Ehdottaisin Markku Partisen ja Anne Huutoniemen kirjaa Nuku hyvin (Docendo, 2020), jonka ensimmäinen painos ilmestyi 2018 nimellä Uniterveyskirja : nuku hyvin, voi hyvin.
"Nuku hyvin on ensimmäinen suomalainen, kaikenkattava tietokirja unesta, jokaiselle terveydestään kiinnostuneelle. Kirja perustuu tieteen uusimpiin tutkimustuloksiin ja siinä käsitellään unen tarpeen vaihtelua, uni-valverytmin rikkoutumista, unihäiriöiden syntyä ja hoitoa sekä keinoja unettomuuden välttämiseksi. Kirjan ohjeilla voi jokainen oma-aloitteisesti korjata unettomuuttaan tai parantaa unensa laatua."
Toinen varteenotettava vaihtoehto on Leeni Peltosen ja kumppanien Uni ja unettomuus (Otava, 2022).
"Miksi nukkumisesta on tullut niin vaikeaa? Unettomalle satelee…
Helsingin Sanomat 7.10.1972. uutisoi, että hotelli Borealis lopettaa seuraavan vuoden - eli vuoden 1973 - toukokuussa. Syyksi ilmoitettiin hotellin liian pieni koko. Samoin Wikipediasta löytyvä luettelo Suomen hotelleista kertoo, että Borealis on toiminut vuosivälillä 1969-1973: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_hotelleista
Kuntaliiton Liikennemerkkien käyttö kaduilla -ohjeessa kerrotaan, että kieltomerkki C17 "Kielletty ajosuunta" voidaan näkyvyyden lisäämiseksi sivusuunnassa tehdä lieriömäiseksi.Lähde: https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2022/2147-liikennemerkkien-kaytto-…
Tutkittua tietoa asiasta ei ole. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ja Turun yliopiston asiantuntijoista koostunut aivoriihi innostui kuitenkin pohtimaan asiaa. Muisti ulottuu vuoteen 1968 ja Timo Bergholmin elokuvaan Punahilkka, jossa kuullaan repliikki: "Haista sinä, kana, vittu!". Tämä lienee vähintäänkin yksi ensimmäisiä kotimaisen elokuvan v-sanoja.
Kirjan julkaisemiselle ei sinänsä ole ikärajaa, esimerkiksi nuortenkirjailija Kaisa Ikola julkaisi ensimmäisen kirjansa 12-vuotiaana ja dekkarikirjailija Leena Lehtolainen julkaisi esikoisteoksensa saman ikäisenä. Kustantamot etsivät jatkuvasti laadukkaita käsikirjoituksia julkaistaviksi, joten uskoisin että laatu määrää, ei niinkään tekijän ikä, vaikkakaan oman kirjan saaminen kaupalliselle kustantamolle ei ole ihan läpihuutojuttu aikuisellekaan, lopulta vain hyvin pieni prosentti kaikista tarjotuista käsikirjoituksista julkaistaan. Kannattaakin siis sinnikkäästi kirjoittaa ja kehittyä kirjoittajana yhä taitavammaksi, luettaa omia tekstejä toisilla, osallistua vaikkapa kirjoittajakursseille tai lähettää omia tekstejä arvostelupalveluihin…
Lainaussäännöt ja niiden mukaiset lainattavien kirjojen enimmäismäärät ovat olleet kuntakohtaisia, joten yksiselitteistä ja kaikki kirjastot kattavaa vastausta kysymykseen on mahdotonta antaa. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastossa lainattavien kirjojen määrän rajoittaminen päättyi vuonna 1951.Yhdelle henkilölle kerrallaan lainattavien kirjojen määrä on luonnollisesti ollut suuresti riippuvainen kirjaston kirjakokoelman koosta. Kun Tampereella vuonna 1921 otettiin käyttöön kaksi lainauskorttia (toinen oikeutti saamaan kirjoja lainausosaston koko kirjavarastosta, toisella voitiin lainata vain tietokirjallisuutta), sai kummallakin lainata yhden kirjan. Vuodesta 1936 voitiin tietokirjallisuuskortilla lainata kerrallaan rajoittamaton määrä…
