Tarkoittanet Claire Ochsnerin lastenkirjaa Uniponi (Mein Traum Pony, suomi. Auli Hurme, 1987).
Kirjaa ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta joidenkin muiden Suomen kirjastojen kokoelmissa sitä on. Voit tilata kirjan kaukolainana omaan kirjastoosi.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://finna.fi/Record/piki.229409
Alla olevasta linkistä voi lukea lisää kaukopalvelusta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kirjastojen kokoelmissa Mattilan teosta ei ole e-kirjana tai äänikirjana. Maksullisista palveluista se löytyy: Elisa Kirja https://kirja.elisa.fi/aanikirja/ratkaisu-ajattele-toisin sekä Nextory https://www.nextory.fi/kirja/ratkaisu-ajattele-toisin-10577611/
Tämä näyttää olevan sanonta/sananlasku ihan sellaisenaan. Se löytyy esim. Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalainen fraasisanakirja -teoksesta (1981) muodossa "Papin lapset ovat pahimpia". Tässä yhteydessä epäillään sanonnan juontavan katoliselta ajalta, jolloin papeilla ei (virallisesti) pitänyt lapsia ollenkaan.
Sanonta löytyy myös Matti Kuusen sananlaskutietokannasta https://lauhakan.web.cern.ch/fin/finsearch.asp muodossa "Papin pojat ovat pahimmat". Samainen Kuusi on myös tehnyt sananlaskutypologian https://www.mattikuusiproverbtypology.fi/sananlaskutyypit/, jonka mukaan tämän tyyppisellä sananlaskulla viitataan siihen, että jälkeläinen/lapsi voi kehittyä erilaiseksi kuin vanhempansa.
Samantyyppinen sananlasku löytyy Kuusen mukaan…
Kyseinen loru löytyi kokonaisuudessaan internetin syövereistä Sääksjärven kylälehdestä (v. 2002) otetusta artikkelista, joka käsittelee Sääskjärven kyläkoulun historiaa. Tuossa dokumentissa kerrotaan, että loru on esiintynyt vuonna 1892 käytössä olleesta laskuopin kirjasta.
Loru kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"Kolmen metrin mittapuu yhtä kauas ulottuu.
No muistathan sä sen kuin jalkaa kymmenen.
Yhden hehtaarin maa, arvaathan on siinä monta palaa: kaksi tynnyrin alaa.
Kiskoo, lappaa yhdeksän kappaa.
Onhan jo taakkaa, kun on viisi vakkaa.
Mut jos kuljet pitkän pirstan päähän neljäntoista virstan,
niin saat kilometriloista luvun viisitoista.
Kolme tuoppia – minkäs voit, sano heti, virkan mä sen kerran
neljän litran…
Lähetin kysymyksesi Visit Berlin -matkailupalveluun ja odottelen vastausta. Lisäys 30.10.2021: Valitettavasti en ole saanut vastausta enkä tarkempia tietoja kysymykseesi.
Seuraavilta sivuilta voit tutkia Berliinin joukkoliikennejärjestelyjä (viitattu 19.10.2021):
BVG. Network maps and routes. https://www.bvg.de/en/connections/network-maps-and-routes.
Public transportation in Berlin. Berlin.de. https://www.berlin.de/en/public-transportation/.
Tripsteri. https://tripsteri.fi/berliini/matkavinkkeja/julkinen-liikenne-matkalipu….
Visit Berlin. https://www.visitberlin.de/en.
Ranskassa koululauantait poistuivat ja siellä on kouluissa siirrytty nelipäiväiseen työviikkoon (maanantai, tiistai, torstai, perjantai). Jotkin koulut ovat olleet uudistuksessa (réforme des rythmes scolaires) nopeampia,jotkin taas hitaampia, esimerkiksi katoliset yksityiskoulut.
Israel News -lehden mukaan israelilaiskoulut ovat tätä nykyä ainoita kehittyneessä maailmassa, joissa noudatetaan 6-päiväistä työviikkoa. Siellä tosin lauantai on vapaa. Koulua käydään sen sijaan sunnuntaisin,
https://www.mma.fr/zeroblabla/rentree-scolaire-nouveaux-programmes.html…
https://www.haaretz.com/israel-news/.premium-bank-of-israel-israel-last…
Kyseessä saattaa olla FAAn eli The Federal Aviation Administration USA viestintämalli ja siinä kenties pilottien asenneongelmien korjaus. https://corescholar.libraries.wright.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1006&context=isap_2019
Voin kuitenkin olla aivan väärässä.
Totti Karpela järjestää asiasta seuraavan koulutuksen 14.4.2022 https://hskkblobstorage.blob.core.windows.net/hskkblobcontainer/jr37qyo6kj0qywlzybzsbhxqc8ky
Solunetistä löytyy tietoa hikirauhasista, https://www.solunetti.fi/fi/histologia/hikirauhanen/. Sen mukaan ne sijaitsevat syvällä verinahassa tai ihonalaisessa kudoksessa ja avautuvat laskutiehyeellä verinahan ja orvaskeden lävitse ihon pintaan tai karvatuppiin.
