Hei,
Viddlan mukaan kirjastosi määrittele, kuinka monta elokuvaa voit yhden kuukauden aikana katsoa. Palvelu kertoo jäljellä olevien lainojen määrän.
Eli kannattaa lähestyä omaa kirjastoasi, jos sillä on kyseinen palvelu käytössä.
Hei,
Emme löytäneet erityistä nimitystä serkun isälle.
Muista erityisistä sukulaisnimistä on tietoa artikkelissa osoitteessa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-ja-natoon
Kertomuksia 1800-luvun pariisilaisesta taidekaupasta voisi löytyä taidekauppiaiden muistelmista. Nämä kaksi aiheeseen liittyvää kirjaa ovat saatavissa suomeksi Helmet-kirjastoista.
Ambroise Vollard: Taulukauppiaan muistelmat
Daniel-Henry Kahnweiler: Taiteilijani - galleriani
Tekijänoikeuslain mukaan kaikki perinnesävelmät ja -tekstit ovat tekijänoikeudellisesti vapaita. Varsin turvallisin mielin voi olettaa, että kyseessä on vapaa aineisto, jos tekijää ei ole mainittu ollenkaan ja kyseessä on ns. tavanomainen, kaupallinen julkaisu. MItään yhtä paikkaa tekijänoikeudellisesti vapaalle aineistolle ei ole tarjolla, sitä paitsi tilanne muuttuu koko ajan, kun joka vuoden alussa uusia teoksia vapautuu (tekijän kuolemasta on yli 70 vuotta).
Isompi helpotus kysyjälle lienee se, että hän voi vapaasti lähettää sveitsiläisille ystävilleen mitä tahansa nuotteja yksityisyyden suojassa. Lain mukaan saa yksityistä käyttöä varten valmistaa muutaman kopion mistä tahansa sävellyksestä iästä ja muodosta riippumatta. On siis yhtä…
Suomalaisten elämästä 1500-1600-luvuilla on kirjoitettu paljon. Joissakin keskiaikaan keskittyvissä teoksissa kerrotaan myös renessanssin ajasta, kuten Satu Hovin kirjassa Keskiajan puvut. Alle on listattu vielä lisää teoksia:
Aalto, Seppo: Kauppiaita ja laivanvarustajia: helsinkiläisten elämä Ruotsin aikana 1550-1809
Häggman et al: Suomalaisen arjen historia, osa 1. Savupirttien Suomi
Nissiaho, Aino (toim.): Ihmisen maisema: kirjoituksia yhteisön ja ympäristön muutoksista Lounais-Suomen rannikolla
Pylkkänen, Riitta: Renessanssin puku Suomessa 1550-1620
Pylkkänen, Riitta: Säätyläispuku Suomessa 1550-1620
Seppälä, Suvianna: Viljana, nahkoina, kapakalana. Talonpoikien maksamat kruununverot Suomessa vuosina 1539-1609
Suolahti,…
Kyseinen kappale on ilmestynyt kahdella äänitteellä, "Pedro's Heavy Gentelemen: Doing" (vinyyli ja C-kasetti, julkaistu 1981) ja kokoelmalevyllä "Pedro's Heavy Gentlemen: Pedro's Heavy Gentlemen, Doing : 2 alkuperäistä" (CD, julkaistu 1992, sisältää kyseisen yhtyeen albumit Doing ja Pedro's Heavy Gentlemen). Äänitteiden kansissa tai tekstilipukkeissa ei ole laulujen sanoja eikä kappaleesta ole julkaistu nuottia. Sanoja ei löydy myöskään netistä, joten ainoa tapa saada sanat käyttöön on poimia ne levyltä. Molemmat äänitteet löytyvät kuitenkin Vaara-kirjastojen (vaara.finna.fi) kokoelmasta. CD-levy on saatavissa Joensuun pääkirjaston musiikkiosastolta ja LP-levy Lieksan kirjastosta ja niistä voi tehdä varauksen.