Kerkko Hakulisen ja Sirkka Paikkalan kirja Pariisista Papukaijannokkaan (Kotimaisten kielten keskus, 2013) listaa noin 2 500 eksonyymiä eli sellaista ulkomaiden paikannimeä, jotka meillä on ollut tapana kirjoittaa toisin kuin vastaavat paikalliset, "oikeat" nimet. Ulkomaisia paikannimiä – erityisesti eksonyymejä – koskevat kirjoitusohjeet koostuvat suosituksista, joita kielenhuollosta vastaavat elimet tai asiantuntijat ovat tehneet pitkän ajan kuluessa. Osa suosituksista on jäänyt voimaan, osa on ajan saatossa muuttunut. Käyttöön on jäänyt myös pitkäaikaisen käytön johdosta vakiintuneita nimiä ja nimiä, joita niiden yleisyyden tai alkukielisen ääntämyksen vaikeuden vuoksi voi pitää hyödyllisenä.Yksi merkittävä ajallinen…
Pimeyden ruhtinas (Prince of Darkness) on termi, jota käytetään John Miltonin runossa Kadotettu paratiisi (1667) [1], ja joka viittaa Saatanaan pahan ruumiillistumana. Se on englanninkielinen käännös latinankielisestä ilmaisusta princeps tenebrarum, joka esiintyy 300-luvulla kirjoitetussa Pilatuksen teoissa (tunnetaan myös Nikodemoksen evankeliumina) [2], 500-luvulla Gregorius Toursin teoksessa Historia Francorum[3], Pietro Damianin 1000-luvulla kirjoittamassa hymnissä Rhythmus de die mortis [4] ja Clairvaux'laisen Bernard saarnassa 1100-luvulta. Voidaan siis päätellä termiä käytetyn ensi kertaa Pilatuksen teoissa, eli 300-luvulla. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran kreikaksi ja sisältää kuvauksen niin kutsutusta "helvetin…
Tarkoitatko ehkä kappaletta "Katson vuorilta laaksoon"? Se alkaa: "Niin kuin meri rannaton pauhaa". Kertosäkeessä lauletaan: "Kun mä katson alas vuorilta laaksoon päin". Tämän kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki.Lähde:http://www.fono.fi
Porvoon kaupunginkirjaston pääkirjastossa on lukusali, jossa on 32 lukupaikkaa.
Lukusalin pinta-ala on 8,30 m(leveys)x 14,90 m (pituus) eli yli 120 neliömetriä.
Opintolukusalin pinta-ala on noin puolet koko tilasta, johon kuuluu käsikirjasto ja kotiseutukokoelma. Lukusali on erotettu muusta tilasta kirjahyllyillä omaksi tilakseen.
Helsingin kaupunginkirjastolla on asiakkaiden ja henkilökunnan käytössä useita artikkelitietokantoja. Aleksista löytyy viitteitä 12 sanomalehdestä (mm. Ilkasta) ja yli 200 aikakauslehdestä, Arto-tietokannassa on hivenen tieteellisempiä artikkeliviitteitä yli 700 lehdestä. Osa viitteistä on kokonaisina teksteinä suoraan ruudulta luettavissa. Ebscossa on englanninkielisiä lehtiartikkeleita. Ruotsinkielisiä artikkeleita voi etsiä Artikelsök- ja Mediearkivet-tietokannoista. Näitä tietokantoja voit käyttää kirjastojen työasemilla tai pyytää virkailijaa tekemään haun. Lisäksi henkilökunnan käytössä on Helsingin Sanomien arkisto. Oikea-aiheiset artikkelit löydät kirjoittamalla esim. hakemasi henkilön nimen hakuruutuun. Kysy virkailijoilta…
Kannattaisi olla yhteydessä Helsingin yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitokseen puh: 09-21647 tai telefaksi: 19122653. Kanslian osoite: Unioninkatu 38, D-talo, 2 krs. Laitoksen kotisivujen osoite on www.helsinki.fi/kulttuurit/.