Suomi ei ollut Euroopan ainoa maa, jossa kotoperäistä malariaa esiintyi, mutta pohjoisin maa se oli. Maailman pohjoisin kotoperäinen malariatapaus tiedetään Utsjoelta. Malaria oli yleinen ja vakava sairaus, johon sairastuttiin ensimmäisen kerran 1600-luvulla. Viimeisin epidemia koettiin sotavuonna 1944. Lisää tietoa löytyy esim. tästä Ylen artikkelista:
Malarian historia Suomessa | Akuutti | yle.fi
Yle on julkaissut 21.7.22 Mari Jäntin kuvallisen jutun eläinkuljetuksista. Yle.fi
Ruokavirasto on ohjeistanut Kapallisia eläinkuljetuksia maanteillä. Ruokavirasto.fi
Puutarhamansikka on amerikkalaista alkuperää, sillä se on kehitetty risteyttämällä viriginianmansikka (Fragaria virginiana) ja chilenmansikka (Fragaria chiloënsis). Ahomansikka (Fragaria vesca) kuuluu samaan kasvisukuun.
LuontoPortti: https://luontoportti.com/t/2657/virginianmansikka, https://luontoportti.com/t/252/ahomansikka
Mikään löytämistämme juhannukseen sijoittuvista kirjoista ei muistuttanut etsimääsi kirjaa. Kannattaa vielä käydä Kirjasammon listaa läpi:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/juhannus
Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen kirjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Voisiko kyseessä olla Kai R. Lehtosen kirjoittama Lentäjien koulu (WSOY, 1967). Muita ajankohtaan sopivia teoksia aiheesta Finna-haku löytää ainakin seuraavat:
Juurikkala, Eero: Tie taivaalle : ilmailu harrastuksena ja ammattina (Tekniikan Maailma, 1968)
Eskola, Armas: Lentäminen oli välttämätöntä : sotilasilmailua sodan ja rauhan aikana (Karisto, 1969)
Sopivilla hakusanoilla voi itsekin yrittää etsiä kirjaa Finnan hakupalvelusta. https://www.finna.fi/
Vuosaaren vanhalla lukiolla tarkoitettaneen Tehtaanpuiston lukion rakennusta, joka valmistui syksyllä 1976. Tehtaanpuiston lukio oli aloittanut toimintansa Eirassa ja se siirtyi Vuosaaren uuteen rakennukseen. Rakennuksen pääsuunnittelutoimisto oli arkkitehtitoimisto Tyyne ja Reino Lammin-Soila Oy.
Lähteet:
Aula, Kimmo : Historiikkia ja muistelmia. Helsinki, 1987.
Kyllä, kirjastoissa on Enid Blytonin Viisikko kirja sarjaa. Esimerkiksi pääkaupungiseudun yleisistä HelMet- kirjastoista (helmet.fi) löytyy kyseistä sarjaa. Viisikko-sarjassa on 21 kirjaa:
Viisikko aarresaarella
Viisikon uudet seikkailut
Viisikko karkuteillä
Viisikko ja salakuljettajat
Viisikko kesälomalla
Viisikko pelastaa salaisuuden
Viisikko ja aavejuna
Viisikko joutuu ansaan
Viisikko pulassa
Viisikko retkellä
Viisikko ja tornin salaisuus
Viisikko lähtee merelle
Viisikko salaperäisellä nummella
Viisikko ja lapsenryöstäjät
Viisikko löytää jäljen
Viisikko vapauttaa lentäjät
Viisikko vuoristossa
Viisikko ja linnan aarre
Viisikko vanhassa majakassa
Viisikko kuiskausten saarella
Viisikko jälleen yhdessä
Kokonaista kirjaa en oikein onnistunut Eiffel-tornista suomeksi löytämään käytettävissäni olevista tietokannoista.
Eiffel-tornin rakentamista sivutaan joissakin yleisemmissä historian suuria rakennushankkeita käsittelevissä teoksissa, esimerkiksi Nigel Hawkesin teoksessa Maailman suuret rakennelmat (Otava, 1993). Englanniksi taas pelkästään Eiffel-torniin keskittyviä kirjoja löytyy enemmän.
Suomenkielisiä artikkeleita taas aiheesta on vuosien varrella julkaistu useissakin eri lehdissä ja julkaisuissa, näiden viitetietoja voit selata esimerkiksi Finna.fi-palvelusta: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=eiffelin+torni&type=AllFiel…
Myös historia.netissä on tietoa aiheesta:
https://historianet.fi/tekniikka/…
Hei,
Tämä on Einar Fieandtin runonäytelmästä Karttaleikki peräisin oleva runo, tämä kohta (ja koko runonäytelmä) löytyy Pääskynen-lehden numerosta 7/1915, sivulta 12, joka löytyy Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä:
Tässä linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959137?page=12
Desert Ironwood -puusta löytyy verkosta suomenkielisiä nimityksiä: "aavikon rautapuu", "aavikkorautapuu" tai "rautapuu". Nämä vaikuttavat epävirallisilta, englanninkielisestä nimestä käännetyiltä. Toisaalta myös Persianparrotiaa kutsutaan suomeksi "rautapuuksi". https://fi.wikipedia.org/wiki/Persianparrotia
Kolmelle muulle kasville ei näyttäisi löytyvän suomenkielistä nimeä.
Kirjastot eivät tilitä artisteille poistomyyntituloista mitään.
Musiikin lainauskorvauksista on palvelussa vastattu aiemmin näin:
Kuinka paljon senteissä on tämän hetkinen artistille tilitettävä kirjastokorvaus cd-levyn lainasta? Saisimmeko konkreettisen esimerkin vuosittaisesta… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
