppojen lainatuimmista tai varatuimmista kirjoista voi kyllä tilastoja löytää, mutta nekin pitää etsiä yksitellen - kätevästi yhteen lähteeseen koottuna niitä ei valitettavasti ole tarjolla.
Vuonna 1989 julkaistu kuvakirja Nurinkurin-Nuuti sopisi kuvaukseen. Sen tekijä on virolainen piirtäjä ja animaatio-ohjaaja Priit Pärn. Kirjan Nuuti teki kaiken päinvastoin kuin muut. Niinpä hänet lähetettiin Nurinkurilaan, missä hedelmät syövät ihmisiä ja kivet ovat pehmeintä mitä löytyy.
Kirjasta on teksti- ja kuvaotteita oheisessa blogissa:
http://penttimurole.blogspot.com/2015/04/slavasta-nurinkurin-nuutiin-ly…
Kyse on joko Modest Musorgskin kahdesta pianosävellyksestä tai sitten niistä tehdystä orkesterisovituksesta. Pianokappaleiden nimet ovat Krimin etelärannalla (1879) ja Lähellä Krimin etelärantaa (1880). Venäjästä litteroituna nimet ovat Na južnom beregu Kryma ja Bliz južnogo berega Kryma. Walter Goehr teki niistä sovituksen orkesterille, jota on kutsuttu yhteisnimellä Pictures from Crime (Muistoja Krimiltä).
Helmet-kirjastojen kokoelmista alkuperäiset pianoversiot löytyvät cd-levyltä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1685685?lang=fin
Useita versioita on myös kirjaston Naxos-verkkopalvelussa. Ne löytyvät hakusanoilla Mussorgsky ja Crimea.
Sen sijaan orkesteriversio vaikuttaa harvinaiselta. Sen on levyttänyt Philharmonia…
Kysymys kannattaa suunnata suoraan Suomenlinnan hoitokunnalle. Heillä on hyvät yhteystiedot vuokralaisille ja vuokra-asunnoista kiinnostuneille.
https://www.slhk.fi/ota-yhteytta/vuokralaisille/
Olisiko kyseessä voinut olla Taikuri Luttinen? https://www.youtube.com/watch?v=_jmCaxOLwx4 Tai taikuri Simo? https://www.youtube.com/watch?v=t9T2Yo7NjRo Molemmat ovat esiintyneet monella saralla, mutta ovat olleet myös Pikku Kakkosen ohjelmistossa.
