Peltipoliiseissa eli automaattisen nopeusvalvonnan kameratolpissa kierrätetään kameroita, jolloin tolpat eivät aina reagoi ylinopeuteen. Kameroita on siis käytössä vähemmän kuin tolppia. Uudentyyppisistä peltipoliiseista kertovassa YLE:n uutisessa kerrotaan, että pelotevaikutus säilyy, kunhan kamera on kussakin tolpassa vähintään 15 prosenttia ajasta: https://yle.fi/uutiset/3-10657075.
Kansliatoimikunta tekee päätöksensä virkavastuulla toimivien asiantuntijoiden esittelystä.
Eduskunnan tilejä ja hallintoa tarkastavat eduskunnan tilintarkastajat, joista yksi on ammattitilintarkastaja (KHT- tai JHT-tilintarkastaja).
Arvelisin, että kyseessä saattaisi olla Samuil Maršakin Varpusen ateria (Kansankulttuuri, 1976). Eläintarhaan sijoittuvan runomuotoisen tarinan päähenkilönä ei ole lapsi, vaan pikkulintu: "Kerro, pieni varpunen, / mistä hankit einehen! / Olin eläintarhassa / leijonien linnassa. -- "
Omatoimikirjastotkaan eivät ole käytettävissä sulkuaikana. Voit katsoa täältä Vanamo-kirjastojen kotisivuilta sulkuajan vaikutukset kirjastoasiointiin: https://www.vanamokirjastot.fi/fi/news/kirjastot-suljetaan .
Tuossa on Microsoftin oma ohje, millä laitteen voi poistaa laiteluettelosta: https://support.microsoft.com/fi-fi/help/4026440/microsoft-account-manage-your-devices
Tarvittaessa sitten suora yhteys pankkiin, että antavat uudet tunnukset.
Jos pin-koodin palautus ei onnistu, korttisi on kaiketikin vanhentunut.
Voit pyytää e-aineistojen käyttöä varten tilapäisen e-kirjastokortin/asiointitunnuksen osoitteesta ekortti@helmetkirjasto.fi.
Pysyvän uuden kirjastokortin ja ensimmäisen PIN-koodin saa vain esittämällä henkilötodistuksen kirjastossa, kun kirjastot avautuvat.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Tässä kuva suruesiliinasta: https://www.finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM14769.
Suruesiliina oli (täys)surupuvun asuste. Se ommeltiin useimmiten kamritsista, hollanninpalttinasta tai nokkospalttinasta. Myös mustia tafti- ja armosiiniesiliinoja voitiin käyttää. Perinteisesti suruesiliina peitti hameen edestä.
Lähteenä käytin Riitta Pylkkäsen teosta Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla (Suomen muinaismuistoyhdistys, 1982), erityisesti sivuja 367-374.
Japanissa henkilönimet kirjoitetaan niin, että sukunimi on ensin ja etunimi toisena. Länsimaisissa käyttöyhteyksissä nimien järjestys saatetaan kuitenkin kääntää. Tässä tapauksessa siis suomenkielinen Wikipedia noudattaa japanilaista ja englanninkielinen länsimaista tapaa. Taiteilijan etunimi on Yuki ja sukunimi Ogura.
Kotimaisten kielten keskuksen ohje japaninkielisten nimien kirjoittamiseen: https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/ajankohtaista_nimista/japaninki….
Tämä kappale löytyy Piki-kirjastoista cd-levyltä Tilulilulei:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Se on kuunneltavissa myös YouTube-videona. Valitettavasti pelkkiä sanoja siihen emme löytäneet.
Sähköpostiosoitteista ei ole apua, koska ne poistuvat ylläpidostamme määräajan kuluttua eivätkä ne ole järjestelmässämme haettavissa tietoturvasyistä. Meillä oli aiemmin tarjolla mahdollisuus rekisteröityneenä käyttäjänä kerätä omat vastaukset ja kommentit, mutta ominaisuus poistui uudistuksessa, koska sitä ei juurikaan käytetty. On mahdollista lisätä se kehittämislistallemme ja tarjota sitä tulevaisuudessa kysyjillemme. Tällä hetkellä muuta vaihtoehtoa kuin omien sähköpostien tutkiminen omien vastausten selaamiseen ei löydy, mikäli ei muista, millaisia kysymyksiä on lähettänyt. Lähetämme vastauksen kysyjän sähköpostiin. Jos taas muistaa oman kysymyksensä (suunnilleen), voi tehdä haun aiheella, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku…
Vuonna 1954 ilmestyi Åke Nilzenin kirja Allergia: sen synty ja hoito. Kirjassa on 75 sivua, ja se on 18 cm korkea. Tässä kirjassa on jonkin verran tietoa ruokavalion vaikutuksesta allergioihin, mutta ei kovin yksityiskohtaisesti. Kirja on vielä joidenkin kirjastojen kokoelmissa, mm. Kuopion varastokirjaston, joten se on mahdollista saada kaukolainaan.
Muita kysymilläsi vuosikymmenillä ilmestyneitä suomenkielisiä allergiaa käsitteleviä kirjoja emme löytäneet.
Valitettavasti Mary Elisabeth Coleridgen runosta We never said farewell ei ole suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
Mikäli tässä tarkoitetaan Viisaalan taloa, se sijaitsee Konnevedeltä katsoen Pesiäissalmen sillan takana eli siis Kärkkäälän kylällä, Hankasalmen kunnan puolella.
Kärkkäälän kylän nettisivut: http://www.karkkaala.com/
Maksuttomuus koskee niitä, jotka aloittavat opintonsa syksyllä,
https://minedu.fi/-/oppivelvollisuus-laajenee-elokuussa-2021-edellytyks…
https://minedu.fi/-/oppivelvollisuuden-laajentaminen-edennyt-ehdotuksii…
Vantaan asukaslehti 1/2021, s. 30.
Emme valitettavasti tunnistaneet kyseistä laulua tai runoa.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa sen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kuvailemistasi kirjojen kansista tulee mieleen William Nicholsonin trilogia Tuulen laulu, Ylivaltiaan orjat ja Tulilaulu, joka ilmestyi vuosina 2002-2004. Kauniit kansikuvat ovat keltaisissa kuvioiduissa kehyksissä.
Trilogiassa kaksoset Kestrel ja Bowman lähtevät etsimään Aramanthian kadonnutta ikivanhaa Tuulen laulua pelastaakseen perheensä ja koko Aramanthian.
