ISBN-tunnus on standarditunnus, joka koostuu aina samoista elementeistä. Näin ollen ISBN ei voi alkaa lyhyellä viivalla. On mahdollista että eri laitteita käytettäessä ruutunäkymä voi tehdä tepposen.
Mahdollisen virheen mahdollisuutta voi tiedustella Suomen ISBN-keskuksesta, he antavat neuvontaa sähköpostitse: isbn-keskus@helsinki.fi.
Syvemmin ISBN-tunnuksen olemukseen ja rakenteeseen voi tutustua lukaisemalla ISBN-käyttöoppaan.
Voit lukea tarkemmin vapaaehtoistyöstä Helmet-kirjastojen palvelusivustolta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Vapaaehtois…
Alla olevasta linkistä löydät eri alueiden yhteyshenkilöiden yhteytiedot:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vapaaehtoiseksi_kirja…
Sinun kannattaa lähettää viesti oman alueesi yhteyshenkilölle ja kertoa kiinnostuksestasi vapaaehtoistyöhön.
Kysymykseen rahoittajasta ei valitettavasti löytynyt vastausta verkkohakujen kautta mutta sen verran selvisi, että Svenska handelshögskolanin eli Hankenin rakennuttamisesta järjestettiin aikoinaan arkkitehtuurikilpailu, jonka Kurt Simberg voitti.
https://www.mfa.fi/kokoelmat/arkkitehdit/kurt-simberg/
Rahoittajataho saattaa selvitä alla olevista teoksista:
Kilpailtuja unelmia ja työvoittoja : 130 vuotta suomalaisia arkkitehtuurikilpailuja = 130 years of Finnish architectural competitions, Kaipiainen. Suomen Arkkitehtiliitto, 2006 (Lainattavissa arkkitehtuurimuseon kirjastosta)
Hankenin historiikki Hundra år av utbildning och forskning : Svenska handelshögskolan 1909-2009 (Fellman, Forsén, 2009…
Kaivattu kirja lienee Kirsti Ellilän Kesä kummitustalossa (Karisto, 1995).
"Koti tarkoitti rähjäistä, vuosikausia autiona ollutta talovanhusta Korpinkadulla. Peltsi, Bertta, Samu ja Takku valtasivat talon ja muuttivat sinne kuin kesäleirille, maalasivat seinät oranssiksi ja viihtyivät. Jokaisella heistä oli takanaan kipeitä ongelmia ja kaikki olivat paossa jotain – he elivät vain tätä päivää, huomisesta ei tiennyt kukaan. Bertta unelmoi teatterista, Samu halusi oman ravintolan, Takku tähtäsi klarinetteineen suureksi muusikoksi – vain Peltsi tunsi olevansa tyhjän päällä. 'Mä olin ikuisiksi ajoiksi tuomittu jäämään tumput suorina ihmettelemään, kun ihmiset, jotka oli mulle tärkeitä, häippäsi taivaan tuuliin.'"
"Mutta sitten Peltsi alkoi…
Laulun nimi on Vanhan jermun purnaus. Sävellys on Lauri Jauhiaisen, sanat siihen on kirjoittanut Toivo Kärki. Tapio Rautavaaran alkuperäinen levytys on vuodelta 1966.
Kirjastoihin, kuten muihinkin julkisiin tiloihin, joissa asioi paljon ihmisiä, on sijoitettu valvontakameroita asiakkaiden ja henkilökunnan henkilökohtaisen turvallisuuden varmistamiseksi sekä omaisuuden suojaamiseksi. Näin tehdään varkauksien, vahingontekojen sekä vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi tai selvittämiseksi.
Kappale on Hullujussin Rope ja Kake vuodelta 1975. Laulu tosin alkaa sanoin "Ihmejätkät Intiasta, molemmilla hymy nasta", kysymyksen säkeet tulevat vasta tämän jälkeen.
Rope ja Kake - YouTube
Antti Salmisen väitöskirja on nimeltään From abyss into nothingness : five essays on Paul Celan's poetics (Tampereen yliopisto, humanistinen tiedekunta 2010). Se on saatavilla Tampereen yliopiston kirjastosta, mutta ei kaupunginkirjastosta. Ks. yliopiston kirjaston tietokanta, https://shorturl.at/mnxHP.
Kaupunginkirjaston valikoimiin kuuluu artikkelikokoelma Kirjallisuus ja filosofia : rinnakkaisuuksia, risteyksiä, ristiriitoja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012), joka sisältää Antti Salmisen artikkelin Paul Celan, Martin Heidegger ja myyttinen ristiriita.
Hei!
Kirkes-kirjastoista löytyy paljon erilaisia esineitä, mutta verenpainemittaria ei ole lainattavana.
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FPhysicalObject%2F%22&limit=20
Linkistä löytyy kaikki Kirkes-kirjastojen esineet.
Olisikohan kyseessä ehkä Elizabeth Enrightin Uponnut järvi?
