Tästä vuonna 2002 ilmestyneestä kirjasta on ilmestynyt useita lisäpainoksia, mutta ne ovat samansisältöisiä ensimmäisen painoksen kanssa. Sisällöltään uudistettua painosta kirjasta ei siis ole.
Helmet-kirjastojen lainat eivät eräänny 18.1. – 31.5.2020.
Laina-aikoja on jatkettu keskitetysti. Voit tarkistaa omien lainojesi eräpäivät kirjautumalla omiin tietoihin Helmet-haussa tai Taskukirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Kysyin asiaa tutulta hammaslääkäriltä. Hänen mukaansa yksi syy saattaa olla se, että sähköhammasharjan käyttö on motorisesti niin helppoa, että samalla voi tehdä muita asioita. Tavallisen hammasharjan käyttö taas vaatii keskittymistä harjaavaan liikkeeseen.
Täsmälleen kuvaustasi vastaavaa sarjaa ei valitettavasti löytynyt, vaikka useamman kollegan kanssa pohdittiin. Etsimme eri hakukoneilla ja eri kielillä, katsoimme ohjelma-arkistoista sekä selasimme IMDb:tä ja Wikipediaa.
Kaniteemaa kuitenkin on ainakin vanhoissa piirrosanimaatioissa Ruohometsän kansa (Watership Down) sekä Kaukametsän pakolaiset (Animals of the Farthing Wood). Molemmat sarjat kertovat eläimistä, jotka pakenevat ihmisen aiheuttamaa kaaosta. Yksittäistä valkoista kanihahmoa näissä ei varsinaisesti ole. Lisäksi vanhemmasta tuotannosta tulee mieleen vielä Petteri Kaniini ja hänen ystävänsä (Peter Rabbit), josta on myös uudempi animaatioelokuva vuodelta 2018.
Uudempia lastenohjelmia, joissa valkoisia kaneja…
Ragnhild Kåta (1873-1947) oli norjalainen, kuurosokeana syntynyt nainen. Hän oli ensimmäinen norjalainen, joka sai vammastaan huolimatta koulutuksen. Hänen kerrotaan inspiroineen myös Helen Kelleriä.
Kåtasta löytyy melko vähän tietoa suomeksi, lähinnä Wikipedia-artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ragnhild_K%C3%A5ta.
Laajempi norjankielinen artikkeli: https://www.nrk.no/innlandet/xl/den-forste-dovblinde-som-laerte-a-snakk…
Hangon kaupungin sivuilta löytyy mainio Hangon karttapalvelu, jonka kautta voit selailla erilaisia Hangon alueesta tehtyjä karttoja. Kannattaa käydä katsomassa:
https://map.hanko.fi/
Jos sieltä ei löydy sopivaa, niin kannattaa kokeilla Maanmittauslaitoksen Karttapaikkaa. Vasemmalla olevasta valikosta saat näkyviin erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi ilmakuvissa ei ole merkattuna paikannimiä:
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
Maailmassa on alkuperäisväestöihin kuuluvia ihmisiä n. 370-500 miljoonaa. Erilaisia alkuperäisväestöjen kulttuureja ja kieliä on olemassa n. 5000. On itsestään selvää, että muun väestönosan geeneistä löytyy aineksia laajemmalta alueelta kuin alkuperäisväestön. Mutta tarkempaa väestönosien geenien vertailevaa tutkimusta en tähän kohtaan löytänyt.
Tässä joitakin kiinnostavia linkkejä jatkotutkimusta varten:
http://iwgia.org/images/yearbook/2020/IWGIA_The_Indigenous_World_2020.p…
https://stories.undp.org/10-things-we-all-should-know-about-indigenous-…
https://www.worldbank.org/en/topic/indigenouspeoples
Kyseinen kuunnelma on Yleisradion tuotantoa. Heidän arkistoaineistoaan voi tiedustella tällä lomakkeella.Kirjallinen versio kuunnelmasta löytyy Kansalliskirjaston sekä Jyväskylän että Turun yliopiston kirjaston kokoelmista, joista sen voi tilata kaukolainaksi. Oulun kaupunginkirjaston kaukolainauslomake.
