Olisikohan kyseessä ehkä Adi-sedän eli Arnold Tilgmannin Pikku Halli kasvaa (Paletti, 1948)? Siinä bernhardinkoira Halli kertoo tarinansa pennusta täysikasvuiseksi.
Mäkikotka Eddie Edwards ei osannut suomea. Eddien single äänitettiin Mika Sundqvistin MSL-studiolla 24.-25.1.1991. Lauluosuudet taltioitiin säe kerrallaan siten, että ensin Sundqvist lauloi lauseen malliksi, Edwards toisti saman perässä parikymmentä kertaa ja lopulta pätkä äänitettiin - "niin monta kertaa toistettiin, kunnes se kuulosti suomelta". Tällä tavalla koottiin molemmat singlelevyn kappaleet (Mun nimeni on Eetu ja Eddien siivellä). "Lauluihin meni osapuilleen kolme tuntia per biisi."
Lähde:
Vesa Kontiainen, Mika Sundqvist : suomirockin sekatyömies
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta löytyi tosiaan v. 2017 tieto, jonka mukaan tipitaari tarkoittaa tärpättiä. Asiaa voisi vielä tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta (https://www.kotus.fi/). Kysymyksen voi kirjoittaa lomakkeelle osoitteessa :https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Kyseessä on varmaankin Steven Caldwellin kirja Avaruuden vartijat (Kirjayhtymä, 1981). Samaan sarjaan kuuluu kolme muutakin kirjaa: Avaruuden muukalaisia, Näkymätön planeetta ja Tähtien sankarit.
Joan Aikenin Kuun kosto -kirjassa Sep-poika heittää kuuta kengällä seitsemänä perättäisenä yönä. Tekoon häntä kehottaa kaappikello, jonka Sep löytää hylätystä talosta. Tarinassa esiintyy lisäksi merihirviö.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Tarkempi englanninkielinen juoniselostus löytyy Goodreads-sivustolta. https://www.goodreads.com/book/show/1592121.The_Moon_s_Revenge
Suomenkielinen käännös julkaistiin vuonna 1988. Kaikilta osin juonikuvio ei noudata muistikuviasi, mutta voisiko etsimäsi lastenkirja silti olla juuri tämä?
Kokeilin ensin Helmet hakua, mutta 30 vuotiaita oppikirjoja ei enää ole kokoelmissamme.
Seuraavaksi kokeilin Finna.fi hakua, joka hakee suomen museiden ja kirjastojen kokoelmista. Siletä löytyi hakusanalla LISP language 7 ehdokasta. Finna hakutulos
esim 1990 julkaistu Steel, Guy L.:Common Lisp: the language
Myös Googlen teoshaulla löytyy Lisp-oppaita. Haun voi rajata vuosiluvuilla. Google hakutulos
esim. 1987 Stephen Slade: The Programming Language: a Dialect of LISP
Toivottavasti nämä auttavat eteenpäin.
Hei,
Kirja on todennäköisesti Alice Winterin Samettikupla (Gummerus, 1966). Suomenkielistä takakansitekstiä en tähän hätään löydä, mutta enlanniksi kirja kuulostaa juuri kuvaamaltasi: "On the day of her mother's funeral, Dorrie wrote in her journal that she'd always felt her mother and father were inside a velvet bubble that kept her apart from them. Now that her mother has died, Dorrie is sure she can join her father in the bubble, and works to make it happen. She tells how she deals with friends, relatives and housekeepers because she wants to make her father happy in a way her mother never could."
Kirjaa ei näyttäisi löytyvän Lahden kirjastoista, mutta sen saa tilattua kaukolainaksi muualta.
Kiitos palautteesta.
Olisi todella tarpeellista, että kaikki maksuihin liittyvät rajoitukset olisivat näkyvissä myös verkkosivuilla.
Jos kerrot kirjaston nimen, yritän vaikuttaa asiaan.
Voisiko kyseessä olla Gerald Durrelin Eläimet ja muu kotiväkeni? Finlandiakirja
Tosin pojan perhe muuttaa kirjassa Korfulle eli kenties ei.
Toivottavasti joku tunnistaa kirjan, jos se ei ole Durrelin.
Finelistä löytyy tietoa ravintoaineista. Sen mukaan ravintokuiduksi kutsutaan imeytymättömiä hiilihydraatteja, joita ovat mm. selluloosa, hemiselluloosa, ligniini, kasvikumit ja pektiini, https://fineli.fi/fineli/fi/ravintotekijat/2168.
