Mika Keränen on kirjoittanut toistakymentä lasten- ja nuortenkirjaa viroksi ja osa näistä on suomennettu. Keräsen kirja Peidetud hõbedane aardelaegas (suom. Hopeinen aarrearkku, 2010) valittiin Virossa vuoden 2009 parhaaksi lastenkirjaksi ja se sai Viron kulttuurirahaston kirjallisuuspalkinnon. Mika Keränen kirjoittaa suorasanaista kaunokirjallisuutta. Hänen teoksiaan on esitelty mm. Ismo Loivamaan kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 9 (ilmestynyt v. 2013, kustantaja Avain)
Tyypillisestä tekstistä voisi sanoa vaikkapa sen, että se on sekoitus seikkailua, vauhtia ja leppoisaa tunnelmaa. Keräsen kirjoista löytyy kohtuullisen paljon blogikirjoituksia ja kirja-arvosteluita mm. Goodreads-sivustolta (https://www.…
Sopiva kirja voisi olla tämä: Milloin? : oikealla hetkellä toimimisen taito / Daniel H. Pink. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista. Tosin ei ihan samantien, koska kirjaan on tällä hetkellä yli kolmesataa varausta, eli ajoituksessa on vielä parannettavaa.
Suomalaisia klassikkoja ovat ainakin Mika Waltarin teokset, joissa päähenkilö kirjoittaa muistiin kokemuksiaan, vaikkapa Sinuhe Egyptiläinen, Mikael Karvajalka, Mikael Hakim. Nobelkirjailijamme Frans Emil Sillanpään Ihmiselon ihanuus ja kurjuus on myös tällainen.
Teoksesta Kodin satuaarteet 3: Kissa Viirusilmä: slaavilaisia satuja (1987) löytyy kroatialainen kansansatu Susiveljekset. Samoin kirjasta Slaavilaisia satuja (1974) löytyy Susiveljekset.
Toivo Lyyn Canterburyn tarinoita -suomennoksesta on jätetty pois alkuperäiseen teokseen kuuluvat kolme keskeneräistä tarinaa (Kokki, Chaucer itse, Junkkeri) sekä "seitsemän sellaista, joita kohtaan lukija tuskin tuntisi nykyaikana mielenkiintoa" (Abbedissa, Chaucer itse, Munkki, Oppinut, Vapaamies, Toinen nunna ja Pastori). Kysymyksessä siteerattuja The monk's talen säkeitä ei siis valitettavasti Chaucerin tarinakokoelman suomenkieliseen käännökseen sisälly.
Jos vaihdetaan lomakohteeksi Italia ja päähenkilön outojen kokemusten selitykseksi mielen järkkymisen sijasta hänen ohimolohkoaan painanut aivokasvain, puhutaan Tess Gerritsenin kirjasta Joka tulella leikkii (Otava, 2016).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4306971
Kirkes-kirjastojen lainaaja voi tehdä osoitteenmuutoksen ja nimen muutoksen paikan päällä kirjastossa. Vain sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron voit vaihtaa itse verkkokirjaston Oma tiedot –osiossa.
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#asiakasmuutos
Stieg Larssonin Millennium-trilogia jatkuu David Lagercrantzin kirjoittamana. Larssonin perikunta ja kustannusyhtiö Norstedt valitsivat Lagercrantzin kirjoittamaan jatkoa suositulle trilogialle. Osat 4-6 ovat nimeltään Se mikä ei tapa, Tyttö joka etsi varjoaan ja Tyttö joka eli kahdesti.
Pohjoismaiselle dekkarille on tyypillistä erilaisten yhteiskunnallisten aiheiden käsittely rikostutkinnan rinnalla. Kirjoittajia on paljon, tässä muutama kollegan suosittelema: Henning Mankell, Leif GW Persson, Jens Lapidus.
Jännitävää luettavaa voi etsiä lisää Suomen dekkariseuran sivuilta. Sieltä löytyy linkkejä mm. jännityskirjallisuutta käsitteleviin kirjallisuusblogeihin http://dekkariseura.fi/. Myös Dekkarinetistä voi etsiä lisää…
Vuodelta 2016 löytyy alankomaalainen yliopistotutkimus siitä, kuinka hyvin kyseinen rakenne sopisi käytettäväksi kalaportaina. Suuremman mittakaavan käytännön sovelluksista ei löytynyt tietoa, joskin joidenkin olemassa olevien kalaportaiden sanotaan muistuttavan Teslan suunnitelmia.