Tästä äänilevystä on Kansalliskirjaston kuunteluhuoneeseen mahdollista tilata kuuntelukopio g002410. Savikiekkoa ei löytynyt kirjastoista eikä musiikkiantikvaareista. Jos levyn tahtoo omaksi, kannattaa jättää johonkin musiikkiantikvaarin puutelistaan täydennyspyyntö tai olla muuten yhteydessä, esim. https://www.juvekim.fi/
Kansalliskirjaston kuunteluhuoneen info https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/aineistot/aineiston-saatavuus-ja-ka…
MUSIIKKIKIRJASTON NEUVONTA
Kansalliskirjasto
+358 (0)2941 21611
kk-musiikki@helsinki.fi
Tutustu Kansallisen äänitearkiston kokoelmiin.
Tullin mukaan vuonna 2017 Suomesta vietiin ulkomaille 588 tuhatta tonnia romua ja jätettä.
https://tulli.fi/documents/2912305/3436465/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti/8f34bde7-f4cf-4689-ab02-5c0cb9fad7ba/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti.pdf?version=1.0
Hajuvesien hiilijalanjälki ei ole aivan vähäinen. Hajuvesiin käytettävät ainesosat voivat olla petrokemikaaleja ja myös hajuvesien pullolla voi huomattava hiilijalanjälki. Yksittäisten ainesosien hiilijalanjäljistä en valitettavasti löytänyt tietoa.
Hajuvesialalla on kuitenkin nykyisin pyrkimystä vähentää tuotteiden hiilijalanjälkeä. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi hajuvesipullojen kierrätys, uudelleen täytettävät pullot ja hajuvesiin käytettävien ainesosien tiukempi valvonta.
https://www.theforwardlab.com/2021/03/19/inside-the-fragrance-industrys-shift-in-sustainability
https://www.euronews.com/living/2019/04/04/the-perfume-industry-is-moving-towards-sustainable-fragrances
Signeeraus muistuttaa graafikko Esa Riipan tapaa merkitä työnsä. Riipan grafiikasta löytyy runsaasti kuvia verkosta, joten voit vertailla niiden signeerauksia omaasi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Esa_Riippa
Hei
Kysymyksestäsi ei ilmene kenen haluaisit soittavan. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelu ei muutenkaan välitä soittopyyntöjä.
Tuliko pyyntö mahdollisesti väärään kanavaan?
Riihimäen kirjastosta löytyy lapsille ja nuorille monenlaista urheilukirjasarjaa. Näitä täällä on vuosia luettu ja vinkattu.
Nuorille:
Marja Aho: Cheertytöt (Jessiina harrastaa cheerleedingiä)
Henna Helmi: Miisa-sarja (kertoo taitoluistelevasta tytöstä)
Anneli Kanto: Futistyttö (maahanmuuttajataustainen Oona pelaa jalkapalloa Tulikärpäset joukkueessa)
Gunnar Nordström: Kiekkotähti-sarja (kertoo NHL-kiekosta. kirjoittajana ruotsalainen urheilutoimittaja, teksti asiantuntevaa. Mukana mainintoja myös suomalaispelaajista. Tosin jo vanhempi sarja)
Kalle Veirto: Tähtiketju-sarja (Innokas ja taitava jääkiekkoilija Jonne muuttaa Pohjois-Suomesta Lahteen. Joukkueeseen pääseminen uudella paikkakunnalla ei ole silti helppoa)
Mika…
Artikkeli on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaiseman Historiallisen aikakauskirjan numerossa 1 - 5 vuodelta 1918. Voit lukea aikakauskirjan netissä, sillä se on Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa.
Artikkeli aukeaa tästä linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/499343?term=H%C3%A4meen&term=Karjalan&term=heimoraja&page=68
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Näyttää siltä, ettei kappaleesta ole julkaistu virallista nuotinnosta.
Netistä löytyy jonkintasoisia sointukaavioita kappaleeseen:
https://chordu.com/chords-tabs-eloon-j%C3%A4%C3%A4n-marita-taavitsainen…
Vaasan kirjaston sivuilla kerrotaan, että kaukolainan tilausmaksu on 2 euroa. Lähettävä kirjasto voi periä kaukolainasta lisäksi oman maksun, jonka hyväksyt tilauslomakkeella.
Kaukolainatilauksen voi tehdä tällä lomakkeella: Kauko- ja seutulainan tilauslomake. Voit myös tehdä tilauksen kaikissa kirjaston toimipisteissä.
https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/kauko-ja-seutulainat