Tietokirjallisuuden kirjoittamisen oppaita löytyy kirjastosta luokasta 86.18 (tietokirjallisuuden tutkimus ja historia). Myös luokasta 86.07 löytyvistä kirjoitusoppaista voi olla apua tietokirjan kirjoittamisessa. Tietokirjoittamiseen keskittyviä teoksia ovat esimerkiksi:
Mertanen, Virve: Tietokirjoittajan käsikirja (2007)
Jussila, Raimo ym.: Tieto kirjaksi (2006)
Raevaara, Tiina & Strellman, Urpu: Tietokirjailijan kirja (2019)
Seppänen, Esa: Raavi niskaa - löytöretki tietokirjailijan maailmaan (2016)
Hiidenmaa, Pirjo ym.: Hyvä kirja (2006)
Karjula, Emilia & Mahlamäki, Tiina: Kurinalaisuutta ja kuvittelua - näkökulmia luovaan tietokirjoittamiseen (2017)
Luokitusnumeron (tässä tapauksessa 1.791) perässä olevat kolme kirjainta ovat pääsana eli se minkä mukaan teos aakkostetaan hyllyyn.
Esimerkiksi kirjoissa pääsana on joko kirjailijan sukunimen kolme ensimmäista kirjainta tai kirjan nimen kolme ensimmäistä kirjainta. Elokuvissa pääsana elokuvan nimen kolme ensimmäistä kirjainta.
Auli Eho on kirjoittanut kolme historiallista romaania: Kohtaamme Mattilassa (2011, Anna Olsoni (2016) ja Kuninkaan Gustafva (2019). Lisäksi Eholta on ilmestynyt kaksi tietokirjaa: Perttilä, talo kylän laidalla : "Montaa lajii ku Pertlan pöksyis" (2011) ja Postlarista Rientolaan (2021) sekä Kotitalousopettajienliiton historiikki Sata vuotta vaikuttamista ja yhteistyötä : Kotitalousopettajien liitto - Hushållslärarnas förbund ry 100 vuotta 1918-2018 (2018).
Auli Ehon teokset historiikkia lukuunottamatta ovat lainattavissa kirjastoalueesi kokoelmista.
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22eho+auli%22&type=AllF…
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/eho%20auli
Lidia Poët oli tosiaan ensimmäinen italialaisnainen, joka toimi asianajajana. Netflix on julkaissut hänen elämäänsä löyhästi perustuvaa tv-sarjaa helmikuusta 2023 lähtien. Hänestä on tähän mennessä julkaistu ainoastaan italiankielistä kirjallisuutta, esim:
Clara Bounous: Lidia Poët : una donna moderna : dalla toga negata al cammino femminile nelle professioni giuridiche
Chiara Viale: Lidia e le altre : pari opportunità ieri e oggi : l'eredità di Lidia Poët
Ilaria Iannuzzi: Lidia Poët : la prima avvocata
Näitä kirjoja ei ole käännetty englanniksikaan, mutta tilanne voi toki muuttua lähiaikoina, kun kiinnostus Poëtin elämää kohtaan kasvaa myös kansainvälisesti.
Helmet-kirjastoissa varaamaasi aineistoa pidetään sinulle varattuna kuuden arkipäivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa kirjautumalla asiakastietoihisi.
Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Etsimäsi kirja on varmaankin Kerstin Thorvallin ja Monica Schultzin kuvakirja Muistatko Saaran (Mer om Sara, suom. Kaija Pakkanen, 1981).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Suorakaiteen muotoinen kuvakirja kertoo viisivuotiaasta Saarasta, joka asuu kaupungissa äidin kanssa ja käy päiväkodissa. Saaran isä on bussinkuljettaja ja asuu muualla uuden perheensä kanssa; äidilläkin on miesystävä. Kirjassa Saara saa uuden ystävän, Lotan, suuttuu päiväkodissa ja karkaa ja lähtee äidin kanssa lomalle lentokoneella. Loman jälkeen punaiset farkut aiheuttavat pahaa mieltä. - Värikkäät kuvat; sisänäkymä mm. linja-auto, lentokone, vaatekauppa; ulkonäkymä mm. aurinkoranta, kerrostalo. - Jatkoa kirjaan: Saara (1981)"…
Yrjö Soini kertoo teoksessaan Suomen majoitus- ja ravitsemiselinkeinon vaiheet (1964), että "1954 palattiin aukioloaikojen suhteen siihen mitä ravintola-asetus määräsi". Kyseessä lienee ollut sotia edeltävä majoitus- ja ravitsemisliikkeistä 18.2.1938 annettu asetus, joka mukaan ravitsemisliikkeet sai avata kello 6 aamulla ne piti luokituksesta riippuen sulkea kello 22 - 1. Kuitenkin erityisestä syystä lääninhallituksella oli valta suostua aukioloaikojen pidentämiseen, ja lisäksi lääninhallitus saattoi antaa luvan pitää öisin auki sellaista kahvilaa, jossa ei tarjottu alkoholijuomia ja joka oli tarkoitettu yötöissä käyville ihmisille.
Yökahvila on 1900-luvun alkupuolella ja puolivälissä voinut tarkoittaa kahta eri asiaa: joko ravintola-…
Valitettavasti en ole saanut selville, mikä tuo esine on. Lähetin kysymyksesi kaupunkiympäristön hoidosta vastaaville. Palaan asiaan, jos vastaus löytyy.