"Olipa kerran, melkein sata vuotta sitten, kaunis järvi ja sen rannalla kukkivien puutarhojen keskellä loistavia huviloita, joissa iloiset ihmiset asuivat. Nyt on jäljellä vain kuivuva suo ja joukko autioita rappeutuvia taloja. Mutta serkuksille Portialle ja Julianille alkaa todellinen seikkailu, kun he osuvat tähän katoavaan kylään ja tapaavat kaksi jännittävää vanhusta, jotka vielä elävät tuossa menneisyyden maailmassa. Ja mitä kaikkea vanhoista huviloista löytyykään – ja mitä niissä voikaan kokea! Hauskoja tapahtumia – kuten ajelu ikivanhalla kammesta veivattavalla Fordilla, pelottavaa – kuten lasten vaarallinen seikkailu rämeikössä – ja jännittävää, kuten tutkimusretki…
Tänä syksynä Helsingissä on ollut kielikahviloita seuraavissa kirjastoissa: Itäkeskus, Kallio, Kannelmäki, Keskustakirjasto Oodi, Lauttasaari, Malmi, Malminkartano, Oulunkylä, Pasila, Pitäjänmäki, Töölö, Viikki ja Vuosaari. Viimeistään tällä viikolla pidetään syksyn viimeiset kielikahvilat ennen joulutaukoa. Osa kirjastoista on saattanut jo ilmoittaa Helmet-verkkokirjastossa kevään aikataulun, mutta kaikki eivät sitä ole vielä tehneet. Uskallan siis sanoa, että kielikahviloita on tulossa enemmän kuin tällä hetkellä Helmet-sivuilla näkyy.
Ihmiskunta on hyödyntänyt öljyä ja sen johdannaisia jo muinoin. Herodotoksen kirjoituksissa 400-luvulta eaa mainitaan paikkoja, joissa öljyä löytyi kuopista, öljyhiekkana tai bitumina. Yksi rikas esiintymä on Eufratjoen varrella nykyisen Irakin alueella, jossa bitumia kaivettiin maasta ja käytettiin rakennuslaastina jo 6 000 vuotta sitten. Bitumilla myös tilkittiin veneitä ja sitä käytettiin sidosaineena tai vesieristeenä käyttöesineissä kuten astioissa. Egyptiläiset käyttivät sitä myös balsamoinnissa.
Kreikkalaiset Herodotoksen aikana käyttivät öljyä haavojen ja kipujen hoitoon. Myös monissa muissa kulttuureissa uskottiin öljyn parantaviin vaikutuksiin kautta vuosisatojen. Toisaalta sitä saatiin palavia seoksia, joita voitiin…
Runeberg-ranskannoksista löytyy verkosta ainakin vuonna 1879 julkaistu valikoima Le roi Fialar, joka sisältää Hippolyte Valmoren suorasanaisia tulkintoja "Jean-Louis Runebergin" runoelmista (Fänrik Ståls sägner, Julqvällen, Hanna, Kung Fjalar) sekä joukosta yksittäisiä runoja. Viimeksimainittu osio sisältää tekstejä myös muilta pohjoismaisilta runoilijoilta.
Le roi Fialar, précédé de: Le porte-enseigne Stôle - Google Books
Kirjastomme lastenosaston väki muistaa kyseisen kirjan hyvin. Kyseessä on pysäyttävä kuvakirja Korppipäinen mies, tekijä on Enna Airik.
Kirjasampo-sivuston esittely: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Värikäs päivä Lastenkirjablogin esittely kirjasta: https://varikaspaiva.blogspot.com/2014/05/korppipainen-mies.html
Kuvakirjaa on saatavissa kirjastoista lainaksi.
.
Raili Mikkasen Elefantti joka luuli olevansa puhveli (2005) on tietokirja "eteläisen Afrikan lapsista, luonnosta ja kulttuurista, vähän myyteistäkin". Petina Gabbahin Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta sisältää puolestaan 13 kertomusta zimbabwelaisista.
Suomeksi Zimbabwelaisia satuja en valitettavasti onnistunut löytämään. Englanninkielisiä kokoelmia ovat Alexander McCall Smithin The girl who married a lion (2004) ja The baboons who went this way and that (2006). Yleisemmin afrikkalaisia satuja suomeksi löytyy kuitenkin esimerkiksi Jan Knappertin kokoelmasta Taikaeläimiä ja pahoja henkiä (1988) ja Anne Geelhaarin kokoelmasta Kjambaki (1981).
Zimbabwelaista musiikkia löytyy esimerkiksi levyltä The music of Zimbabwe.
Linkit…
Vihjeet ovat aika tarkat, mutta muisti ei riitä aivan tuonne asti.Päättelin, että runon tai runoelman aiheena voisivat olla kivet. Tein tarkennetun haun aihesanoilla runot ja kivet. Rajasin hakutuloksen suomenkielisiin kirjoihin 1980-1999. Tulokseksi sain 8 kirjaa (aikuisten ja lasten aineistoa. Linkki Helmet hakuunOnnea oikean runon metsästykseen.
Helsingin Sanomat 7.10.1972. uutisoi, että hotelli Borealis lopettaa seuraavan vuoden - eli vuoden 1973 - toukokuussa. Syyksi ilmoitettiin hotellin liian pieni koko. Samoin Wikipediasta löytyvä luettelo Suomen hotelleista kertoo, että Borealis on toiminut vuosivälillä 1969-1973: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_hotelleista
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta Kirjasampo.fi:stä löytyy listaus liettualaisista kirjailijoista, joiden nimeä klikkaamalla tulee esiin myös listaus heidän teoksistaan. Joistakin kirjailijoista löytyy enemmän tietoa kuin toisista, mutta ainakin tämä auttaa rajaamaan hakua kohdemaahan. Itse käytin ihan vain hakusanaa "Liettua". Samalla haulla tulee myös yksittäisiä teoksia, mutta kaikki eivät ole välttämättä alkukieleltään liettualaisia, vaan tulevat hakutulokseen käännöstietojen perusteella.