https://repository.tudelft.nl/islandora/object/uuid%3Ac871a0b0-a0d5-4b6…
https://tywkiwdbi.blogspot.com/2020/04/fish-ladder.html
Voima-lehteä on Keski-kirjastoista enää Jyväskylän kirjastossa:
https://keski.finna.fi/Record/keski.458555
Lehti on vapaasti luettavissa myös verkossa:
https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/voima/
Ruotsalaisia on varmasti yhtä monenlaisia kuin kaikkien muidenkin maiden kansalaisia, mutta ainakin Ylen oppiminen -sivustolta löytyy tietoa ruotsalaisuudesta, johon kuuluu runsaasti juhlapyhiä ja ruokaperinteitä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/02/abbaa-ja-anjovista-ruotsalaisi…
Ylen Elävästä arkistosta löytyy kyllä myös Ällöttävän onnellisia diskuteeraajia? -niminen sarja, joissa käsitellään suomalaisten stereotypioita ruotsalaisista:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/07/03/allottavan-onnellisia-diskutee…;
Arabiankielisiä kirjoja näyttäisi olevan Helmet-kirjastojen kokoelmissa yli 2000 nimekettä. Yhdestä nimekkeestä taas on lähes aina useita eri kappaleita. Näin ollen arabiankielisiä kirjoja on useita tuhansia.
Alkuvuonna 2020 arabia oli Helmet-kirjastojen kahdeksanneksi lainatuin kieli. Sitä lainatumpia kieliä olivat (tässä järjestyksessä) suomi, englanti, ruotsi, venäjä, ranska, espanja ja saksa.
Hei,
avovankilan on mahdollista saada niin sanottu yhteisökortti. Korttihakemuksen voit täyttää, tulostaa ja tuoda kirjastoon. Korttihakemukseen tarvitaan vankilan johtajan allekirjoitus. Lisätietoa ja täytettävän lomakkeen löydät Vanamo-verkkokirjastosta (lomake on nimeltään Kirjastokorttisopimus, päiväkodit ja muut yhteisöt).
Hei
Yksi mahdollisuus on, että muistat Clarkin romaanin Lapsuuden loppu
lopun, mieleeni tulee myös Hallin romaanin Viimeisellä hetkellä lop-
pu. Edellämainitut eivät siis kuitenkaan ole novelleja.
Kokoelmasta ”Espanjalaisia satuja” , Weilin+Göös, 1973, löytyy satu nimeltä ”Tarina prinssistä ja taikuri Palermosta". Tuntuisiko tämä satu tutulta?
Sadussa kerrotaan huikentelevasta prinssistä, joka oli tuhlannut koko omaisuutensa uhkapelissä. Taikuri Palermo lupaa auttaa häntä, mutta vaatii prinssiä tulemaan linnaansa vuoden kuluttua. Säädettynä aikana prinssi lähtee etsimään Taikurin linnaa. Lopulta vanha harmaantunut kotka lennättää prinssin perille.
Prinssi saa suoritettavakseen kolme tehtävää, joiden ratkaisussa häntä auttaa Taikurin nuorin tytär. Prinssi ja nuorin tytär pakenevat linnasta ja vaikeuksien jälkeen saavat (luonnollisesti) toisensa.
Prinssi ei varsinaisesti pelasta prinsessaa ”lentämällä linnun selässä”, mutta…
Sinun pitäisi ilmeisesti löytää tietoa lapsiperheiden lukuharrastuksesta 1800-1900-luvuilla? Netistä en löytänyt näin erikoista tietoa, enkä usko sieltä tällaista tutkimusta löytyvänkään. Aihe on myös aika vaikea koulutehtäväksi, joten olisiko mahdollista, että oppikirjoistasi löytyisi tietoa tällaisesta aiheesta? Tämän tyyppistä erikoistietoa pitäisi melkein etsiä yliopiston kirjastosta, ja kysellä neuvoa ehkä kirjallisuustieteen laitokselta. Vai tarkoitatko ehkä jotain muuta kirjoittaessasi "kirjallisuuden merkeissä"? Ongelmasi on tässä mittakaavassa melko vaikea selvitettävä näin Internetin kautta ilman tarkennuksia, joten minusta sinulle olisi kaikkein hyödyllisintä mennä lähikirjastoosi ja keskustella siellä kirjastonhoitajan kanssa…
Brasilialainen runoilija Carlos Drummond De Andrade eli vuosina 1902-1987. Hän oli maanomistajien sukua ja työskenteli toimittajana. Hän suoritti tutkinnon farmakologiassa v. 1925. Andraden ensimmäinen runokokoelma Alguma Poesia, jossa oli monia piirteitä brasilialaisesta modernismista, ilmestyi v. 1930. Andradea pidetään yhtenä aikansa johtavista runoilijoista maassaan. Ricardo Sternberg on tehnyt tutkielman hänen runoudestaan. Tutkielman nimi on: The Unquiet Self: Self and society in the poetry of Carlos Drummond de Andrade (Valencia: Hispanofila, 1986).
Lähde:
http://www.encyclopedia.com/html/A/AndradeC.asp
Muita teoksia: Poesias(1942), A rosa do povo(1945), Claro enigma (1951), A vida passada a limpo(1959), As impurezas do branco(1973…