Kuvia ja tietoa Linnen puutarhasta löytyy esimerkiksi The Swedish Linnaeus Society -järjestön ja Linnaeus' Uppsala -sivustoilta:
http://www.linnaeus.se/en/the-history-of-the-linnaeus-museum/
https://linnaeusuppsala.com/plats/linnemuseet-the-birthplace-of-modern-biology/
Myös Googlen kuvahaun avulla löytyy paljon kuvia puutarhasta:
https://www.google.com/search?q=linnaeus+tr%C3%A4dg%C3%A5rden&rlz=1C1GCEB_enFI858FI858&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwij07iwsNzjAhUtposKHTT6Cj44ChD8BQgRKAE&biw=1920&bih=937
Kuva Linnen työhuoneesta on ainakin kaupunkikävelyjä Uppsalassa järjestävän Helena Harneskin sivuilta:
http://www.helenaharnesk.se/foredrag/carl-von-linne/
Hermann Hessen Demianin kuudennessa luvussa Jaakobin paini kertoja pohtii aihetta mm. näin:
”Hänen tehtävänsä oli löytää oma kohtalonsa, ei vain mikä tahansa kohtalo, ja elää se päästä päähän, eheästi ja täydellisenä.”
Hesse Hermann: Demian (suom. Toini Havu, Gummerus, 1979, s.147)
Vuonna 1978 astui voimaan äitiyspäivärahamuutos. Se lisäsi äitiyspäivärahapäiviä ja antoi myös isille oikeuden käyttää äitiyspäivärahapäiviä. Uudistuksen jälkeen äitiyspäivärahan suuruus laskettiin äidin tulojen mukaan niin, että äititysraha oli 1,5 tuhannesosaa äidin vuosituloista. Päiväraha oli kuitenkin vähintään 20 ja korkeintaan 38,50 markkaa / päivä. Äitiyspäivärahaa maksettiin 186 arkipäivältä.
Lähde: HS 1.3.1978
Äitiyspäiväraha säilyi saman suuruisena vuoden 1981 loppuun. Vuoden 1982 alussa äitiyspäiväraha nousi, mutta samalla se muuttui verotettavaksi tuloksi.
Lähde: HS 30.12.1981
Eesti ekspress-lehteä vuodelta 2017 ei ole saatavissa helmet-kirjastoissa. Sitä säilytetään pisimpään Helsingin kirjastoista Oodissa (kuluva kuukausi + 5 kuukautta). Vanhempia ei ole enää luettavissa. Helmet-kirjastojen ei voisi kuitenkaan lähettää kirjastosta toiseen, vaikka olisi saatavissakin. Ne on tarkoitettu juuri siinä kirjastossa luettaviksi, jonne ne on tilattu.
Kannattaa kysyä lehteä Tuglas-seuran ylläpitämästä Baltia-kirjastosta, kokoelmat ja ja lukusali ovat kaikkien käytettävissä kirjaston aukioloaikoina: ma–pe klo 10.00–17.00.
Lehtiä tosin ei lainata sieltäkään ulos vaan on luettavissa vain paikan päällä.
Ohessa yhteystiedot:
Baltia-kirjasto
Viro-keskus, Suvilahti
Sörnäisten…
Matarma nimisiä henkilöitä on digi-ja väestötietoviraston mukaan 7 ja Matarmaa nimisiä henkilöitä 22. Nimien alkuperästä en löytänyt tarkkaa tietoa, mutta sukunimi-info-sivustolla nimen Matarmaa arvellaan tulevan Venäjältä ja Latviasta.
Lisää voi lukea sivustolta:
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/matarmaa.html
Digi-ja väestötietoviraston nimipalvelu:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kyllä asiaa on tutkittu. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston Reuters- instituutin kansainvälisessä Digital News Report -tutkimuksessa on vuodesta 2014 lähtien kerätty tietoa eri medioiden käytöstä uutislähteenä. Vastaukset painotettiin niin, että ne edustavat kunkin maan 18 vuotta täyttänyttä väestöä iän, sukupuolen ja asuinalueen suhteen. Vastaajat eroavat väestöstä siten, että heillä kaikilla on internet-yhteys. Suomessa ilman internet-yhteyttä on noin 6 prosenttia väestöstä. Eri vuosien raportit löytyvät verkosta. Uusin Suomen maaraportti ohessa.