Ainakin voidaan täältä käsin sinut ohjata oikean osoitteeseen, mistä löytyy vastaus sinun kysymykseesi.
Matti Rossin käännös, Wsoy 2010, kuuluu näin: "Mistä tuo musiikki voi tulla? Ilmasta vai maasta?"
Eeva-Liisa Mannerin kännös, Tammi 1986, kuuluu näin: "Mistä tulevat nuo kummat äänet? Ilmasta vai maasta?
Hei!
Voisiko kyse olla Anna-Greta Winbergin Madde-sarjasta. Madde-sarja Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf3531ebb-4d2f-472c-ae16-8e… .
Kirjat löytyvät myös Keski-kirjastojen kokoelmista:
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/search?p_auth=biNseZFW&p_p_id=s… .
Kirjastot voivat valita mihin asti varauksia saa tiloissa tehdä. Yleensä aika on 2-3 kuukautta.
Kirjasto 10:ssä on vielä semmoinen juttu, että kun keskustakirjasto Oodi valmistuu, kirjasto 10 suljetaan. Vielä ei ole päätetty, milloin tämä tapahtumm, mutta syksyn 2018 aikana.
E-kirjojen lainaaminen edellyttää voimassa olevaa kirjastokorttia ja siihen liitettyä pin-koodia. Kirjastokortin saamiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite.
http://ekirjasto.kirjastot.fi/ohjeet
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Charlies-yhtyeen esittämä laulu Tumma tukka on Charles Plogmanin säveltämä ja Keijo Laitisen sanoittama. Näyttäisi siltä, että sitä ei ole käännetty ruotsin kielelle.
Suomessa julkaistua musiikkia voi etsiä Kansalliskirjaston Viola-tietokannasta https://finna.fi .
Kirjasto voi lähettää noutoilmotuksen sinulle kirjeitse, sähköpostitse tai tekstiviestinä. Noutoilmoituksen lähetystavan voit muuttaa paikan päällä henkilöllisyystodistusta vastaan.
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle
Kyseessä on fiktiivinen dokumentti, kuvitelma siitä mitä olisi saattanut toisissa olosuhteissa tapahtua. Totuuspohjaa dokumentilla on sen verran että suomalaisten evakoiden sijoittamisesta Alaskaan oli olemassa yhdysvaltalainen suunnitelma. Toteumisen edellytyksiä suunnitelmalla ei enää ollut talvisodan rauhan jälkeen, ja kuljetuksiin suunnitellut Pohjois-Norjan satamatkin joutuivat saksalaisten miehittämiksi. Myös alaskalaiset vastustivat jyrkästi suurten homogeenisten pakolaisryhmien asuttamista territorioon.
Lähteitä:
Oinas-Kukkonen, Henry. (2012). Pohjoissuomalaiset talvisodan pakolaiset Alaskan pelastaviksi uudisasukkaiksi. Historian selkosilla : Jouko Vahtolan juhlakirja, pp. 319-330.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/27/mika-…
'Elävän kuvan sanasto' kutsuu tekniikkaa jaetun kuvan tekniikaksi.
Määrittely: (multiple image, split image, split screen). "1960-luvulla yleistynyt tapa yhdistää useita kuvaotoksia samaan kuvaan, kuva-alaa jaotellaan eri kokoisilla, usein vaihtelevilla osakuvilla."
Idea on sama vaikka jaetun kuvan tekniikassa käytetyt välineet vaihtuvat.
Lähde: Juntunen, Max
Elävän kuvan sanasto : elokuva-, televisio- ja videoalan keskeiset termit ja käsitteet
Helsinki : Edita, 1997