https://www.mediaalantutkimussaatio.fi/wp-content/uploads/Reuters_Digit…
Yleisradio on teettänyt Taloustutkimuksella tutkimuksia suomalaisista uutisen kuluttajina vuosina…
Maailmassa on vain vähän maita, joissa asevelvollisuus on pakollista sekä miehille että naisille. Tällaisia ovat esimerkiksi Eritrea, Israel, Pohjois-Korea ja Tunisia. Israelin puolustusvoimista näyttäisi löytyvän eniten tutkimuksia. Tässä joitakin löytämiäni tutkimuksia ja artikkeleita:
https://www.researchgate.net/publication/259884413_Sexual_Harassment_in_the_University_and_in_Army
https://www.jpost.com/israel-news/dramatic-rise-in-number-of-idf-soldiers-reporting-sexual-assault-572369
https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/0743558410384731
https://www.finna.fi/Record/taisto.147587 (osia kyseisestä kirjasta voi lukea Google Books -palvelussa: https://books.google.fi/books/about/…
Kappaleen sanoituksessa kertoja olevansa ihastunut tai rakastunut laulun kohteeseen, joka kiusoittelee häntä. Tunne on polttava (burning), mutta kuitenkin kertojan mielestä miellyttävä.
Uusia varauksia voi tehdä Helmetissä ja Taskukirjastossa aamupäivällä 11.5.20. Tarkempaa kellonaikaa ei ole ilmoitettu, mutta kannattaa seurata tilannetta Helmetin etusivulta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Leireillä menehtyneistä löytyy monenlaisia tietoja esimerkiksi Sotasurmasampo 1914-1922 -palvelusta:
https://sotasurmat.narc.fi/fi/
Toinen verkosta löytyvä aineisto on valtiorikosylioikeuden aktit, joita voi hakea Kansallisarkiston digitaaliarkistosta sukunimen perusteella:
http://digi.narc.fi/digi/search.ka
Leireiltä selvinneiden tietoja voi löytyä Sotavankilaitoksen arkistosta, jota säilytetään Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Sotavankilaitos
Sotavankileirin vankikortisto on digitoitu ja haettavissa verkossa:
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=111047.KA
Henkilötietoja ajalta voi löytyä myös ajan sanomalehdistä, joista voi tehdä tekstihakuja Kansalliskirjaston digitaalisista…
Kirjan alussa on luettelo kirjan kirjoittajista ja valokuvaajista. Albin Aaltonen on yksi valokuvaajista. Luetteloa tai hakemistoa siitä, mitkä kirjan kuvista ovat hänen ottamiaan, ei ole.
Helmetissä on lukijoiden arvioita. Helmet-haussa on käytössä lisäosa ChiliFresh, jonka kautta voi arvioida lukemiaan teoksia joko antamalla tähtiä tai tähtien lisäksi myös kirjoittamalla arvioinnin. ChiliFresh yhdistää useiden kirjastojen asiakkaiden arvosteluita.
Arvostelut näkyvät kirjan tiedoissa sijaintien jälkeen. Esim. tässä Harry Potter -kirjassa on useita arviointeja.
Ohjeet toiminnon käyttöön.
Kirjastot.fi-sivuston uumenista löytyy Yleisten kirjastojen neuvoston kokouksen pöytäkirja 2/2019 (YKN:n syyskokous 21.-22.11.2019), jossa on Suunta 2021-2025 -työryhmän saate:
"Yleisten kirjastojen edellinen Suunta-asiakirja määritteli kirjastojen yhteiset arvot. Arvopohjamme on pysynyt samana, mutta toimintaympäristömme on muuttunut monella tapaa. Suunta-asiakirja 2021-2025 paneutuu ympärillämme oleviin muutoksiin ja nostaa esille niitä toimintatapoja, joilla toteutamme jatkossakin kaikille kansalaisille yhdenvertaisia, laadukkaita ja ajassa olevia palveluja."
Yleisten kirjastojen suunta -asiakirjan uudistaminen on siis ilmeisesti aloitettu. Nykyinen lienee voimassa, kunnes uusi ilmestyy.
Yleisten kirjastojen suunta -asiakirja ohjaa…
